Turvallinen työympäristö
Jokaisella on oikeus turvalliseen työhön, työympäristöön ja työolosuhteisiin. Yhteistoiminnalla ylläpidetään ja parannetaan työturvallisuutta.
Työnantajan velvoitteena on työympäristön turvallisuudesta huolehtiminen – turvallinen työympäristö on olennainen osa työntekijöiden hyvinvointia. Jos huomaat puutteita työympäristössäsi, ilmoita siitä työnantajallesi tai työpaikkasi työsuojeluvaltuutetulle.
OAJ painottaa, että turvallisen työympäristön rakentumisessa on kolme pääkohtaa: vaarojen ja riskien arviointi, toimiva työyhteisö sekä riittävät resurssit.
Riskien ja vaarojen arviointi on osa opetusalan arkityötä
Työnantajalla on velvollisuus jatkuvasti tarkkailla työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta. Työnantajan tulee riittävän järjestelmällisesti selvittää ja tunnistaa työstä aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät, pyrittävä poistamaan ne sekä arvioitava niiden merkitys turvallisuudelle ja terveydelle (työturvallisuuslaki 8 §, 10 §). Työsuojelupäällikkö edustaa työnantajaa ja työsuojeluvaltuutettu edustaa työntekijöitä.
Jokaisen työyhteisössä toimivan on tunnettava oman työnsä ja työympäristön vaarat ja tavat suojautua niiltä. Työsuojelu kuuluu jokaiselle työntekijälle ja jokaisella on velvollisuus noudattaa työpaikan turvallisuusohjeita, oikeus olla tietoinen niistä sekä velvollisuus ilmoittaa työympäristön puutteet heti ne havaittuaan työnantajan edustajalle.
Keskeinen työväline työpaikan turvallisuudesta huolehtimiseen on työpaikan haittojen ja vaarojen tunnistaminen, selvittäminen sekä riskien arviointi. Työntekijöiden osallistuminen on tärkeää vaarojen tunnistamisvaiheessa. Työnantajan tulee ensisijaisesti estää haitta- ja vaaratekijöiden esiintyminen. Mikäli tämä ei ole mahdollista, vaara- ja haittatekijät korvataan vähemmän vaarallisilla tai vähemmän haitallisilla keinoilla.
Turvaamisjärjestys kulkee yleisesti vaikuttavista asioista kohti yksilöllisiä siten, että yleiset toimenpiteet toteutetaan ennen yksilöllisiä. Tekniikan ja muiden käytettävissä olevien keinojen kehittyminen tulee ottaa turvaamisessa huomioon. Työn terveydellisten olosuhteiden arviointi kuuluu puolestaan työterveyshuollolle. Työn vaarojen tunnistamisessa ja riskien arvioinnissa tulee kiinnittää erityisesti huomiota työn psykososiaalisiin kuormitustekijöihin, epäasialliseen kohteluun sekä fysikaalisiin, kemiallisiin ja biologisiin vaaratekijöihin.
Työturvallisuus kuuluu kaikille. Työturvallisuuslain nojalla työntekijöiden ja työnantajan on yhteistoiminnassa ylläpidettävä ja parannettava työturvallisuutta työpaikalla. Työn kuormittavuutta tulee tarkkailla jatkuvasti ja jos havaitaan työntekijän kuormittuvan terveyttään vaarantavalla tavalla, on ryhdyttävä toimiin. Työntekijä on velvollinen tuomaan esille kuormituksen esihenkilölleen ajoissa. Ensisijaisesti aina oma esihenkilö on pidettävä tietoisena työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin kuuluvista asioista. Kun työn haitat ja vaarat on arvioitu, niin on ne otettava hallintaan.
Turvallisuus pitää huomioida ja suunnitteluvaiheessa
OAJ on koonnut 20 kohdan listan asioista, jotka pitää huomioida, kun päiväkodin, koulun tai oppilaitoksen rakentamista tai remonttia suunnitellaan. Lataa kriteerit pdf-julkaisuna tai lue lisää alta.
1. Suunnittelu aloitetaan aikaisessa vaiheessa yhteistoiminnassa rakennusta käyttävien kanssa.
2. Rakennus sijoitetaan tontille, joka on tutkittu ja sopiva päiväkoti-, kouluja oppilaitosrakentamiseen.
3. Rakennuksen materiaalit valitaan suunnittelussa niin, että ne eivät aiheuta sisäilma- tai turvallisuusongelmia.
4. Rakennus kilpailutetaan vähintään Terve talo -kriteerein.
5. Rakennukseen muutetaan vasta sen valmistuttua.
Rakennuksessa on:
6. Riittävä ilmanvaihto henkilömääriin nähden kaikissa työ- ja oppimistiloissa.
7. Puhdas sisäilma.
8. Sopiva lämpötila (jäähdyttävä ilmastointi).
9. Helppo liikkua (kaikki tilat täyttävät esteettömyyden kriteerit).
10. Riittävästi erikokoisia ja turvallisesti sijoiteltuja luokka- ja ryhmätyötiloja ja muita tiloja, jotka on rajattu ääntä eristävin kiintein tai siirreltävin seinin ja joista voi hätätilanteessa poistua kahta eri reittiä pitkin. Kaikkien tilojen pitää olla sellaiset, että opettajan on mahdollista vastata ryhmän turvallisuudesta. Tilojen mitoitussäännökset on otettava huomioon suunnittelussa.
