Liian suuret lapsiryhmät ja liian vähän varhaiskasvatuksen opettajia. Näiden ongelmien korjaamista OAJ on vaatinut jo pitkään.
OAJ on tyytyväinen, että työnantajan kikkailu päiväkotien henkilöstömitoituksilla on noussut myös julkiseen keskusteluun. Nykyiset suhdeluvut, niistä poikkeamisen mahdollisuus ja säännösten tulkinnanvaraisuus heikentävät varhaiskasvatuksen opettajien mahdollisuuksia toteuttaa laadukasta varhaiskasvatusta.
Erityisasiantuntija Auli Setälä muistuttaa, että hyvä varhaiskasvatus vaikuttaa lapsen kehitykseen, oppimiseen ja koko elämänlaatuun juuri nyt ja tässä. Varhaiskasvatuksen kehitykselliset vaikutukset heijastuvat lapsen tulevaisuuteen muun muassa positiivisena oppimiseen suuntautumisena ja koulupolun sujuvuutena.
– Tämän hallituskauden aikana lapsiryhmien kokoa kasvatettiin muuttamalla henkilöstön ja lasten välistä suhdelukua 1:7:stä 1:8:aan. Lisäksi lasten subjektiivista oikeutta varhaiskasvatukseen rajattiin. Lainsäädännön heikennykset ovat ristiriidassa YK:n lapsen oikeuksien komitean suositusten kanssa, Setälä sanoo.
Opettajia tarvitaan lisää
Useissa kansainvälisissä tutkimuksissa on todettu, että varhaiskasvatushenkilöstön koulutustasolla on iso merkitys lasten oppimiseen ja hyvinvointiin sekä varhaiskasvatuksen laatuun. Siksi uudessa varhaiskasvatuslaissa säädetty päiväkotien henkilöstön osaamis- ja koulutustason nosto on Setälän mukaan merkittävä ja erittäin tarpeellinen uudistus. Laki edellyttää, että varhaiskasvatuksen opettajien osuutta päiväkotien henkilöstössä lisätään.
— Raamien tulee kuitenkin olla kunnossa. Henkilöstöä on oltava riittävästi, jotta varhaiskasvatuksen opettajat voivat toteuttaa varhaiskasvatusta laadukkaasti sekä hyödyntää koulutustaan ja pedagogista osaamistaan varhaiskasvatuksessa.
Auli Setälä listaa pointteja, joilla päiväkotien lapsiryhmät ja henkilöstömitoitus saataisiin paremmalle tolalle.
Nämä asiat OAJ korjaisi:
- Asetuksessa säädetty henkilöstön ja kolme vuotta täyttäneiden lasten väliseksi suhdeluvuksi tulee palauttaa aiempi suhdeluku 1:7
- Osa-aikaisesti varhaiskasvatukseen osallistuvat lapset on laskettava mitoituksiin ja suhdelukuihin samalla tavalla kuin kokoaikaisesti varhaiskasvatukseen osallistuvat lapset.
- Päiväkodin henkilöstön ja lasten välisestä mitoituksesta saa poiketa vain lyhytaikaisesti ja laissa mainituissa tilanteissa. Henkilöstön poissaolojen ajaksi pitää palkata riittävästi sijaisia.
- Henkilöstön ja lasten välisten suhdelukujen toteutumista on tarkasteltava ryhmäkohtaisesti, ei päiväkotikohtaisesti.
- Asetus määrittelee vain ehdottoman minimin päiväkodin henkilöstön mitoitukselle suhteessa lasten määrään. Henkilökuntaa pitää aina olla vähintään säädösten mukaisesti. Minimi ei saa olla maksimi.
- Lapsiryhmät on muodostettava mahdollisimman pysyviksi. Lapsella pitää olla oikeus samaan ryhmään koko toimintavuoden ajan.
- Maksuilla ja maksujärjestelmillä ei saa rajoittaa lapselle tarkoituksenmukaisimman varhaiskasvatuksen toimintamuodon ja -ajan valintaa, eikä niillä saa rajata osaa lapsista laadukkaan ja monipuolisen pedagogisen toiminnan ulkopuolelle.
- Subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen on taattava kaikille lapsille.
Teksti: Riitta Korkeakivi
Kuva: Leena Koskela
Lue myös OAJ:n erityisasiantuntija Kirsi Suttonin blogi aiheesta.