Opetusministeri Li Anderssonin kokoama varhaiskasvatuksen pyöreä pöytä kokoontui tänään. OAJ toi esiin ratkaisuja varhaiskasvatusalan ongelmiin vaatimalla muun muassa, että varhaiskasvatuksen perusrahoituksen tasoa on nostettava ja alan houkuttelevuutta lisättävä palkkausta ja työoloja parantamalla sekä selkeillä työnkuvilla.
OAJ:n terveiset tänään kokoontuneeseen opetusministeri Li Anderssonin varhaiskasvatuksen pyöreään pöytään:
1. Varhaiskasvatuksen perusrahoituksen tasoa on nostettava
OAJ vaatii, että varhaiskasvatuksen perusrahoituksen tasoa on nostettava, jotta se riittää laadukkaan varhaiskasvatuksen järjestämiseen. Varhaiskasvatukseen tehdyt ja valtionosuuteen kohdistuneet leikkaukset ovat tuoneet haasteita kunnille. Lisäksi kuntien koulutukseen ja kasvatukseen osoitettu rahoitus on käytettävä varsinaisen toiminnan järjestämiseen ja kehittämiseen. Siksi varhaiskasvatuksen roolia kunnallisena palveluna on vahvistettava.
2. Alan houkuttelevuutta lisättävä palkkausta ja työoloja parantamalla sekä selkeillä työnkuvilla
Lukuisissa tutkimuksissa on todettu, että heikko palkkaus, epäselvät tehtäväkuvat ja niukat resurssit lisäävät varhaiskasvatuksen opettajien lähtöhalukkuutta. OAJ:n syksyllä 2021 tekemään kyselyyn vastanneista varhaiskasvatuksen opettajista jopa 63 prosenttia on harkinnut alanvaihtoa vuoden sisällä. Keskeisimmät syyt olivat työn kuormittavuus ja palkkataso. Alan veto- ja pitovoimaa pitää edistää työoloja ja palkkausta parantamalla.
Varhaiskasvatuslaki nostaa vähitellen päiväkotien henkilöstön koulutus- ja osaamistasoa vuoteen 2030 mennessä, ja selkiyttää päiväkodissa työskentelevien eri ammattiryhmien nimikkeet ja tehtäviä. Selkeät tehtäväkuvat mahdollistavat kunkin ammattiryhmän koulutuksen ja osaamisen tarkoituksenmukaisen hyödyntämisen ja lisää myös alan pito- ja vetovoimaa.
3. Varhaiskasvatuksen opettajien koulutusmääriä on lisättävä
Varhaiskasvatuslaki toi varhaiskasvatuksen entistä vahvemmin koulutusjärjestelmän osaksi ja asetti vaatimuksen korkeatasoiselle pedagogiselle toiminnalle. Nykyisellä henkilöstörakenteella vaatimuksiin vastaaminen on haasteellista, kun lisäksi yliopistokoulutetuista opettajista on ollut suurta vajausta jo useiden vuosien ajan. Haasteita ja osaamisvajetta ei kuitenkaan ratkaista romuttamalla laadun kehittämisen viimein käynnistänyt lainsäädäntö.
Yliopistojen varhaiskasvatuksen opettajankoulutuksen määrää on viime vuosina lisätty ja sitä on lisättävä edelleen. Koulutuksen aloituspaikkamäärät on asetettava pitkällä aikavälillä, aina vuoteen 2030 saakka, tasolle, jolla vuosikausien aikana syntynyt opettajapula saadaan korjattua.
4. Varhaiskasvatuslakia kehitettävä
Varhaiskasvatuksen osaamistason noston ja opettajasaatavuuden pitkäjänteisen parantamisen lisäksi tarvitaan myös muita toimia. Varhaiskasvatuslaissa on edelleen kehittämistarpeita ja lain soveltamisessa tulkintamahdollisuuksia, joiden korjaaminen parantaisi niin päiväkodin johtajien, opettajien kuin koko henkilöstön työoloja. Samalla se turvaisi lapsille laadukkaampaa varhaiskasvatusta ja pysyvät vuorovaikutussuhteet.
Käytännön varhaiskasvatustyön tekemistä on kuormittanut jatkuva tehostaminen. Jo vuosien ajan on päiväkotien varhaiskasvatuksen toimintaa ja opettajien ja kaikkien alan ammattilaisten työn laadukasta tekemistä ovat heikentäneet esimerkiksi lapsiryhmiin, ryhmien pysyvyyteen ja muodostamiseen, lapsen tukeen, tiloihin ja niiden käyttöön, sijais- ja tukipalvelujen saatavuuteen liittyvät ratkaisut.