Ammatillisen koulutusuudistuksen eli reformin tavoitteet eivät vielä toteudu oppilaitosten arjessa, ilmenee laajan opettajakyselyn tuloksista. Esimerkiksi opetuksen resurssoinnissa on suuria eroja. Viiden toimijan yhteiseen kyselyyn vastasi 1500 ammatillista opettajaa.
Reformin tavoitteet eivät vielä toteudu oppilaitosten arjessa. Esimerkiksi opetuksen resurssoinnissa on suuria eroja, mikä johtuu siitä, ettei osaamispisteiden laajuutta enää määritellä ammatillisessa koulutuksessa.
– Lukiokoulutuksessa yhden opintopisteen edellyttämä tuntimäärä on säädetty täsmällisesti, mutta ammatillisessa koulutuksessa tätä ei tehdä, joten erot ovat hurjat. Saman asian oppimiseen käytettävä aika voi vaihdella puolesta tunnista 24 tuntiin koulutuksen järjestäjän harkinnan mukaan, OAJ:n koulutusasiainpäällikkö Nina Lahtinen kertoo.
– Myös ammatillisessa koulutuksessa tarvitaan yhteinen käsitys siitä, paljonko opetusta ja opiskelua yhden osaamispisteen saavuttaminen edellyttää. Opetustuntimäärä pitää määritellä heti uuden hallituskauden alussa samalla, kun nostetaan ammatillisen koulutuksen perusrahoitusta, Lahtinen vaatii.
Opetustuntimäärä pitää määritellä heti uuden hallituskauden alussa samalla, kun nostetaan ammatillisen koulutuksen perusrahoitusta.
Osaamispisteet kuvaavat opintoihin sisältyvän osaamisen kattavuutta, vaikeusastetta ja merkittävyyttä työelämän ja opintojen näkökulmasta. Opettajan on yhdessä opiskelijan kanssa suunniteltava, miten ja millä ajalla oppiminen tapahtuu. Tämä on Lahtisen mukaan lähes mahdotonta, kun osaamispisteiltä puuttuu kriteerit. Valtakunnallinen opetustuntimäärä auttaisi Lahtisen mielestä myös opetuksen yksilöllistämistä. Tuntimäärää voitaisiin joustavasti vähentää tai lisätä opiskelijan aiempien opintojen ja muualla hankittujen taitojen perusteella.
Osaamispisteiden sisällön suuri vaihtelu ilmeni laajassa ammatillisen koulutuksen kyselyssä, jonka tulokset julkistetaan OAJ:n järjestämässä Ammatti ja sivistys -seminaarissa 29.3. Opettajia pyydettiin arviomaan ammatillisen koulutuksen tilaa, kun reformi oli ollut voimassa reilun vuoden. Noin 4 000 ammatilliselle opettajalle osoitettu kysely oli avoinna kolme viikkoa helmi-maaliskuussa 2019 ja siihen vastasi noin 1 500 opettajaa.
Opiskelijoiden ryhmäytyminen heikentynyt
Opiskelijoiden ryhmäytyminen ja yhteisöllisyys ovat heikentyneet reformin myötä. Näin katsoi 68 prosenttia kyselyyn vastanneista opettajista. Opettajat ovat huolissaan erityisesti myöhemmin ryhmään liittyvien sekä muita ujompien, tukea tarvitsevien ja eri kieli- ja kulttuuritaustaisten opiskelijoiden ryhmäytymisestä. Opettajat arvioivat myös, että opiskelijoiden mahdollisuudet vaikuttaa koulutuksen kehittämiseen ovat heikentyneet.
– Yksilöllisten opintopolkujen pelättiin heikentävän opiskelijoiden ryhmäytymistä ja yhteisöllisyyden kehittymistä ja riski näyttää realisoituneen. Kyselyssä nousee esiin monia muitakin opiskelijoiden näkökulmasta hälyttäviä huomioita, kuten opetuksen määrän väheneminen, osallisuuden heikkeneminen koulutuksen kehittämisessä sekä maahanmuuttajien ja erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden riittämätön tuki. Nyt vaaditaan koulutuksen järjestäjiltä sekä opetushallinnolta nopeita toimia, joilla opintojen henkilökohtaistaminen ja yhteisöllisyys saadaan toimimaan yhtäaikaisesti, SAKKI ry:n puheenjohtaja Elias Tenkanen tähdentää.
