Päijät-hämäläiseen Koulutuskeskus Salpaukseen perustetaan 165 uutta lehtorin virkaa. OAJ:n alueasiamies iloitsee, että työnantaja vastaa virkojen perustamisella luottamushenkilöiden pyyntöön.
Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymän hallitus on tänään 10. Kesäkuuta pitämässään kokouksessa päättänyt perustaa 165 uutta lehtorin virkaa.
– Tämä on hyvä asia! Me OAJ:n ammatilliset luottamushenkilöt olemme pyytäneet työnantajalta tätä jo useamman vuoden ja saaneet asiassa tukea alueyhdistykseltäkin, Marko Varjos sanoo.
Varjos toimii OAJ:n alueasiamiehenä ja Salpauksen JUKOlaisena pääluottamusmiehenä.
Henkilöstön pyynnöt virkojen perustamisesta saivat lisäpontta, kun Keski-Suomessa toimiva koulutuskuntayhtymä Gradia teki samanlaisen virkaremontin viime syksynä.
– Meille työnantaja totesi ennen vuodenvaihdetta, että ongelma on tunnistettu. Olen iloinen, että ongelmaa lähdettiin ratkomaan ja että lopputulos on tämä, Varjos sanoo.
Lisää tasa-arvoa ja uskoa tulevaan
Salpauksen tiedotteen mukaan päätöksen taustalla on halu vakiinnuttaa Salpauksen nykyisten opettajien palvelussuhteita kokoaikaisiksi ja näin parantaa uudistuneen ammatillisen koulutuksen tavoitteiden toimeenpanoa.
Kaikkien ammatillisen koulutuksen nykyisten lehtorien, päätoimisten tuntiopettajien sekä aiemmin aikuiskoulutuksessa toimineiden opettajien tilanne on Salpauksessa käyty läpi. Tilanteen tarkastelun myötä koulutuskuntayhtymän hallitus päätti, että suurin osa päätoimisista tuntiopettajista sekä aikuiskoulutuksessa toimineista opettajista siirretään lehtoreiksi.
Kaikki siirrettävät henkilöt ovat virkasuhteisia, joten siirrot lehtorin virkoihin voidaan tehdä ilman erillistä hakumenettelyä.
”Jatkossa vastaavaa tarkastelua tehdään rekrytointien yhteydessä sekä yksittäisten opettajien osalta aina, kun tunnistetaan edellytykset kokoaikaisen lehtorin tehtävälle,” Salpauksen tiedotteessa kerrotaan.
Salpauksessakin rahoitusleikkaukset ovat viime vuosina johtaneet opettajien irtisanomisiin. Samalla on Marko Varjoksen mukaan koko ammatillisen koulutuksen maine saanut kolhuja, mikä näkyy jo jossain määrin opiskelijakatonakin.
Päätöksessä perustaa virkoja onkin hänestä keskeistä se, että sillä lisätään opetushenkilöstön palvelussuhteiden tasa-arvoa ja luodaan sekä heille että opiskelijoille uskoa tulevaan.
– Käytännössä suurella osalla tuntiopettajista on jo ennestään ollut täydet tunnit ja palkka, joten heidän arkeaan muutos ei kovin radikaalisti muuta. Tuntikehys kuitenkin elää opiskelijamäärän mukaan, joten sikäli tämä tuo varmasti varmuutta tulevaisuudesta ja siitä, että työtä riittää jatkossakin, Varjos sanoo.
Teksti: Heikki Pölönen
Kuva: Lauri Rotko