Luokanopettajan ammatti houkuttelee nyt enemmän kuin pitkään aikaan. Opettajien ja rehtoreiden jatko- ja täydennyskouluttautuminen on lisääntynyt. Siinä ilouutiset tänään julkaistun tiedonkeruun tuloksista. Vielä tarvitaan työuran alkuun vahvempaa tukea, kehittymissuunnitelmat jokaiselle opettajalle sekä opettajarekisteri, toteaa OAJ:n erityisasiantuntija Päivi Lyhykäinen.
Opettajankoulutukseen hakevien määrä on laskusuuntaisten vuosien jälkeen kääntynyt nousuun vuonna 2020. Tieto käy ilmi tänään julkaistu Opettajat ja rehtorit Suomessa 2019 -tiedonkeruun tuloksista.
Kun kaikkien luokanopettajakoulutuksen hakijoiden määrä laski vuoden 2017 noin 6 500:sta alimmillaan 5 300:aan vuonna 2019, oli hakijoita kuluvana vuonna jo yli 6 000. Heistä hyväksyttiin opiskelijoiksi 16 prosenttia.
Yhä harvempi kuitenkin valitsee luokanopettajankoulutuksen ensisijaiseksi hakukohteeseen.
– Uutisiin nousee luokanopettajan ammatista enimmäkseen negatiivisia asioita esimerkiksi työn raskaudesta. Tämä on varmasti vaikuttanut ammatin houkuttelevuuteen. Työolojen parantaminen vaikuttaisi toisaalta positiivisesti ammatin houkuttelevuuteen, OAJ:n erityisasiantuntija Päivi Lyhykäinen sanoo.
Hän uskoo, että ammatin houkuttelevuutta lisäisi myös se, että oppimisen ja koulunkäynnin tuki saataisiin toimimaan lainsäätäjien tarkoittamalla tavalla. OAJ:llä on uusi tuen malli, jolla tuki saataisiin paremmin toimivaksi.
Työolojen parantaminen vaikuttaisi positiivisesti ammatin houkuttelevuuteen.
Varhaiskasvatuksen opettajien tarpeeseen on vastattu lisäämällä aloituspaikkoja
Varhaiskasvatuksen opettajankoulutuksen hakijamäärät ovat kokonaisuudessaan pysyneet hyvin samankaltaisena vuoteen 2017 verrattuna, vaikka varhaiskasvatuksen opettajankoulutuksen aloituspaikkoja on tällä välin lisätty kasvaneen työvoimatarpeen myötä.
Erityisesti pääkaupunkiseudulla sekä suomen- että ruotsinkielisiä varhaiskasvatuksen opettajia tarvitaan lisää. Tätä myös OAJ on pitänyt esillä. Aloituspaikkoja tarvitaan edelleen lisää, mutta Lyhykäinen toteaa, että se ei yksin riitä.
– Tässä on haastetta myös yliopistoille, miten koulutuksesta viestitään. Varhaiskasvatuksen opettajien palkkaukseen ja työoloihin on myös syytä kiinnittää huomiota, Lyhykäinen sanoo.
Jokainen ansaitsee henkilökohtaisen kehittymissuunnitelman
Siitä Lyhykäinen on iloinen, että opettajien ja oppilasjohdon osallistuminen täydennys- ja jatkokoulutukseen on tiedonkeruun mukaan lisääntynyt. Yli 84 prosenttia tiedonkeruuseen vastanneista kertoi päivittäneensä omaa ammatillista osaamistaan täydennyskoulutuksessa vuonna 2018.
– Samaan aikaan on syytä olla huolissaan siitä, että opettajien henkilökohtaisia koulutus- ja kehittymissuunnitelmia laadittiin kaikissa koulutusmuodoissa vähemmän edelliseen tiedonkeruuseen verrattuna. Tavoitteeksi pitää ottaa, että jokaisella opettajalla on henkilökohtainen kehittymissuunnitelma, Lyhykäinen sanoo.
Kun kehittymissuunnitelma laaditaan ja päivitetään vuosittain kehityskeskustelussa, esimies ja opettaja käyvät yhdessä läpi opettajan omat sekä työyhteisön tarpeet kouluttautumiseen.
– Oman osaamisen kehittäminen läpi työuran on valtavan tärkeää, ja työnantaja on siitä vastuussa.
Oman osaamisen kehittäminen on valtavan tärkeää, ja työnantaja on siitä vastuussa.
Viisas työnantaja satsaa mentorointiin
Myös mentorointi on tiedonkeruun mukaan vielä lapsenkengissä. Kokeneemman kollegan tai ulkopuolisen asiantuntijan ohjausta ei hyödynnetty missään tarkastellussa koulutusmuodossa kovin yleisesti tai laajamittaisesti keinona kehittää opettajan ammattitaitoa.
Lyhykäinen huomauttaa, että viisi ensimmäistä vuotta opettajan työssä ratkaisevat, jääkö koulutettu opettaja opettajan työhön.
Viisi ensimmäistä vuotta opettajan työssä ratkaisevat, jääkö koulutettu opettaja opettajan työhön.
– Mentoroinnilla ja perehdyttämisellä on valtava vaikutus opettajan uran alkuun, ja se luo myös vahvan pohjan ammatti-identiteetin kasvamiseen. Niissä kunnissa, joissa mentorointi on otettu käyttöön, opettajien työhyvinvointi ja osaaminen ovat selvästi paremmat, ja uudet opettajat haluavat jatkaa opettajan ammatissa. Viisas työnantaja haluaa panostaa mentorointiin ja sitä kautta työyhteisön hyvinvointiin.
Opettajarekisteri tarvitaan
Laadukas koulutusjärjestelmä edellyttää, että tulevaisuuden opettajatarpeita pystytään ennakoimaan ajoissa ja että opettajan ammatti säilyy vetovoimaisena. Tätä varten tarvitaan toimivat ennakoinnin välineet ja riittävästi tietoa.
Opettajat ja rehtorit Suomessa -tiedonkeruita on tehty opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta kolmen vuoden välein. Tämä ei Lyhykäisen mukaan riitä. Vastausprosenttikin jäi tämänkertaisessa tiedonkeruussa alle 50 prosentin.
Opettajarekisterin tietojen perusteella opettajia koulutettaisiin oikea määrä todellisen tarpeen mukaan.
Suomessa tarvitaan OAJ:n mielestä ajantasaista tietoa opettajatarpeesta, jotta minkään aineiden opettajia ei kouluteta työttömiksi ja jotta vältytään siltä, että joistakin opettajista on koko ajan pula.
Ratkaisuksi OAJ on jo vuosia esittänyt opettajarekisteriä. Myös moni tutkimuslaitos allekirjoittaa opettajarekisterin tarpeen.
– Väestössä ennakoidaan tällä vuosikymmenellä tapahtuvan isoja muutoksia. Syntyvyys laskee ja muuttoliike kiihtyy. Lisäksi opettajat alkavat olla hyvin kokeneita, minkä seurauksena iso osa opettajista eläköityy lähitulevaisuudessa. Siksikin on välttämätöntä saada ajantasainen opettajarekisteri, joka kertoisi ajantasaisen tiedon alueellisesta opettajatarpeesta, kelpoisuuksista ja opettajien osaamisen kehittämisestä. Opettajarekisterin tietojen perusteella opettajia koulutettaisiin oikea määrä todellisen tarpeen mukaan.
Teksti: Heikki Pölönen
Kuva: Leena Koskela