0.88, 0.75 ja 0.6. Tiedättekö, miten nämä desimaalit liittyvät varhaiskasvatukseen? Ne tarkoittavat laskennallisia lapsia. Lapsia ei lasketa lapsiryhmiä perustettaessa yksilöinä, vaan sen mukaan, miten monta tuntia lapset viettävät päiväkodissa.
Laskennallisesti desimaalit voivat vastata esimerkiksi yhteensä neljää lasta, vaikka fyysisesti lapsia olisi kuusi. Kaksi lasta katoaa mystisesti jonnekin. Desimaaleilla lasketut lapset ovat kuitenkin ihan kokonaisia ihmisiä ja heidän oikeutensa varhaiskasvatukseen ja pedagogisten tavoitteiden toteutumiseen on sama kuin niillä lapsilla, jotka lasketaan kokonaisiksi silloin, kun he ovat paikalla. Suhdelukumatikka toimii siis väärään suuntaan ja ryhmäkokosäädös vesittyy.
Vaikeaa suhdelukumatematiikkaa
Varhaiskasvatuksen ryhmäkoko on ollut tämän viikon kuuma puheenaihe. Jos kyse olisi pelkästään ryhmäkoosta, voisi sanoa, että asia olisi jopa yksinkertainen.
Henkilökunnan ja lasten välinen minimimitoitus lasketaan suhdeluvulla. Päiväkodissa henkilöstön mitoitus on 1:8, eli yksi kasvatus-, opetus- ja hoitovastuussa oleva henkilö kahdeksaa yli viisi tuntia päivässä olevaa 3-vuotta täyttänyttä lasta kohden. Alle 3-vuotiailla henkilöstön mitoitus on 1:4. Tällöin yli 3-vuotiaita voisi olla yhdessä ryhmässä korkeintaan 24 ja alle 3-vuotiaita korkeintaan 12.
Tähän ryhmäkokoon on laskettu kuitenkin vain kokoaikaisesti varhaiskasvatukseen osallistuvat lapset. Henkilöstön ja lasten välinen suhdeluku on 1:13 alle 5 tuntia päivässä olevaa kolme vuotta täyttänyttä lasta kohden. Tällöin ryhmäkoko voi suurimmillaan olla 39.
Miten minimistä tuli maksimi?
Varhaiskasvatuslaissa säädetty henkilöstön ja lasten välinen suhdeluku on minimivaade sille, että varhaiskasvatukselle säädetyt tavoitteet voidaan saavuttaa. Päiväkodeissa tulee olla kaikkina toimintapäivinä käytettävissä vähintään suhdeluvun edellyttämä henkilöstöresurssi. Missään ei ole säädetty siitä, ettei henkilöstöä saisi olla päiväkodeissa enemmän, kunhan lasten määrä vastaa ryhmäkokosäädöstä.
Suhdelukua ei lasketa ryhmän tasolla. Lakia ei rikota, jos lapsia puuttuu eri ryhmistä ja jos henkilöstöä on tarpeeksi suhteessa koko päiväkodin lapsimäärään nähden.
Varhaiskasvatus ei ole tuntimaksuperustainen lastenhoitopalvelu, vaan sillä tarkoitetaan tavoitteellista ja suunnitelmallista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka.
Miten lapsiryhmä määritellään laissa
”Päiväkodin yhdessä ryhmässä saa olla yhtä aikaa läsnä enintään kolmea varhaiskasvatuksen kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä olevaa henkilöä vastaava määrä lapsia.” Näin säädetään varhaiskasvatuslaissa.
Monissa kunnissa lapsiryhmät on kuitenkin muodostettu niin, että samoissa tiloissa toimii kaksi ryhmää. Vaikka tilastoissa on kaksi kasvatus-, opetus- ja hoitohenkilön ympärille muodostettua lapsiryhmää, käytännössä nämä ryhmät toimivat suurimman osan päivästä samoissa tiloissa.
Varhaiskasvatuslaki säätää periaatteessa lapsiryhmästä ja henkilöstömitoituksesta hyvin. Ongelmia syntyy siitä, että lasten ja henkilöstön välisestä suhdeluvusta voidaan poiketa, jos lasten keskimääräiset varhaiskasvatuspäivät ovat jatkuvasti huomattavasti vähäisemmät kuin toimintapäivät. Poikkeaminen voi tarkoittaa tilannetta, jossa samaa paikkaa käyttävät lapset ovat satunnaisesti ja lyhytaikaisesti yhtä aikaa paikalla yllättävän tilanteen vuoksi. Yllättävä poikkeaminen ei voi olla jatkuvaa eikä päivittäistä eikä se voi kestää koko toimintapäivän ajan. Lapsia, jotka osallistuvat varhaiskasvatukseen samaan aikaan, ei voi sijoittaa samalle paikalle.
Säädökset toimivat periaatteessa, mutta eivät käytännössä.
Lapsella on oikeus opettajaan
Varhaiskasvatuslaissa on vielä yksi tärkeä suhdeluku. Sillä määritellään, että päiväkodissa vähintään kolmanneksella tulee olla varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin kelpoisuus ja muilla vähintään lastenhoitajan kelpoisuus.
Päiväkodeissa työskentelee sitoutunutta ja koulutettua henkilökuntaa. Varhaiskasvatuksen opettajalla on kokonaisvastuu lapsiryhmän toiminnan suunnitelmallisuuden ja tavoitteellisuuden toteutumisesta. Opettajan tehtäviin kuuluu myös toiminnan arviointi ja kehittäminen. Toiminnan toteuttamiseen osallistuu koko henkilökunta.
Opettajat toivovat työrauhaa
Varhaiskasvatuksen opettajat toivovat työrauhaa, jotta he voivat keskittyä siihen tehtävään, johon heidät on koulutettu. Työrauha tarkoittaa muun muassa sitä, ettei opettajan tarvitse lähteä toiseen ryhmään tai peräti toiseen päiväkotiin sijaistamaan, jos omasta ryhmästä puuttuu lapsia ja toisesta ryhmästä henkilökuntaa.
Varhaiskasvatuksen suunnittelu, toteuttaminen, arviointi ja kehittäminen kuuluvat varhaiskasvatuksen opettajan työtehtäviin. On ikävää, että opettajan työtehtäviä laadukkaan varhaiskasvatuksen toteuttamisen takaamiseksi kyseenalaistetaan sijaispulan takia. Opettajilla pitää olla työrauha varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteiden toteuttamiseen.
Kirsi Sutton
Erityisasiantuntija
