Yksityisen ammatillisen oppilaitoksen (AVAINOTES) opettajat ja opinto-ohjaajat noudattavat vuosityöaikaa. Niiden rehtorit, apulaisrehtorit ja aikuiskoulutusjohtajat noudattavat kokonaistyöaikaa.
Kaikki yksityiset ammatilliset oppilaitokset siirtyivät vuosityöaikaan 1.8.2020 mennessä.
Uuden työaikamallin etuna on, että se ottaa huomioon kaiken opettajan tekemän työn: palkka vastaa tehdyn työn määrää. Vuosityöaikaan lasketaan opetus ja ohjaus, niiden esi- ja jälkityöt, kokoukset, palaverit, tapaamiset, kouluttautumiset ja kaikki muut opettajalle määrättävät työtehtävät. On tärkeää, että oppilaitoksessa on selkeät toimintaohjeet sekä toimivat käytännöt työsuunnitelman laatimiseen ja työajan seurantaan.
Vuosityöaikasopimus antaa mahdollisuuden kehittää ammatillista koulutusta. Koska se mahdollistaa opettajien hyvin erilaiset tehtävänkuvat, se antaa mahdollisuuden kehittää erilaisia didaktisia ja pedagogisia toimintamalleja.
Miksi vuosityöaikaan siirryttiin?
Ammatillisen koulutuksen reformilainsäädäntö on muuttanut opettajan työnkuvaa merkittävästi, kun opettajan rooli on muuttunut entistä monipuolisemmaksi. Opetusvelvollisuustyöajassa opettajan pitämät oppitunnit ovat palkanmaksun peruste. Ammatillisen reformin myötä oppituntien käsite poistui lainsäädännöstä, ja näin ollen oppitunti palkanmaksun perusteena ei enää ollut toimiva.
Opettajan työhön on tullut viime vuosina paljon opetuksen ja sen suunnittelun ulkopuolista työtä, eikä kaikki opettajan tekemä työ ole ollut palkanmaksun piirissä. Vuosityöaikasopimus tukee ammatillisen opettajan uutta työnkuvaa, sillä sopimuksen mukaan kaikki opettajan tekemä työ on palkanmaksun perusteena. Sopimus mahdollistaa hyvin erilaisia opettajan työnkuvia. Aiemman työaikamallin ongelmana on ollut, että jos opettajan tehtäville ei löydy suoraa palkkaperustetta, kasvaa niin sanottu harmaa alue, jolloin opettaja tekee töitä korvauksetta omalla ajallaan.
Kuinka paljon vuosityöaika on?
Kokoaikaisen opettajan ja opinto-ohjaajan vuosittainen vähimmäistyöaika on 1 500 tuntia. Työaika jakautuu noin 40 kalenteriviikolle. Lukuvuotta lyhyemmissä palvelussuhteissa kokoaikaisen opettajan työaika on keskimäärin 37,5 tuntia viikossa ja kokoaikaisen opinto-ohjaajan työaika keskimäärin 36,25 tuntia viikossa. Työaika voi vaihdella viikko-/päivätasolla.
Vuosittainen työaika voi liukua 1 500–1 700 tunnin välillä työnantajan päätöksellä. Yli 1 500 tunnin ylittävä työ korvataan tunti tunnista -periaatteella. Tuntipalkka saadaan jakamalla varsinainen palkka luvulla 125.
Jos työaika ylittää 1 700 tuntia, se edellyttää opettajan suostumusta. 1 700 tuntia ylittävät työtunnit korvataan opettajalle puolitoistakertaisena.
Päätoimisen tuntiopettajan työaika on vähintään 800 tuntia vuodessa tai keskimäärin 20 tuntia viikossa.
Opettajan työaika jakautuu sidottuun ja sitomattomaan työaikaan
Opettajan työaika jakautuu sidottuun ja sitomattomaan työaikaan. Jos työnantaja lisää opettajan sidottua työaikaa, nousee myös sitomaton työaika. Opettajalle tulee resursoida riittävästi aikaa opetustyön suunnitteluun ja opiskelija-arviointiin.