a. Eri tarpeisiin tarvitaan erilaisia tiloja laadukkaan opetuksen varmistamiseksi. Ne on suunniteltava huolellisesti ennalta käyttäjien kanssa. – päiväkodeissa ja peruskouluissa lapsille ja oppilaille turvallisia rauhoittumistiloja – päiväkodeissa ja peruskouluissa tarvitaan huoltajien tapaamiseen tiloja, joissa turvallisuus (riittävä työskentelytila, poistumistiet) on otettu huomioon
b. opettajanhuone, esimiesten ja muun hallinnon riittävät tilat, jotka vastaavat töiden vaatimuksiin – hallinnolliset työtehtävät, yhteisön vuorovaikutus, esimiestyö, taukojen pitäminen, yhteistyökumppanien tapaaminen sekä muut töiden vaatimukset on otettava huomioon
c. opiskelijahuollon työskentely-, vastaanotto- sekä odotustilat
d. vahtimestarin ja siistijöiden tilat
11. Melu hallinnassa ja kaikilla työrauha vaihtuvissa oppimis- ja työtilanteissa.
a. melun hallitsemiseksi seinä on aina parhain ratkaisu, sisustuksella (esim. verhoilla, materiaaleilla) ei saada aikaan yhtä hyvää tulosta melun hallintaan
12. Tekniikka eri oppiaineiden tiloissa on ajanmukaista. Opetustilan yhteydessä on varastotilaa, joihin tarvittavat materiaalit mahtuvat hyvin (käsityö, kuvataide, luonnontieteet, liikunta, kotitalous, muut työsalit ja laboratoriot ym.).
a. kohdepoistot, vesipisteet, koneiden ja laitteiden sijoittuminen, materiaalien kuljetus ym. on huolellisesti suunniteltu ennakkoon
13. Ruokalatila, jossa melu on hallinnassa teknisin ratkaisuin (esim. matala oma tila) ja keittiö on varusteltu ajanmukaisella talotekniikalla.
14. Riittävä määrä wc- ja sosiaalitiloja lapsille ja opiskelijoille sekä erikseen henkilöstölle.
a. päiväkodeissa on oltava riittävät tilat lasten hoitamiseen, riisumiseen ja pukemiseen ja myös wc-tilat ja eteiset on mitoitettava niin, että ne sopivat aikuisten työskentelyyn
b. wc-tilat pitää sijoittaa opetus- ja ryhmätilojen läheisyyteen.
15. Ajanmukainen, vähäpäästöinen ja paloturvallinen kalustus ja muu sisustus.
a. kalusteiden ergonomia on kunnossa ja ottaa huomioon erikokoiset opiskelijat ja aikuiset.
16. Sähköinen ovien lukitus ja varajärjestelmä sekä riittävä muu turvallisuustekniikka (ml. kuulutus- ja hälytysjärjestelmät).
a. uhkatilanteissa rakennuksesta pitää päästä pelastautumaan nopeasti ulos tai suojaan rakennuksen sisään.
17. Kaikissa oppimis- ja työympäristöissä pitää olla riittävästi luonnonvaloa ja ikkunoissa häikäisyä ja lämpöä estävät ratkaisut.
18. Riittävä valaistus
19. Rajattu ja turvallinen piha
a. liikennejärjestelyt suunniteltu
b. turvalliset leikkialueet
c. valaistus
20. Opetusteknologia on suunniteltu ja valittu tarpeiden mukaan.
a. esitystekniikan tulee olla joustavakäyttöistä ja säädettävää, jotta se ei kahlitse pedagogisia ryhmittelyjä.
Perehdytys on työhyvinvoinnin ja -turvallisuuden perusta
Perehdytys on turvallisuuden ja työhyvinvoinnin perusta. Jokaisella on oikeus perehdytykseen, myös lyhyissä virka- tai työsuhteissa. Perehdytyksen tarkoituksena on opastaa työtehtäviin, työvälineisiin ja turvallisiin työtapoihin. Perehdytyksessä tutustutaan työpaikan kulttuuriin, tapoihin, työpaikan käytäntöihin, ihmisiin ja odotuksiin. Perehdytyksen tulee olla suunnitelmallista ja ajantasaista ja siihen on varattava riittävästi aikaa.
Sisäilma voi sairastuttaa ja väkivalta uhkaa turvallista työympäristöä
Tunnetko sisäilmaoireet ja tiedätkö, kuinka toimia, jos epäilet sisäilmaongelmia työpaikallasi?
Väkivalta ja sen uhka vaarantavat työympäristön turvallisuuden. Koulutus- ja opetusalalla on keskimääräistä suurempi väkivallan uhka, joten tilanteiden ennaltaehkäisy on erityisen tärkeää.
Opettaja voi myös joutua työnsä vuoksi kiusatuksi sosiaalisessa mediassa tai saada epäasiallisia viestejä huoltajilta tai oppilailta.
Hyvä ääniergonomia tukee työturvallisuutta
Päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten ääniolosuhteet vaikuttavat sekä henkilöstön että lasten ja nuorten hyvinvointiin. Tutustu, miten ääniergonomiaan voi vaikuttaa.
Mitä vaiheita oppilaitoksen rakentamiseen liittyy?
OAJ on julkaissut rehtoreille ja päiväkodin johtajille tarkoitetun oppaan siitä, mitä oppilaitoksen uudisrakennushanke tai perus¬korjausprojekti käytännössä tarkoittaa, mitä käsitteitä projektiin liittyy ja minkälaisia eri suunnitelmia ja vaiheita toteutuksessa tarvitaan.
Eikö ratkaisua löytynyt?
Oma luottamusmiehesi ja OAJ:n toimiston asiantuntijat tukevat ja auttavat sinua työelämän eri tilanteissa. Katso, ketkä auttavat sinua.