Yksilöllisten opintopolkujen pelättiin heikentävän opiskelijoiden ryhmäytymistä ja yhteisöllisyyden kehittymistä ja riski näyttää realisoituneen.
– Lähes joka toinen opettaja katsoi, ettei opiskelijoilla ole riittävää toimintakykyä opiskella ja toimia ammatissa. Opiskeluvalmiudet ovat puutteelliset huolestuttavan suurella joukolla nuoria ja aikuisia opiskelijoita, Tenkanen murehtii.
Oppilaitoksen ja työpaikan yhteistyö kangertelee
– Oppilaitosten ja työpaikkojen välinen yhteistyö ei toteudu reformin edellyttämällä tavalla. Ellei tilanne kohene, opetuksen laatu on vaarassa heiketä ja yritykset kärsivät jatkossakin pahasta osaajapulasta, kommentoi kyselyn tuloksia Ammattitaitoa yhdessä -hankkeen vetäjä, hankepäällikkö Ilkka Vuorikuru Työväen Sivistysliitosta.
Vuorikuru uskoo, että lisäresursseja ammatilliseen koulutukseen saattaisi olla luvassa, minkä vuoksi olisikin kriittisesti arvioitava, millaisia resursseja tarvitaan ja mihin ne pitäisi kohdistaa.
Reformin perusideana oli, että opiskelijat oppivat yhä enemmän työpaikoilla oppilaitoksen sijaan. Yhteistyö oppilaitoksen ja työpaikkojen välillä näyttää kuitenkin ontuvan. Kyselyyn vastanneista opettajista 60 prosenttia kertoi, etteivät he pysty riittävän usein käymään työpaikalla ohjaamassa opiskelijaa. Vain alle puolet opettajista katsoi, että heillä on riittävästi tilaisuuksia keskustella työpaikkaohjaajien kanssa.
Kyselyyn vastanneista opettajista 60 prosenttia kertoi, etteivät he pysty riittävän usein käymään työpaikalla ohjaamassa opiskelijaa.
Vastaajista 67 prosenttia on sitä mieltä, ettei työpaikalla ole riittäviä resursseja opiskelijan ohjaamiseen ja arviointiin. Reilut 70 prosenttia vastaajista totesi, ettei työpaikan luottamusmies tiennyt opiskelijan läsnäolosta työpaikalla.
Kysely toi esille opettajien huolen myös erityisopetuksen tilasta. Vain 35 prosenttia vastaajista katsoi, että oppilaitoksen erityisopettajaresurssit ovat riittävät. Kaksi kolmesta vastaajasta arvioi, että työpaikoilla tarvitaan lisää osaamista erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ohjaamiseen ja tukemiseen.
Jatkuva haku ei vielä toimi
Reformi muutti opiskelijaksi hakeutumista, jossa ollaan siirtymässä ympärivuotiseen jatkuvaan hakuun. Jatkuva haku ei käytännössä kuitenkaan tarkoita, että opiskelun voisi aloittaa milloin tahansa, jos vapaita opiskelupaikkoja ei ole. Opintojen aloittamisajankohtia on kuitenkin aiempaa enemmän, esimerkiksi kolmesta kuuteen vuodessa.
Kysely paljasti huomattavia eroja ammatillisten oppilaitosten opinto-ohjauksessa. Joissakin oppilaitoksissa ei ole lainkaan opinto-ohjaajaa, vaikka lain mukaan opiskelijalla on oikeus saada henkilökohtaista ja muuta tarpeellista opinto-ohjausta.
Joissakin oppilaitoksissa ei ole lainkaan opinto-ohjaajaa, vaikka lain mukaan opiskelijalla on oikeus saada henkilökohtaista ja muuta tarpeellista opinto-ohjausta.
OAJ on vaatinut vähintään yhtä opinto-ohjaajaa 200 opiskelijaa kohti. Tavoitteen toteuttaminen maksaisi 32 miljoonaa euroa.
Ammatillisen koulutuksen opettajakyselyn toteuttivat Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto Sakki ry ja Työväen Sivistysliitto TSL, ZOOMI - sujuvien siirtymien kansallinen koordinointi -hanke sekä ammatillista erityisopetusta tarjoava Kiipulan ammattiopisto.