Opinto-ohjaajan työaikaa ei jaeta sidottuun ja sitomattomaan työaikaan.
Sidottu työaika
Jos työntekemisen aika ja/tai paikka on sidottu, työaika on sidottua. Tämä voi perustua työnantajan määräykseen tai muuhun syyhyn.
Sidottua työaikaa ovat esimerkiksi:
- opiskelijoiden opetus ja ohjaus
- kokoukset ja palaverit
- opettajien yhteiset suunnittelu- ja kehittämispalaverit ja koulutukset
- osa HOKS:ien teosta
- kaikki siirtymiset työpäivän aikana
- laitteiston ja välineistön huoltaminen ja ylläpito
- opetus- ja ohjaustuntien esi- ja jälkityöt, kuten keskustelut opiskelijoiden kanssa sekä laitteistojen ja opetusvälineiden järjestelyt ja purkamiset.
Opettajan tarvitsee olla oppilaitoksella ainoastaan silloin, kun työnantaja on vahvistanut hänelle sidottua työaikaa.
Sitomaton työaika
Sitomaton työaika tarkoittaa sitä osaa työajasta, jonka osalta opettaja voi itse päättää työn tekemisen ajankohdan ja paikan. Pääsääntöisesti opettajan työstä vähintään 25 prosentin tulee olla sitomatonta työaikaa. Sitomaton työaika perustuu luottamukseen ja opettajan asiantuntijuuteen.
Sitomatonta työaikaa ovat esimerkiksi:
- oman opetus- ja ohjaustyön oheis- ja suunnittelutehtävät
- osa arvioinnista
- yhteistyö, jota työnantaja ei ole edellyttänyt.
Sitomattomana työaikana ei voi olla aikaan ja paikkaan sidottuja työtehtäviä, esimerkiksi opiskelijavastuuta, kokouksia, palavereja tai opiskelijakontakteja.
Sääntelemätön työ
Opettajan työaikasuunnitelmassa voi olla myös tehtäviä, joiden osalta määritellään vain työaika. Tällöin sidotun ja sitomattoman työajan osuuksia ei tarvitse määritellä erikseen.
Sääntelemättömiä tehtäviä voivat olla:
- esimiestyö
- tiimivastaavan tehtävät
- hanke- ja kehittämistyö
- vastuutehtävät
- sidosryhmäyhteistyö
- oman osaamisen kehittäminen.
Muut tehtävät eivät voi olla sääntelemättömiä. Niiden osalta työaika on jaettava sidottuun ja sitomattomaan.
Työaika kirjataan työaikasuunnitelmaan
Kaikki opettajan työtehtävät vahvistetaan etukäteen annettavassa työaikasuunnitelmassa. Suunnitelma laaditaan opettajan ja esimiehen yhteistyönä.
Työaika kirjataan koko suunnitteluvuoden ajaksi. Suunnitteluvuosi on joko lukuvuosi eli 1.8.–31.7. tai kalenterivuosi eli 1.1.–31.12. Suunnitteluvuoden aikana toteutuu koko työaika ja kaikki vapaajaksot.
Suunnitelman toteutumista seurataan säännöllisesti, esimerkiksi kuukausittain. Opettaja tekee kutakin työtehtävää sen ajan, joka hänelle on vahvistettu. Opettajalla ei voi olla sellaista työtehtävää, jolle ei ole työaikasuunnitelmassa varattua työaikaa.
Työaikasuunnitelmaa voidaan myös muuttaa, mikäli näyttää siltä, ettei työaika riitä suunnitelmassa osoitettuihin tehtäviin. Muutos vahvistetaan aina ennen työn tekemisen aloittamista.
Työaikasuunnitelma laaditaan esimiehen ja opettajan yhteistyössä. Työnantajalla on direktio-oikeus eli viime kädessä työnantaja määrää työtehtävät ja niihin resursoidun ajan. Suunnitelma annetaan opettajalle ennen opettajan työkauden alkua.
Työajanseurannassa käytetään paikallisesti sovittua mallia. Opettaja seuraa työaikansa toteutumista, ja esimies tarkistaa työajan toteutumisen esimerkiksi kuukausittain.
