Jokainen meistä kaipaa välillä tukea ja kannattelua, kun elämä on epäreilua ja asiat eivät suju. Kun lapset saavat kolhuja, me aikuiset puhallamme ”pipit” pois ja kannustamme yrittämään jotain asiaa uudestaan ja uudestaan. Kaikille lapsille ei kuitenkaan pelkkä puhaltaminen ja kannustaminen riitä. Tarvitaan muuta: oikea-aikaista, laadukasta ja sensitiivistä tukea.
Kunnat ovat rakentaneet omanlaisensa tukiverkoston alle kouluikäisille lapsille. On kuntia, joissa tukea on tarjolla monipuolisesti, erityisryhmistä ryhmässä toimiviin varhaiskasvatuksen erityisopettajiin ja pienennettyihin ryhmiin. On myös kuntia, joissa lapsen saama tuki tarkoittaa varhaiskasvatuksen erityisopettajan konsultaatiota ryhmän henkilökunnalle tai varhaiskasvatuksen erityisopettajan pitämää kerhoa kerran kuukaudessa.
Tuki on linjattava lainsäädännöllä
Edellä mainitut tuen toteutumisen muodot kuvaavat kahta ääripäätä, mutta molemmat täyttävät erityisen tuen määritelmän tämän päivän Suomessa. On erikoista, että alle kouluikäisen lapsen saama tuki on kunnan hyvän tahdon varassa. Lapsen tuki pitää rakentaa lapsen tarpeiden mukaisesti, ei sen mukaan, mitä on tarjolla.
Varhaiskasvatukseen ja sitä edeltävään päivähoitoon on jo vuosikausia toivottu lakipykäliä lapsen kasvun ja oppimisen tuelle. Toiveista huolimatta asiaa ei vielä ole saatu lainsäädännön tasolla kuntoon, ja yhdenvertaiset ja lapsen edun mukaiset linjaukset puuttuvat.
Opetus- ja kulttuuriministeri on luvannut perustaa työryhmän, jonka tehtävänä on tehdä esitykset siitä, miten lapsen tarvitsema kasvun ja oppimisen tuki pitäisi varhaiskasvatuksessa toteuttaa ja mitä säädösmuutoksia lainsäädäntöön tarvitaan riittävän tuen turvaamiseksi. Työryhmän asettamista odotetaan vielä.
Heikoimmat hyötyvät tuesta eniten
Varhaiskasvatuslaissa (540/2018) määritellään, että kunnan käytettävissä on oltava varhaiskasvatuksessa esiintyvää tarvetta vastaavasti varhaiskasvatuksen erityisopettajan palveluja. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että jokaisessa päiväkodissa olisi varhaiskasvatuksen erityisopettaja, eikä tarvetta ole määritelty myöskään suhteessa lapsimäärään.
Varhaiskasvatuksen vaikuttavuudesta on viime vuosilta saatu paljon näyttöä erityisesti silloin, kun lapsi on osallistunut ryhmämuotoiseen, ammattilaisten toteuttamaan päiväkodin varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksen on todettu vaikuttavan erityisen voimakkaasti silloin, kun lapsen kotitausta on muita heikompi. Vahvalla, nopeasti järjestettävällä ja varhaisella tuella on valtava merkitys lapsen tulevaisuudelle.
Inkluusio ei poista pienryhmien tarvetta
Suuntaus lapsen tuen toteutumisessa on ollut segregoidusta tuesta inklusiiviseen tukeen. Inkluusion taustalla vaikuttavat arvot liittyvät tasa-arvoon, yhdenvertaisuuteen ja yhtäläisiin oikeuksiin. Lähtökohtana on Lasten oikeuksien sopimuksessa linjattu humaani ajattelu – lasta ei saa syrjiä hänen minkään ominaisuutensa vuoksi.
Inkluusiossa halutaan pois erottelusta ja poissulkemisesta kohti yhteisyyttä ja mukaan kuulumista. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteivätkö jotkut lapsista tarvitsisi pienempää ryhmää suotuisalle kasvulle ja kehitykselle. Pienempi ryhmä saattaa olla ainoa ryhmä, missä tukea tarvitseva lapsi on vertaistensa joukossa, ei joudu jatkuvasti alisuoriutumaan suhteessa ryhmän toisiin lapsiin ja kokee onnistumisen elämyksiä.
On tärkeää, että lapsen tuen valikko on tulevassa lainsäädännössä tarpeeksi laaja ja että siinä turvataan lapsen oikeus varhaiskasvatuksen erityisopettajaan ja tarvittaessa myös erityisryhmään.
Kirsi Sutton
Erityisasiantuntija, OAJ
Ratkaisuja Suomelle
Maailman paras koulutusjärjestelmä on ajautumassa ahdinkoon monista kehitysponnisteluista huolimatta. OAJ:llä on joukko ehdotuksia – Ratkaisuja Suomelle – joiden avulla syöksykierre voidaan katkaista ja vapauttaa koulutuksen muutosvoima. Kun on kyse Suomen tulevaisuudesta, koulutus ratkaisee.
Lue lisää: koulutusratkaisee.fi
Katso OAJ:n viestit päättäjille:
- Julkaisut Ratkaisuja Suomelle (pdf) ja OAJ:n työmarkkinatavoitteet (pdf)
- Ratkaisujen lyhennelmä flyerista (pdf)
