• Opettaja-lehti logo
  • OAJ-areena logo

Koulutus Suomessa

Suomalainen koulutusjärjestelmä koostuu varhaiskasvatuksesta, esi- ja perusopetuksesta, toisen asteen koulutuksesta, korkea-asteen koulutuksesta, aikuiskoulutuksesta, vapaasta sivistystyöstä ja taiteen perusopetuksesta.

Suomalainen koulutus on maailman huippua

Varhaiskasvatus

Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu pedagogiikka.

Varhaiskasvatus

Esiopetus

Esiopetuksen tavoitteena on edistää lapsen kasvu-, kehitys- ja oppimisedellytyksiä. Esiopetus vahvistaa lapsen sosiaalisia taitoja ja tervettä itsetuntoa leikin ja myönteisten oppimiskokemusten avulla.

Esiopetus

Perusopetus

Perusopetus on yleissivistävää koulutusta, jonka oppivelvollisuuteen kuuluvan oppimäärän laajuus on yhdeksän vuotta. Se on maksutonta ja tuottaa kaikille saman jatko-opintokelpoisuuden.

Perusopetus

Toisen asteen koulutus

Perusopetuksen oppimäärälle rakentuvan toisen asteen koulutuksen muotoja ovat lukiokoulutus ja ammatillinen koulutus.

Toisen asteen koulutus

Korkea-asteen koulutus

Korkeakoulujärjestelmä rakentuu yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Korkeakoulutuksella on merkittävä tehtävä yhteiskunnan kehittäjänä.

Korkea-asteen koulutus

Aikuiskoulutus ja vapaa sivistystyö

Aikuiskoulutusta annetaan kaikilla koulutusasteilla perusopetuksesta korkeakouluopetukseen saakka. Vapaa sivistystyö on merkittävä osa aikuiskoulutusta.

Aikuiskoulutus ja vapaa sivistystyö

Taiteen perusopetus

Taiteen perusopetus on tavoitteellista ja vuosittain tasolta toiselle etenevää koulutusta. Opetusta annetaan laajana ja yleisenä oppimääränä.

Taiteen perusopetus

Koulutus on parasta kotouttamispolitiikkaa

OAJ tarjoaa keinoja maahanmuuttajataustaisten lasten, nuorten ja aikuisten parempaan kotoutumiseen.

Maahanmuuttajien koulutus

Koulutuksen laatu ratkaisee

Mielestämme korkea osaaminen rakentaa Suomen menestyksen. Kasvatuksen ja koulutuksen laadun turvaaminen ja kehittäminen on sekä oppilaiden, opiskelijoiden, vanhempien, opettajien että työelämän yhteinen etu – koulutuksen laatu ratkaisee!

Suomen kasvatus- ja koulutusalan lainsäädäntö on väljää, ja tästä syystä koulutuksen järjestäjillä on suuri vastuu kasvatuksen ja koulutuksen laadusta. Lainsäädäntö edellyttää, varhaiskasvatuksen ja koulutuksen järjestäjä arvioi säännöllisesti antamaansa varhaiskasvatusta ja koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lainsäädäntö edellyttää myös, että varhaiskasvatuksen ja koulutuksen järjestäjä osallistuu toimintansa ulkopuoliseen arviointiin. Koulutuksen ulkopuolisesta arvioinnista ja laadunhallinnan kehittämisestä vastaa Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi).

Arviointi laatutyön välineenä

Suunnitelmallinen ja säännöllinen arviointi on keskeinen laatutyön väline. OAJ katsoo, että kaikilla kasvatuksen ja koulutuksen järjestäjillä tulisi olla kehittämissuunnitelma- tai strategia, johon oman toiminnan arviointi perustuu.

Korostamme, ettei arviointia tule tehdä vain arviointivelvoitteen vuoksi, vaan se kannattaa nähdä ennen kaikkea kehittämisen välineenä. Arviointituloksia tulee käyttää myös päätöksenteon apuna. Mielestämme arvioinnin tulosten julkistaminen rankinglistoina ei palvele kasvatuksen ja koulutuksen kehittämistä, vaan se voi pikemmin toimia sitä vastaan.