Työaikasuunnitelman toteutumista seurataan läpi suunnitteluvuoden. Työaikasuunnitelmaa voidaan tarvittaessa päivittää, jos se ei vastaa opettajan todellista työnkuvaa.
Pääsääntönä on, että opettajalla ei voi olla työtehtävää, jolle ei ole määritelty työaikaa. Jos työantaja on antanut tietyn tuntimäärän tiettyyn tehtävään, hän on samalla päättänyt, että sillä ajalla saadaan riittävä laatu.
Kyllä voi. Kyseessä on silloin lisätyö. Vuosityöajan ylitys määritellään aina etukäteen työaikasuunnitelmassa tai erillisellä lisätyömääräyksellä. Lisätyöstä maksetaan vähintään sama korvaus kuin perustyöstäkin.
Päivien työrytmi ja tauot
Opettajalle resursoidaan jokaiseen tehtävään se aika, joka tehtävän suorittamiseen kuluu. Esimerkiksi opetustapahtumassa opettajan työaika on eri asia kuin opiskelijan työaika.
Jos opettajalla on lyhyt, esimerkiksi viidentoista minuutin tauko sidottujen työtehtäviensä välissä, on tauko automaattisesti sidottua työaikaa. Tällöin opettajalla ei ole tosiasiallista mahdollisuutta poistua työpaikaltaan.
Jos opettajalla on työtehtäviensä välissä sellainen aika, jolloin mahdollisuus poistua työpaikaltaan, on tauko opettajan omaa aikaa. Tämä voi olla esimerkiksi puolen tunnin ruokatauko.
Ilta-, yö-, viikonloppu- ja arkipyhätyö
Saman vuorokauden aikana tehtäviltä työtunneilta maksetaan epämukavan työajan lisää sen jälkeen, kun on kulunut 8 tuntia vuorokauden ensimmäisen sidotun työtehtävän alkamisesta, kuitenkin aikaisintaan klo 15 alkaen. Lisän suuruus on 50 prosenttia tuntipalkasta.
Lauantaihin, sunnuntaihin ja arkipyhiin sekä arkipäiviin klo 22 ja 7 välille työnantajan työaikasuunnitelmaan vahvistamasta työstä maksetaan epämukavan työajan lisä, jonka suuruus on 50 prosenttia tuntipalkasta.
Tuntipalkka saadaan jakamalla varsinainen palkka luvulla 125. Samalta työtunnilta maksetaan lisää vain yhdellä perusteella.
Vapaajaksot
Ammatillisen oppilaitoksen opettajalla ja opinto-ohjaajalla on 10–12 viikkoa vapaajaksoja, ja kaikkien vapaiden täytyy toteutua suunnitteluvuoden aikana.
Työnantaja ei saa sijoittaa työaikaa vapaajaksoille. Vapaan ei tarvitse olla viikon mittainen.
Ammatillisen oppilaitoksen opettajalla on yhteensä 12 viikkoa vapaajaksoja: kahdeksan kesällä ja neljä muuna aikana.
Kesän (2.5.–30.9.) kahdeksan viikon vapaajaksot pidetään korkeintaan kolmessa osassa. Muun ajan neljän viikon vapaajaksot pidetään korkeintaan neljässä osassa.
Työnantaja voi siirtää enintään yhden viikon eli 7 kalenteripäivää kesävapaajaksoa aikavälille 1.10 - 1.5. tai enintään yhden viikon eli 7 kalenteripäivää muuna aikana annettavaa vapaajaksoa aikavälille 2.5 - 30.9. Siirretty vapaajakso voidaan antaa erillisinä jaksona edellä olevan jaksotusta koskevista määräyksistä riippumatta. Siirtäminen ei voi muuttaa vapaajaksojen kokonaismäärää, vaan vapaajaksojaviikkoja on oltava 12. Tämä mahdollisuus tulee voimaan 1.1.2021 kalenterivuositarkastelussa ja 1.8.2021 lukuvuositarkastelussa.
