Kuuluvatko viisivuotiaat varhaiskasvatukseen vai esiopetukseen? OAJ:n mielestä ehdottomasti esiopetukseen.
Viisivuotiaiden maksuton varhaiskasvatuskokeilu on käynnissä jo monessa kunnassa. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi selvittää parasta aikaa, lisääkö opetusministeriön liikkeelle panema kokeilu varhaiskasvatukseen osallistumista.
Lisäksi Opetushallitus tekee selvitystä siitä, voisiko esiopetus olla kaksivuotinen. Uudessa oppivelvollisuusmallissaan OAJ muuttaisi esiopetuksen kaksivuotiseksi eli alkamaan jo viisivuotiaana. Koulutusasiainpäällikkö Nina Lahtinen kertoo miksi.
1. Miksi esiopetuksesta on säädettävä perusopetuslaissa?
Esiopetuksen kirjaaminen perusopetuslakiin korostaa, että esiopetus on silta varhaiskasvatuksesta peruskouluun. Sen tavoite osana varhaiskasvatusta on parantaa lasten oppimisedellytyksiä. Sekä varhaiskasvatuslakia että perusopetuslakia tarvitaan, jotta siirtymä ei olisi liian jyrkkä.
Perusopetuslaki takaa sen, että esiopetus on maksutonta ja voittoa tavoittelematonta, lapsi saa tukea heti kun tarvetta ilmenee ja oppilashuollon palvelut ovat käytössä. Esiopetusta antaa esiopetuskelpoinen varhaiskasvatuksen opettaja tai luokanopettaja. Hänen apunaan voi olla avustaja tai lastenhoitaja.
2. Eikö maksuttomuus riitä?
Maksuton varhaiskasvatus ei viisivuotiaille riitä. Heidän kuuluisi saada maksutonta ja velvoittavaa esiopetusta. Vasta sitten myös ne 22 prosenttia 5-vuotiaista, jotka eivät nyt ole varhaiskasvatuksen piirissä saisivat yhdenvertaiset edellytykset opinpolun alkuun.
3. Miksi esiopetusta niin aikaisin?
Esiopetus tasoittaa lasten taustoista johtuvia sosioekonomisia eroja ja auttaa lasta pärjäämään paremmin myös koulun aloituksessa.
Opetussuunnitelman mukaisessa esiopetuksessa lapsi oppii monipuolisin tavoin muun muassa matematiikan alkeita ja lukemisen valmiuksia, mutta myös sosiaalisia taitoja, kuten toimimaan ryhmässä, vaalimaan ympäristöä ja suhtautumaan tasavertaisesti muihin ihmisiin.
Kaksivuotinen esiopetus antaa lapselle aikaa rauhassa kehittää oppimisvalmiuksiaan leikin ja muun tavoitteellisen toiminnan avulla. Samalla oppimisvalmiuksia pystytään tukemaan kaikkien lasten osalta aikaisemmin eikä tukitoimia tarvita niin paljon myöhemmin.
4. Aikaistuisiko oppivelvollisuus?
Viisivuotiaiden esiopetus ei olisi oppivelvollisuutta, vaan selvästi oma kokonaisuutensa nimeltä esiopetusvelvollisuus. Velvoittava esiopetus sisältää toki samoja asioita kuin oppivelvollisuus, mutta iso ero on siinä, ettei lapsia olla siirtämässä kouluun.
Suomen esiopetus on ainutlaatuinen asia varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen nivelvaiheessa. Sillä on oma esiopetuksen opetussuunnitelma ja sitä tarjotaan vähintään 700 tuntia lukuvuoden aikana. Esiopetuksen lisäksi lapsella on oikeus täydentävään, maksulliseen varhaiskasvatukseen.
5. Eivätkö vanhemmat saisi valita?
Viisivuotiaalla olisi velvollisuus osallistua maksuttomaan esiopetukseen, mutta vanhemmat saisivat päättää, miten lapsi sen suorittaa.
Jos lapsi suorittaa esiopetuksen yksityisesti tai vaikka kotona, oman kotikunnan olisi valvottava, että lapsi etenee oppimisvalmiuksissaan esiopetuksen opetussuunnitelman mukaan.
Huoltajat saavat siis edelleen valita, mutta yhdenvertaisuuden vuoksi kuntien olisi taattava, että lapsi etenee opetussuunnitelmassa määriteltyjä tavoitteita kohti.
6. Kuka esiopetusta valvoisi?
Nykyisin kuusivuotiailla on velvollisuus osallistua esiopetukseen, mutta sen voi suorittaa vaikka kotona. Kukaan ei valvo missä lapsi esiopetuksen käy ja mitä siellä tehdään.
OAJ:n mielestä kunnilla pitäisi olla velvollisuus valvoa sekä viisi- että kuusivuotiaiden esiopetusta silloin, kun lapset eivät osallistu kunnan järjestämään esiopetukseen.
Lapsen edun mukaista on, että viranomaiset turvaavat, että jokaisen lapsen esiopetus vastaa sisällöllisesti ja laadullisesti sitä, mitä lait ja normit edellyttävät.
7. Tulisiko eskarista voittoisa bisnes?
Toisin kuin varhaiskasvatuksella esiopetuksella ei saisi tavoitella taloudellista hyötyä. Sama periaate on perusopetuksessakin. Jos voittoa kertyy, opetuksen järjestäjän on pystyttävä todistamaan, että se käytetään toiminnan kehittämiseen eikä jaeta omistajille esimerkiksi osinkoina.
Teksti: Riitta Korkeakivi
Kuva: Leena Koskela