Artikkeleita opetusalan työolobarometrista
Työoloja ja niihin liittyviä ilmiöitä eri oppilaitosmuodoissa tarkastelevat asiantuntija-artikkelit perustuvat Opetusalan työolobarometreihin vuosilta 2021, 2019 ja 2017 sekä OAJ:n jäsenten Fiilismittarin tarjoamaan tietoon.
Uusin työolobarometri on toteutettu vuonna 2021, ja se kertoo
esimerkiksi työolojen ja työn imun heikennen opetusaloilla.
Työolobarometrissä tarkastellut ilmiöt korostuvat ja painottuvat
eri oppilaitosmuodoissa toimivien keskuudessa eri tavoin.
Asiantuntija-artikkeleissa käsitellään opetusalan työoloja toteutettujen opetusalan työolobarometrien ja OAJ:n Fiilismittarin pohjalta.
Tutustu alta artikkeleiden tiivistelmiin! Kunkin koulutusmuodon kokomittaisen artikkelin (PDF) löydät tiivistelmän alta.
Artikkeleiden tiivistelmät
Koulutettu opetushenkilöstö varmistaa varhaiskasvatuksen suunnitelmallisuuden, tavoitteellisuuden ja pedagogisuuden. Opetusalan työolobarometri kertoo työolojen heikentyneen varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatuksessa työskentelevät vastaajat raportoivat vuonna 2021 muilla aloilla työskenteleviä vastaajia enemmän kuormitusta, stressiä, työtovereiden taholta koettua epäasiallista kohtelua ja matalampaa työtyytyväisyyttä. Työ kuitenkin koetaan merkitykselliseksi ja työn iloa löydetään arkityöstä silloin, kun siitä on mahdollista nauttia. Työolojen turvaaminen onkin nyt ensisijaisen tärkeää, jotta maamme laadukas varhaiskasvatus voi toteutua jatkossakin osaavien ammattilaisten toimesta.
Kansallisen sivistystason lasku ja oppimistulosten eriytyminen sekä lasten ja nuorten kasvava pahoinvointi ovat puhuttaneet viime aikoina. Opetusalan työolobarometri osoittaa ilmiöiden heijastuvan myös peruskoulujen opetushenkilöstön työoloihin.
OAJ:n Fiilismittari kertoo, että peruskouluissa työskentelevät kokevat enemmän turvattomuutta kuin vastaajat keskimäärin. Epäasiallista kohtelua ja väkivaltaa onkin koettu Opetusalan työolobarometrin mukaan vuonna 2021 enemmän kuin oppilaitosmuodoissa keskimäärin. Luvut ovat huolestuttavasti nousseet edellisistä mittauksista. Valitettavasti uhka- ja väkivaltatilanteissa toimimisen ohjeistukset, menettelyt ja saatu koulutus eivät olleet lisääntyneet edellisestä barometrimittauksesta, ja moni Fiilismittarin vastaaja kertoi, ettei tee jokaisesta läheltä piti -tilanteesta ilmoitusta. Myös eri ammattiryhmien välisiin prosesseihin kaivattiin barometrin mukaan selkeyttä.
Lukioiden työoloja ovat värittäneet lain ja opetussuunnitelman uudistukset sekä koronapandemian aikana otettu digiloikka. Näiden muutosten vaikutukset näkyvät vuoden 2021 Opetusalan työolobarometrissä. Lukioissa työskentelevät barometrivastaajat raportoivat esimerkiksi keskimääräistä korkeampaa kuormitusta liittyen liialliseksi koettuun työmäärään sekä työssä liian usein tapahtuviin muutoksiin. Myös työn ilo oli mittausten välillä laskenut, mutta pysynyt kuitenkin keskimääräistä korkeammalla tasolla. Lukioiden työolot on saatava jälleen tukemaan työn tekemistä, vain motivoitunut ja työssään hyvinvoiva henkilökunta pystyy varmistamaan koulutuksen tasokkuuden säilymisen.
Ammatillisen toisen asteen koulutuksella vastataan muuttuvan työelämän tarpeisiin. Koulutuksen perustana on opetushenkilöstö, jolla on paitsi pedagoginen koulutus, myös kartutettua kokemusta opetettavasta alasta. Ammatillisen koulutuksen 2010-lukua leimaavat muutokset: ammatillisen koulutuksen reformi ja oppivelvollisuusiän nosto. Myös rahoitusta on tiukennettu. Vuonna 2021 toteutettu Opetusalan työolobarometri osoittaa, että ammatillisissa oppilaitoksissa koettu työkuormitus on lisääntynyt, ja esimerkiksi esihenkilötyön ja johtamisen arviot olivat oppilaitosmuodoista heikoimmalla tasolla, vaikkakin parantuneet edellisistä vuosista. Esihenkilötyö on yhteydessä moniin työhyvinvoinnin ulottuvuuksiin, esimerkiksi koettuun työstressiin.
Yliopistojen tehtävää määrittää tutkimuksen ja sivistyksen edistäminen sekä korkeimman asteen opetus- ja kasvatustehtävä. Uusin vuoden 2021 Opetusalan työolobarometri toteutettiin koronapandemian aikana ja poikkeustilanne näkynee myös yliopistojen työoloissa. Uusin barometri kertoo yliopistossa työskentelevän opetus- ja tutkimushenkilöstön kokeneen esimerkiksi mahdollisuutensa vaikuttaa omaan työmääräänsä keskimääräistä vastaajaa heikommiksi ja muutoksiin, työyhteisön toimivuuteen ja sosiaalisiin suhteisiin liittyvän kuormituksen keskimääräistä korkeammaksi. Myös stressiä raportoitiin keskimääräistä enemmän ja se oli yleistynyt edellisistä mittauksista. Työn ilo on raportoitu yliopistoissa korkeaksi, mutta uusimmassa barometrimittauksessa myös se oli laskenut hieman.
Ammattikorkeakoulu on uusin tulokas suomalaisessa koulutusjärjestelmässä. Oppilaitosmuoto kehitettin 1990-luvulla korkea-asteen koulutuksen tarjoajaksi yliopiston rinnalle. Nykyisessä duaalimallissa oppilaitosmuodot täydentävät toisiaan eriytyneine profiileineen ja lainsäädäntöineen.
Ammattikorkeakouluja leimaa vahva ammattiosaaminen ja työelämälähtöisyys, niin tutkintokoulutuksessa kuin soveltavassa tutkimuksessakin. Aluekehitys, innovaatiotyö ja viimeisimpänä jatkuvan oppimisen toteuttamistehtävä on lisätty joustavasti toimivien ammattikorkeakoulujen tehtäväpalettiin. Korkeakoulutuksen ja kehitys ja innovaatiotyön laadukas toteuttaminen vaatii kuitenkin kunnossa olevia toimintaedellytyksiä ja riittävää resurssointia, joka ei tällä hetkellä toteudu ihanteellisella tavalla.
Lue koko ammattikorkeakoulun artikkeli
Vapaan sivistystyön oppilaitoksissa, kansan- ja kansalaisopistoissa, koetaan barometrin mukaan enemmän työn epävarmuuteen liittyvää kuormitusta kuin muissa oppilaitosmuodoissa. Myös kasvava työmäärä kuormittaa opistojen henkilöstöä. Työn hallinnan kokemus on kuitenkin keskimääräistä suurempi ja alanvaihtohalukkuus muita oppilaitosmuotoja matalampaa.