Ammatillisen oppilaitoksen opinto-ohjaajalla on yhteensä 10 viikkoa vapaajaksoja: viisi kesällä ja viisi muuna aikana. Yksi viikko voidaan siirtää kesäajasta muuhun aikaan tai päinvastoin.
Kesän (2.5.–30.9.) viiden viikon vapaajaksot pidetään korkeintaan neljässä osassa. Muun ajan viiden viikon vapaajaksot pidetään korkeintaan viidessä osassa.
Aikuiskoulutuskeskuksen sopimuksesta siirtyvällä opettajalla on yhteensä 10 viikkoa vapaajaksoja: kuusi kesällä ja neljä muuna aikana.
Kesän (2.5.–30.9.) kuuden viikon vapaajaksot pidetään korkeintaan neljässä osassa. Muun ajan neljän viikon vapaajaksot pidetään korkeintaan neljässä osassa.
Vapaajaksojen vahvistaminen
Vapaajaksojen ajankohdat vahvistetaan seuraavasti:
- 1.8.–30.9. väliset vapaajaksot vahvistetaan viimeistään 31.5.
- 1.10.–31.12. väliset vapaajaksot vahvistetaan viimeistään 30.9.
- 1.1.–1.5. väliset vapaajaksot vahvistetaan viimeistään 30.11.
- 2.5.–31.7. väliset vapaajaksot vahvistetaan viimeistään 31.3.
Kysyttävää vuosityöajasta?
Omaa nykyistä palvelussuhdettaan koskeviin kysymyksiinsä jäsenet saavat parhaiten vastauksen omalta luottamusmieheltään tai tietoturvallisilla yhteydenottolomakkeilla tai puhelimitse.
Opetusvelvollisuus- ja kokonaistyöaika (voimassa 31.7.2020 asti)
Ammatillisissa oppilaitoksissa on pääsääntöisesti 190 opetustyöpäivää, joita vähentävät muiksi arkipäiviksi kuin lauantaiksi sattuvat loppiainen, vapunpäivä ja itsenäisyyspäivä.
Opetusvelvollisuustyöajassa opettajien koulutus- tai suunnittelupäiviä on kahdesta viiteen.
Ammattioppilaitoksen, kauppaoppilaitoksen, taide- ja viestintäkulttuurioppilaitoksen ja merenkulkuoppilaitoksen opettajien työajan ja palkkauksen perustana ovat vuotuiset opetusvelvollisuus- ja ylitunnit.
Opettajan työaika on kokonaistyöaika, joka on soveltuvin osin oppilaitoksen toiminnalliset vaatimukset huomioon ottava toimistotyöaika.
Opettajan tehtävistä osa on sellaisia, joiden tekeminen toimistotyöajan sisällä on vaikeaa sekä osa sellaisia, jotka voidaan tarkoituksenmukaisemmin tehdä muualla kuin työpaikalla. Näistä syistä työaika muodostuu joustavaksi lukuvuoden eri aikoina ja päivittäinkin poiketen tältä osin toimistotyössä noudatettavasta työajasta.
Kunkin opettajan työajan jakaantumisesta opetus- ja muuhun työhön päätetään paikallisesti kussakin oppilaitoksessa. Muuhun työhön on varattava sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksissa vähintään 776 tuntia lukuvuodessa ja metsä- ja puutalousalan oppilaitoksissa vähintään 724 tuntia lukuvuodessa. Opettajan lukuvuotinen kokonaistyöaika riippuu siitä, miten pitkä vuosiloma hänellä on vuosiloman ansaintasääntöjen mukaan.
Opettajan lukuvuotinen kokonaistyöaika lasketaan vähentämällä lukuvuoden kalenteripäivistä lauantait ja sunnuntait, työaikaa lyhentävät arkipyhät ja opettajan vuosilomapäivät. Näin saatu työpäivien lukumäärä kerrotaan päivittäisellä työajalla (7 tuntia 15 minuuttia).
