Tieteentekijöiden liitto ja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ ovat jättäneet eriävän mielipiteen tänään julkistettuun opetus- ja kulttuuriministeriön loppuraporttiin. Henkilöstöjärjestöt ovat työryhmän kanssa eri mieltä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusmallien uudistamisesta.
Mahdollistava ohjaus, resurssit ja rakenteet -työryhmän loppuraportti liittyy korkeakoulutuksen Visio 2030 -työhön. Henkilöstöjärjestöt ovat työryhmän kanssa eri mieltä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusmallien uudistamisesta.
Järjestöjen mielestä uusi rahoitusmalli ei takaa tarvittavaa vakautta korkeakoulujen rahoitukseen. Lisäksi visiotyöskentelyssä olisi pitänyt hyödyntää tilaisuus uudistaa rahoitusjärjestelmää nykyistä yksinkertaisemmaksi. Nyt esitetyt rahoitusmallit vievät järjestöjen mielestä tilannetta väärään suuntaan.
– Kansainvälisesti verraten suomalaisten korkeakoulujen rahoitus on jo tällä hetkellä poikkeuksellisen tulospainotteista, ja nyt tämä painotus näyttää lisääntyvän entisestään. Lähes kaikissa muissa maissa korkeakoulut saavat julkisen perusrahoituksensa suurina kokonaisuuksina. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusmalleihin nyt esitetyt muutokset ovat myös ristiriidassa tuoreen korkeakoulu-uudistuksesta tehdyn arvioinnin kanssa, jonka mukaan korkeakoulujen autonomian vahvistaminen edellyttäisi niiden rahoituksellisen autonomian vahvistamista, järjestöt toteavat eriävässä mielipiteessään.
Kilpaillun tutkimusrahoituksen rooli kasvaa uudessa rahoitusmallissa.
– Rahoitusmallien kilpailullisten elementtien vaikutuksista tieteen tuloksiin on olemassa kotimaista ja kansainvälistä tutkimustietoa. Niidenkin valossa näyttää siltä, että Suomessa valittu reitti ei ole hyvä. Miksi OKM:n raportissa ei otettu huomioon tutkitun tiedon tuloksia? työryhmässä mukana olleet OAJ:n yliopistoasiamies Hanna Tanskanen ja Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Petri Koikkalainen kysyvät.
Henkilöstön kokemuksen näkökulmasta on epäuskottavaa väittää, että rahoitusmalli olisi vain rahanjakomalli, ja että korkeakoulut voivat käyttää rahat vapaasti oman harkintansa mukaan.
– Jos korkeakoulujen, niiden yksiköiden tai yksittäisten työntekijöiden työ ei tuota mallin edellyttämiä suoritteita, vähenee rahoitus varmasti. Indikaattoreiden muutokset näkyvät aina henkilöstön työn muutoksina, Koikkalainen ja Tanskanen sanovat.
Järjestöjen mielestä työryhmätyöhön olisi ollut syytä käyttää myös enemmän aikaa. Aikataulu oli asetettu kovin kireäksi, vaikka uusien rahoitusmallien on määrä tulla voimaan vasta vuonna 2021.
Professoriliitto tukee eriävän mielipiteen keskeistä sisältöä.
- Eriävä mielipide löytyy kokonaisuudessaan täältä