Enemmän harkinnanvaraista rahoitusta, vähemmän perusrahoitusta. OAJ:n mielestä korkeakoulujen uuden rahoitusmallin perusta ontuu. Tulevalla hallituksella on näytön paikka rahoituksen tason turvaamisessa.
Valtioneuvosto hyväksyi eilen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen uudet rahoitusmallit, jotka ovat voimassa vuosina 2021–2024. Jaossa on noin 2,4 miljardia euroa, jonka valtio tulee jakamaan korkeakouluille uusin mittarein vuodesta 2021 alkaen.
OAJ:n mielestä tuloksellisuuteen nojautuva rahoitusmalli ei riitä turvaamaan korkeakoulujen autonomiaa.
– Korkeakoulutuksen perusrahoituksen osuus ei tässä rahoitusmallissa ole lähimainkaan riittävä, kritisoi korkeakouluasiamies Pasi Repo OAJ:stä.
Repo oudoksuu myös opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen ministeriön tiedotteessa käyttämää ilmausta, jonka mukaa rahoitusmalli valmisteltiin lähes yksimielisen työryhmän esityksen pohjalta.
– Tämä kuulostaa oudolta, koska yhteisessä tiedotteessaan eriävän mielipiteen rahoitusmalliin esittivät OAJ ja Tieteentekijöiden liitto – eli toisin sanoen suuri osa yliopiston opetus- ja tutkimushenkilöstöstä.
Tuloksellisuus jyllää vakauden kustannuksella
Uusi rahoitusmalliratkaisu ei tuo lisää rahaa yliopistoille eikä ammattikorkeakouluilla, vaan entinen potti jaetaan uudella tavalla.
Tulevaisuudessa entistä suurempi osa rahoituksesta määräytyy korkeakoulussa suoritettujen tutkintojen perusteella.
Tutkintojen osuutta ammattikorkeakoulujen rahoituksessa kasvatetaan 56 prosenttiin nykyisestä 40 prosentista, ja yliopistojen rahoituksessa 30 prosenttiin nykyisestä 19 prosentista.
– Meidän mielestämme tämä tarkoittaa, että tuloksellisuutta painotetaan korkeakouluissa liikaa vakauden ja ennakoitavuuden kustannuksella, Repo toteaa.
OAJ katsoo, ettei tutkintojen määrään sidottu rahoitus ole perusrahoitusta. Perusrahoitusta on esimerkiksi opiskelijamääriin sidottu rahoitus, jolloin se on hyvin ennakoitavissa.
Yliopistojen rahoitusmallissa strategiaperusteisen rahoituksen osuus kasvaa 15 prosenttiin nykyisestä 12 prosentista. Ammattikorkeakoulujen strategiarahoituksen prosenttiosuus säilyy entisellään 5 prosentissa.
Kun strategiarahoituksen eli harkinnanvaraisen rahoituksen suhteellinen osuus jatkossa kasvaa yliopistoissa, myös avoimuuden merkitys lisääntyy.
OAJ vaatii, että opetusministeriön on julkaistava tiedot siitä, kuinka strategiaraha jaetaan yliopistojen kesken, ja millä perusteella.
Malli ei ratkaise jatkuvan oppimisen haasteita
Jatkuvan oppimisen osuus rahoitusmalleissa kasvaa: osuus ammattikorkeakoulujen rahoitusmallissa on 9 prosenttia (nykyisin 5 %) ja yliopistojen mallissa 5 prosenttia (nykyisin 2 %).
Rahoitusmallilla ohjataan toimintaa jatkuvan oppimisen suuntaan. OAJ:n mielestä malli ei kuitenkaan ratkaise lisääntyvien tehtävien aiheuttamia haasteita, vaan siihen tarvitaan kipeästi kehyksen ulkopuolista rahoitusta. Jatkuvaan oppimiseen suunnattua rahaa ei myöskään saa ottaa tutkinto-opetuksesta ja heikentää sillä tavoin tutkinto-opiskelijoiden asemaa.
Jatkuvan oppimisen vahvistamiseksi ylemmät amk-tutkinnot saavat entistä paremmin rahaa rahoitusmallissa.
– Tämä on hyvä asia, sillä yamk-opinnoille on markkinoilla kasvava tilaus, Repo sanoo.
Siirtymäsäännös turvaa rahoituksen tasoa lyhyellä tähtäimellä
Pienehköt korkeakoulut pelkäsivät, että muutamankin prosenttiyksikön rukkaukset saattaisivat nipistää niiden rahoituksesta miljoonia euroja.
Esitystä täydennettiinkin loppumetreillä siirtymäsäännöksellä, jonka mukaan uuden sopimuskauden alussa yksittäisen korkeakoulun rahasumma voi vähentyä yhteensä enintään kolme prosenttia verrattuna edellisvuoden tasoon.
– Siirtymäsäännös turvaa rahoituksen tason aluksi suurilta muutoksilta, mutta ei lopulta estä tason laskua pidemmällä tähtäimellä. OAJ:n mielestä on syytä seurata tarkkaan sitä, että rahoitusmallista ei tule korkeakouluverkon supistamisen työkalua, Repo toteaa.
Tarpeellinen parannus osaamistaan laajentaville
Työryhmän alkuperäisen esityksen mukaan korkeakoulu olisi saanut toisen tutkinnon suorittajasta puolet vähemmän rahaa kuin ensimmäisen tutkinnon suorittajasta.
– Rahoitusmallissa tämä 0,5 kerroin kasvoi 0,7 prosenttiin, ja se on hyvä asia. Tämä kannustaa kouluttamaan myös heitä, joilla on tarve muuttaa osaamistaan toiselle alalle.
Ammattikorkeakoulujen perusrahoitus kuntoon
Rahoitusmallissa jäi vielä paljon parannettavaa seuraavaan kertaan. OAJ:n mielestä rahoituksen taso, indeksijäädytykset ja jatkuvan oppimisen rahoitus olisi pitänyt korjata ja ratkaista rahoitusmallin uudistamisen yhteydessä.
OAJ painottaa sitä, että ammattikorkeakoulujen perusrahoitus on saatava tolkulliselle tasolle, että olisi mittareiden kautta jotain jaettavaa. Ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta on leikattu vajaasta yhdestä miljardista vajaaseen 800 miljoonaan.
Tulevilla päättäjillä paikka ratkaista rahoitus
Korkeakoulutuksen rahoitusta OAJ pitää esillä myös eduskuntavaalien alla. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa ja sen rahoitusta pitää OAJ:n mielestä monipuolistaa siten, että siinä otetaan huomioon perustutkimuksen ja tki-toiminnan asettamat erilaiset tarpeet sekä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen erilaiset profiilit.
Rahoitusmallien uudistaminen on osa korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2030 toimeenpanoa. Vision tavoitteena on nostaa koulutustasoa, lisätä jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia korkeakouluissa sekä lisätä panostuksia tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
Rahoitusmallit tulevat voimaan 1.1.2021 ja ne otetaan käyttöön sopimuskaudelle 2021-2024.