Opetusvelvollisuustyöajassa merenkulkuoppilaitoksen opettajan henkilökohtainen suunnittelutyöaika on 1,5 tuntia ja taide- ja viestintäkulttuurioppilaitoksen opettajan 1,0 tuntia viikossa. Suunnittelutyöaika luetaan opettajan opetusvelvollisuuteen. Näiden lisäksi opettajalla on 24 tuntia suunnittelutyöaikaa.
Ammattioppilaitoksessa opettajan tulee osallistua 81 tuntia lukuvuodessa oppilaitoksen toiminnan kannalta tarpeelliseen suunnittelutyöhön, jota ei lueta opetusvelvollisuuteen.
Suunnittelutyöaika koskee kokoaikaisten viranhaltijoiden lisäksi oppilaitoksen tuntien ja päätoimisuuteen luettavien muiden tehtävien varassa päätoimiseksi tulevaa tuntiopettajaa (keskimäärin vähintään 16 viikkotuntia) sekä niitä osa-aikaisia viranhaltijoita, joilla on vähintään päätoimisuuden edellyttämä tuntimäärä (16 tuntia). Määräyksen soveltaminen edellyttää lisäksi, että opettajan palvelussuhde oppilaitokseen kestää yli viikon.
Mitä suunnittelutyöhön kuuluu?
Suunnittelutyöhön kuuluu:
- osallistuminen osastonkokouksiin ja vastaaviin kokouksiin
- osallistuminen opettajien välisiin opetuksellisiin ja kasvatuksellisiin kysymyksiin liittyviin kokouksiin ja neuvonpitoihin
- yhteydenpito paikalliseen elinkeinoelämään ja vastaaviin sidosryhmiin
- yhteydenpito opiskelijoiden vanhempiin
- oman opetuksen suunnittelu
- osallistuminen oppilaitoksen toiminnan kehittämiseen liittyviin tehtäviin.
Jos sopimusmääräysten mukainen aika ei riitä näihin tehtäviin, tulee ne korvata erikseen määräysten mukaan.
Kokonaistyöajassa vastaavat tehtävät tulee resursoida tunteina vuosittaiseen työaikasuunnitelmaan.
Lehtorille, jolla on lukion aineenopetuksen opettajan kelpoisuus ja joka opettaa lukion opetussuunnitelman mukaisesti ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista koottua ylioppilastutkintoon valmentautuvaa opetusryhmää äidinkielessä ja kirjallisuudessa, toisessa kotimaisessa kielessä, vieraassa kielessä tai matematiikassa, lasketaan painotettu opetusvelvollisuus siten, että äidinkielessä ja kirjallisuudessa opetusvelvollisuus on 16, toisessa kotimaisessa ja vieraassa kielessä 19 ja matematiikassa 20 tuntia.
Vuosityöajassa olevalle opettajalle lisätään sitomatonta työaikaa.
Ylioppilaskirjoitusten valmistavasta tarkistamisesta maksetaan opettajalle kutakin koetta kohden palkkaliitteen suuruinen palkkio ja kirjallisen kuulustelun valvojana toimivalle opettajalle kultakin valvontatunnilta asianomaisesta virasta maksettava varsinainen palkka jaettuna luvulla 152, jos valvonta ei tapahdu jonkin muun palkatun tehtävän ohessa.
Jos ammatillisen oppilaitoksen opettaja määrätään hoitamaan työssäoppimisjaksolla olevan opiskelijan ohjaamistehtävää, luetaan työhön käytettäväksi määrätty tuntimäärä opettajan opetusvelvollisuuteen ja myös kokonaistyöajassa olevan opettajan kokonaistyöaikaan. Sen, missä laajuudessa ohjausta annetaan, esimerkiksi kuinka usein opettaja käy työpaikalla, määrää opettajan työnantaja. Työnantaja vastaa työssäoppimisjakson laadusta ja päättää toimintaan käytettävän resurssin suuruuden.
Tärkeää on siis, että opettaja tietää etukäteen ohjaamistehtävän sisällön ja tuntimäärän, jonka mukaisesti opettaja hoitaa työssäoppimisen ohjausta. Tehtävä työ on siis suhteutettava varattuun tuntimäärään ja työstä maksettavaan korvaukseen.
