Kansallisen koulutuksen arviointineuvoston mukaan oppimisen ja osaamisen arviointi kaipaa petrausta sekä perusopetuksessa että lukiokoulutuksessa. OAJ:n saama laaja opettajapalaute kertoo samaa kuin Karvin arvioinnin tulokset.
Oppilaat toivovat arvioinnilta erityisesti kannustavuutta. Ongelmana ovat kuitenkin yksipuoliset arviointimenetelmät ja epäselviksi jäävät arviointiperusteet. Tiedot käyvät ilmi Kansallisen koulutuksen arviointineuvoston tänään julkaisemasta arviointiraportista.
– Opettajat osaavat edistää oppilaiden itsearviointia ja tukea erilaisia oppimistapoja arvioinnin keinoin. Käytetyt arviointimenetelmät ovat kuitenkin vielä varsin yksipuolisia, ja yksin tehtävät kokeet hallitsevat, vaikka monipuolisista ja oppilaita aktivoivista arviointimenetelmistä on puhuttu pari vuosikymmentä, Karvin arviointiryhmän jäsen, professori Päivi Atjonen Itä-Suomen yliopistosta sanoo.
Arviointiperusteet ovat epäselviä
Oppiaineiden arvosanojen antamisessa on Karvin mukaan tarkistamisen varaa, sillä arviointiperusteet ovat sekä opettajille, oppijoille että huoltajille osittain epäselviä. Myös päättöarvosanojen osuvuutta ja yhdenvertaisuutta pitää parantaa, jotta oppilaiden jatko-opintopolun sujuvuutta voidaan turvata.
Käyttäytymisen arvioinnissa tai perusopetuksen yhdeksännen luokan päättöarvioinnissa oli myös opetussuunnitelman perusteiden vastaisia käytäntöjä, vaikka rehtorit ja opettajat uskoivat arvioinnin olevan oikeudenmukaista. Osa huoltajista toivoi oppilaiden tavoin, että arvosanojen perustelut kerrotaan ymmärrettävästi.
Paikallisesti kuormittavia toteutustapoja
OAJ:n kehittämispäällikkö Jaakko Salo pitää ongelmana opetussuunnitelman perusteiden kirjauksia ja paikallisen arvioinnin sovellutuksia.
– Nykyisellään arviointi ei ole riittävän selkeästi kuvattu opetussuunnitelman perusteissa eivätkä arviointikriteerit ole riittävän yksiselitteisiä. Näin arvioinnin yhdenvertaisuus kärsii. Paikallisissa arvioinnin sovellutuksissa on myös selkeitä opetussuunnitelman perusteiden vastaisuuksia sekä opettajan työmäärän kannalta ylikuormittavia toteutustapoja, Salo harmittelee.
OAJ: Valtakunnallinen tukipankki tarpeen
OAJ kannattaa vahvasti opettajien arviointiosaamisen kehittämistä niin opettajien peruskoulutuksessa kuin täydennyskoulutuksessakin.
– Karvin arvioinnin tulokset ovat hyvin samansuuntaisia kuin Opetushallituksen ops-seurannasta ja OAJ:n laajasta opettajapalautteesta saadut tulokset. Koska johtopäätökset arvioinnin kehittämistarpeista ovat hyvin samansuuntaisia, on Opetushallituksen johdolla käynnistyneellä arvioinnin kehittämistyöllä hyvät lähtökohdat, Salo toteaa.
OAJ pitää valtakunnallista arvioinnin tukipankkia tärkeänä lisänä konkretisoimaan työn alla olevia arviointikriteerejä. Tukipankkiin tulisi järjestön mukaan saada kriteereihin perustuvia monipuolisia arviointitehtäviä ja -kokeita, joita opettaja voisi käyttää haluamallaan tavalla.
– Tukipankki auttaisi opettajia ”kalibroimaan” omaa arviointiaan suhteessa kansallisiin kriteereihin, Salo sanoo.
Karvin arviointikyselyssä Yli 8000 vastaajaa
- Karvi selvitti arvioinnin tilaa vuosina 2017–2019. Sähköisiin kyselyihin vastasi 220 rehtoria, 1709 opettajaa, 5001 oppijaa ja 1282 huoltajaa.
- Karvi analysoi lisäksi 185 paikallista opetussuunnitelmaa sekä 175 muistiota opettajien ja rehtoreiden kouluyksiköidensä arvioinnin tilaa kartoittaneista pienryhmäkeskusteluista.
- ”Että tietää missä on menossa”. Oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa. www.karvi.fi
Teksti: Maija-Leena Nissilä