Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä esittää kymmeniä uusia toimenpiteitä maahanmuuttajien koulutuksen ja työllistymisen parantamiseksi. Työryhmä haluaa parannuksia maahanmuuttajalasten varhaiskasvatuksen laatuun ja määrään sekä esimerkiksi perusopetuksen valmistavan opetuksen kirjaamista kuntien lakisääteiseksi tehtäväksi.
Maahanmuuttajien koulutuksen ja työllistymisen edistämiseksi perustettu opetus- ja kulttuuriministeriön ohjausryhmä luovutti keskiviikkona uudet esityksensä opetusministeri Sanni Grahn-Laasoselle.
Varhaiskasvatuksessa maahanmuuttajataustaisten opettajien määrä selvitetään ensi vuoteen mennessä, jonka jälkeen tehdään ehdotukset henkilöstön määrän lisäämiseksi.
Maahanmuuttajia opettavien opettajien kelpoisuuksia aiotaan tarkentaa ja kulttuurisen monimuotoisuuden osaamista halutaan parantaa sekä opettajan- että täydennyskoulutuksen avulla.
Työryhmän työhön osallistunut OAJ:n erityisasiantuntija Päivi Lyhykäinen pitää tärkeänä, että kotoutumista halutaan edistää nimenomaan koulutuksen keinoin.
– Tarvitsemme lisää maahanmuuttajataustaisia opettajia niin varhaiskasvatukseen kuin muillekin koulutusasteille. Tiedämme myös, että maahanmuuttajataustaisten opettajien kelpoisuusaste on muita opettajia heikompi. On syytä ratkaista tämäkin ongelma, Lyhykäinen sanoo.
Valmistavaan opetukseen subjektiivinen oikeus
Perusopetuksen osalta työryhmä esittää perusopetuslain muuttamista siten, että opetuksen järjestäjä velvoitetaan antamaan perusopetukseen valmistavaa opetusta sitä tarvitseville. Tällä hetkellä laki ei velvoita kuntia valmistavan opetuksen tarjoamiseen perusopetuksessa.
Työryhmä esittää myös harkittavaksi, että oppivelvollisuutta pidennettäisiin ajallisesti niiden osalta, jotka eivät saa suoritettua perusopetuksen oppimäärää säädetyssä ajassa.
Esitykset toisivat tarkennuksia perusopetukseen valmistavan opetuksen opettajan, suomea tai ruotsia toisena kielenä opettavan s2-opettajan, oman äidinkielen sekä oman uskonnon opettajien kelpoisuuksien määritelmiin.
Vastaanottokeskuksista varhaiskasvatukseen
Varhaiskasvatuksen opettajille tulee työryhmän mukaan laatia myös koulutusohjelma, joka antaa valmiuksia opettaa varhaiskasvatuksessa suomea tai ruotsia toisena kielenä.
– Varhaiskasvatuksen vaikuttavuuteen kiinnitetään jatkossa vahvempaa huomiota kotoutumisen edistämisessä. Se on tärkeää, sillä koulutuspolun pohja luodaan siellä. Myös vanhemmat pääsevät paremmin osalliseksi yhteiskuntaamme, kun he ovat tekemisissä päiväkodin henkilökunnan kanssa, Lyhykäinen toteaa.
Työryhmä esittää sitäkin, että vastaanottokeskuksissa oleville lapsille taataan vähintään 20 tuntia varhaiskasvatusta viikossa.
– OAJ:n vaatimus on ollut, että alle kouluikäiset pääsevät pedagogiseen varhaiskasvatukseen heti saavuttuaan Suomeen, samaan tapaan kuin kouluikäiset pääsevät perusopetukseen, sanoo Lyhykäinen.
Yhteensä 150 korjaavaa esitystä
Nyt julkaistut toimenpide-esitykset ovat itse asiassa jo kolmas paketti esityksiä työryhmältä, joka perustettiin vuoden 2015 tavanomaista suuremman turvapaikanhakijoiden määrän vuoksi.
Aiemmin työryhmän väliraportissa vuonna 2016 ja loppuraportissa vuonna 2017 tehtiin yhteensä 99 toimenpide-esitystä maahanmuuttajien koulutuksen, työllistymisen ja kotoutumisen edistämiseksi.
Edellisellä kaudella työryhmän toimenpiteillä pyrittiin ennen kaikkea reagoimaan kasvaneeseen kotoutujien määrään. Jatkokaudelle nimitetty työryhmä on seurannut aiempien esitysten ja toimenpiteiden toteutumista.
Tutustu työryhmän ehdotuksiin OKM:N sivuilla
”Maahanmuuttajien koulutuspolut ja integrointi, kipupisteet ja toimenpide-esitykset III”
Teksti: Matias Manner
Kuva: Leena Koskela