Työpaikoilla käynnit ovat virantoimitusmatkoja, joilla tarkoitetaan viranhaltijan tai työntekijän tavanomaiseen virkatoimintaan tai tavanomaisiin työtehtäviin liittyviä matkoja työpisteestä toiseen tai määrätystä lähtöpaikasta toiseen ja takaisin virantoimituspaikkakunnalla tai muuten virkapiiriin kuuluvalla alueella. Matkoista maksetaan matkakustannusten korvausta.
Opettajalle korvataan työnantajan määräämä:
- ammattitutkinnon/erikoisammattitutkinnon/ammattiosaamisen näytön (ellei ole työssäoppimisen ohjaustyötä) järjestely-, vastaanottamis- ja arviointitehtävä
- etäopetuksena suoritettavan kurssin ohjaustyö
- opiskelijan itseopiskelun ohjaamistehtävä
- oppilaitoksen tai koulutusalan opetus- ja kasvatustoiminnan kehittämiseen liittyvä tehtävä tai maksulliseen palvelutoimintaan liittyvä suunnittelu- ja konsultointitehtävä.
Opetusvelvollisuustyöajassa olevat opettajat
Opetusvelvollisuustyöaikaa tekevälle opettajalle maksetaan työmäärää vastaava palkkio, jonka perusteena käytetään opettajan omaa ylituntipalkkiota siten, että yhtä ylituntipalkkiota vastaava työmäärä on 1,5 muun työn tuntia.
Tehtävä, joka on mitoitettu vastaamaan 38:aa ylituntipalkkiota (57 tuntia), voidaan lukea opettajan opetusvelvollisuuteen yhtenä vuosiviikkotuntina.
Kokonaistyöajassa olevat opettajat
Kokonaistyöajassa olevalle opettajalle työmäärän vaikutus tulee ottaa huomioon siten, että opettajalle jää riittävästi aikaa oman opetuksensa suunnitteluun, valmisteluun ja arviointiin ja että muuhun kuin opetustyöhön varataan vähintään 776/724 tuntia. Mitoitusperusteena käytetään soveltuvin osin aiempia sopimuksia. Aikaisemmin nämä työt mitoitettiin opetusvelvollisuustunteina ja yhtä opetusvelvollisuustuntia vastaava työmäärä oli kaksi tuntia.
Korvauksen saamisen edellytyksenä on, että tehtävät ovat työnantajan määräämiä. Etukäteen on tärkeää sopia työnantajan kanssa tehtävistä, jotka opettajan edellytetään tekevän ja määritellä aikamäärä, jonka sisällä tehtävät pyritään tekemään. Mikäli tehtävien tekemiseen kuluu enemmän aikaa, on ylityksestä syytä sopia etukäteen.
Päätoimiselle opettajalle ja päätoimiselle tuntiopettajalle maksetaan iltaopetuslisä korvauksena oppitunnilta, joka pidetään alkaen klo 16.30 tai sen jälkeen. Lisän suuruus on puolet opettajan ylituntipalkkiosta. Kokonaistyöajassa olevan opettajan iltaopetuslisän suuruus on hänen varsinainen palkkansa jaettuna luvulla 152.
Iltaopetuslisän suuruinen lisä maksetaan kultakin oppitunnilta myös lauantaille ja sunnuntaille (viikonloppulisä) sekä oppilaitoksen loma-aikoihin määrätystä opetuksesta (lomaopetuslisä). Samasta työstä voidaan maksaa vain yhtä lisää. Lomaopetuslisää ei makseta ainoastaan loma-ajaksi otetulle opettajalle.
Oppilaitoksen loma-ajoilla tarkoitetaan syys-, joulu-, urheilu- ja pääsiäislomaa sekä kesäkeskeytysaikaa, joka alkaa oppilaitoksen lukuvuoden päättäjäispäivän jälkeisenä kalenteripäivänä. Luonnonvara-alalla annettavan tavanomaisen kesätyöjakson opetus ei oikeuta lomaopetuslisään.