Ammattikorkeakoulujen pääomistajat käyttävät aktiivisesti omistajaohjausta, joka perustuu usein niiden omiin intresseihin. Omistusvallan keskittymisessä on riski ja pahimmillaan korkeakoulun johtaminen voi olla henkilösuhteista kiinni. Se voi myös kaventaa korkeakouluyhteisön mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon.
OAJ:n teettämän selvityksen mukaan vuosina 2014–2015 tehty korkeakoulu-uudistus, jonka seurauksena ammattikorkeakoulut (AMK) yhtiöitettiin, ajoi koulut hallinnollisesti sekavaan tilanteeseen. Ammattikorkeakoulujen omistajilla on suuri valta päättää ammattikorkeakoulun toiminnasta ja jopa rajoittaa tai pahimmassa tapauksessa estää niiden kehitys.
Pääomistajien, olivatpa ne esimerkiksi kuntia tai yliopistoja, harjoittama omistajaohjaus, on aktiivista ja vahvaa sekä perustuu niiden omiin intresseihin. Pääomistajien intressit eivät aina liity yhtiön etuun, vaan taustayhteisön etuun ja intresseihin. Pääomistajaa ja muita omistajia ohjaavat lainsäädäntö, konsernisäännöt ja muut määräävä asiakirjat.
Omistajaohjaus vaikuttaa merkittävästi koko korkeakoulutukseen. OAJ vaatii toimia asian selkeyttämiseksi.
– Omistajaohjauksen ja hallinnon kokonaisuutta korkeakouluissa on tarkasteltava. Ammattikorkeakouluissa käytetään merkittävästi sekä julkista rahaa että valtaa, OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto painottaa.
OAJ esittää, että ammattikorkeakoulujen toiminnan tavoitteenasettelua ja ohjausta on avattava, selkeytettävä ja johdonmukaistettava. Tämä koskee sekä valtion että omistajaohjausta. Lisäksi omistajaohjaukselle on luotava periaatteet.
Opetus- ja tutkimushenkilöstön aitoja vaikutusmahdollisuuksia on lisättävä
Vallankäytön keskittyminen on pitkän päälle vaarallista, koska se vaikuttaa myös henkilöstön sitoutumiseen. Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaikutusmahdollisuudet valmisteluun ja päätöksentekoon hallitusjäsenyyden lisäksi ovat olennainen osa ammattikorkeakoulujen toiminnan kehittämisessä.
– Opetus- ja tutkimushenkilöstön aitoja vaikutusmahdollisuuksia on lisättävä ja opetus- ja tutkimushenkilöstön arvostusta nostettava, Murto sanoo.
Ministeriön rahoitusmalli ohjaa korkeakoulujen sisäistä toimintaa
Korkeakoulujen valtakunnallinen rahoitusmalli on taas muutoksen alla, eikä selvityksen mukaan nykyinen valtion rahoitusohjaus ole toimiva. Rahoitusmalli on sellaisenaan käytössä myös korkeakoulujen sisäisen toiminnan ohjauksessa ja pienilläkin muutoksilla voi olla valtavat toiminnalliset vaikutukset.
– Olemme jo pitkään kritisoineet täysin tulosperusteista rahoitusmallia. Tämänkin selvityksen perusteella voi todeta, että se ei kannusta yhteistyöhön vaan johtaa tarpeettomaan kilpailuun ja pitkäjänteisen kehittämisen puutteeseen, Murto toteaa.
– Nyt kaavaillut rahoitusleikkaukset tekevät tilanteesta entistä hankalamman ja vaarantavat koulutuksen laadun. Valtion tärkein tehtävä tulisi nyt olla ammattikorkeakoulujen riittävän rahoituksen turvaamisessa, Murto jatkaa.
Lue Ammattikorkeakouluosakyhtiön toimivuus -selvityksen looppuraportti
Katso julkistamistilaisuuden tallenne
Ammattikorkeakoulujen hallintoa koskeva selvitys tehtiin OAJ:n valtuuston toiveesta. Sen tavoitteena oli muodostaa tilannekuva nykyisestä ammattikorkeakoulujen osakeyhtiömuotoisen hallintomallin ja siihen sisältyvien erilaisten omistajajärjestelyjen toimivuudesta. Selvityksen pohjalta tutkijat myös tekivät kehittämisehdotuksia ammattikorkeakoulujen toiminnan, hallinnon ja autonomian edistämiseksi sekä AMK-järjestelmän kehittämiseksi. Selvitys toteutettiin 11/2022–6/2023.