Uusi lukuvuosi on jälleen alkamassa. Noin 605 000 suomalaista lasta aloittaa työnsä ja touhunsa esiopetuksessa ja perusopetuksessa. Sirkeäsilmäisiä ja uutta ahmien oppivia eskarilaisia ja ekaluokkalaisia lähtee opintiellä kumpaisiakin noin 60 000. Heille avautuu uusi maailma liki rajattomine mahdollisuuksineen.
Lisäksi Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan tutkintotavoitteiseen lukiokoulutukseen osallistuu alkavan lukuvuoden aikana noin 104 000 opiskelijaa. Ammatillisessa koulutuksessa opiskelee 146 000 opiskelijaa, ja jos huomioidaan oppisopimuskoulutuksessa olevat, kokonaismäärä on 176 000. Ammattikorkeakouluissa opiskelee noin 143 000 ja yliopistoissa 157 000 opiskeljaa.Tuon kaiken lisäksi vapaa sivistystyö tavoittaa yli 500 000 kansalaista ja taiteen perusopetus noin 86 000 lasta tai nuorta.
Kaiken kaikkiaan tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä tulee olemaan alkavan lukuvuoden aikana noin 1,28 miljoonaa. Tutkimuksen tekoon käytettävien tuntien määrää ei kukaan pysty tarkkaan edes laskemaan.
Valtavia lukuja Suomen mittakaavassa.
Suomalaisen yhteiskunnan on pidettävä tinkimättömästi kiinni siitä, että jokainen lapsi ja nuori saa aukottomasti tasa-arvoiset mahdollisuudet kehittyä potentiaalinsa ylimpään mahdolliseen mittaan kotitaustastaan riippumatta. Mutta toisen puolesta ei voi oppia tai opiskella. Oma ponnistelu on välttämättömyys opiskelussa, kuten sen on oltava elämässä yleensäkin.
Tasa-arvoisuus ei tarkoita opiskelijoiden tasapäistämistä. Niistä oppijoista on pidettävä huolta, jotka tarvitsevat kehittyäkseen henkilökohtaista lisätukea. Heikompia ei jätetä.
Samalla on tuettava nopeasti asioita omaksuvia, jotta myös he pääsevät mahdollisuuksiensa ylärajoille, jopa niiden yli. Tämä tarkoittaa automaattisesti oppimistulosten eriytymistä ikäluokan sisällä. Se on ihan normaali, luonnollinen ja sallittava ilmiö.
Rohkeutta siis opettajat ja kasvattajat sekä teidän esimiehenne yksilöllisille ratkaisuille ja yksilöllistämiselle, myös osin yksilöllisille vaatimuksille.
Rohkeutta myös vaatia opiskelijalta ponnistelua. Opettaja saa olla ja hänen tulee olla kannustavasti vaativa ja välillä tiukkakin. Työn tekemiseen, ponnisteluun ja omien vahvuuksiensa ja heikkouksiensa tunnistamiseen ohjaaminen on kouluttajan ja kasvattajan perustehtävää. Se on toimintaa jokaisen kasvavan hyväksi, silloin siis keskeinen osa opettajan profession eettistä koodia.
Meidän tulee käynnistää koko koulutusjärjestelmässämme ryhtiliike vaatimustason suhteen. Pidetään kiinni opetussuunnitelma-, tutkinto- ja osaamisvaatimuksista, läsnäolovelvoitteineen. Jos ne eivät täyty, suoritusmerkintöjä ei tule. Ei armovitosia eikä kurssisuorituksia ilman riittävän tasoisia osoituksia todellisesta ja riittävän laajasta osaamisesta. Sillä tavalla sekä kasvatetaan että vahvistetaan osaamistasoa ja vastuullisuutta. Rohkeutta tähän.
Keskustelurohkeutta myös yhteisöihin. Ruokkikaa sitä, että jokainen voi ja uskaltaa sanoa oman mielipiteensä ilman väheksyntää tai pilkkaa. Keskusteleva, erimielisyyttä kestävä yhteisö on vahva myös joukkona, ja siellä on hyvä hengittää ja olla.
Rohkeutta esimiehille johtaa yksikköään ja yhteisöään. Kuunteleva ja kuuleva mutta määrätietoinen johtajuus tuo yhteisön työhön ja luo jäseniinsä turvallisuuden ja tuloksellisuuden ilmapiiriä. Pitää uskaltaa tehdä ratkaisuja, jotka joskus eivät kaikkia miellytä. Tärkeää on kuitenkin pitää huolta siitä, että kaikkien mielipiteet tulevat kuulluiksi, ei pelkästään kovaäänisimpien.
Rohkeutta virkamiehet, poliitikot ja muut yhteistyökumppanimme puolustaa yhteiskuntamme tulevaisuuden kannalta kaikkein tärkeintä yhteistä toiminta-aluettamme, koulutusta, kasvatusta ja tutkimusta.
Edessä oleva vaalivuosi erityisesti edellyttää teiltä rohkeutta puhua asioista niiden oikeilla nimillä ja niin, että näemme, voiko sanaanne luottaa.
Rohkeutta opettajat, kasvattajat, kouluttajat, esimiestehtävissä olevat, tutkijat, sivistystoimen tehtävien asiantuntijat, olla vahvasti, itsetuntoisesti ja äänekkäästi koulutuksen, kasvatuksen ja tutkimuksen ammattilaisia ja ylpeitä siitä ja työstään!
Rohkeaa alkavaa lukuvuotta!
Olli Luukkainen
OAJ:n puheenjohtaja
Twitter: @OlliLuukkainen
- Mitä uutta koulujen ja oppilaitosten alkava työvuosi tuo tullessaan? Syyskuun 2018 alusta tulee voimaan uusi varhaiskasvatuslaki, mikä muuttuu päiväkodeissa? Entä miksi esiopetus tulisi laajentaa koskemaan jo 5-vuotiaita ja millaisia tuloksia nousi, kun OAJ selvitti lasten esiopetuksessa saamaa tukea? Seuraa OAJ:n infoa torstaina 2.8. klo 8.30 alkaen suorana OAJ:n Periscope-tililtä tai Twitteristä (@oajry)!
