Etäopetukseen siirtyminen on yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa sujunut pääosin hyvin, mutta se on tarkoittanut rajua lisäystä työmäärässä. Puolet kokee ongelmia työssäjaksamisessaan. Kriisistä onkin syytä oppia ja panostaa jaksamiseen sekä siihen, että kukaan ei verkko-opetuksessakaan joudu tekemään työtään talkoina, kirjoittavat Hanna Tanskanen ja Hannele Louhelainen.
Yliopistot ja ammattikorkeakoulut siirtyvät etätyöskentelyyn, kun aluehallintovirastot sulkivat fyysiset tilat 17.3.2020. OAJ kysyi opettajilta, kuinka muutos on sujunut. Ammattikorkeakouluista kyselyyn vastasi 170 ja yliopistoista 172.
Osaaminen hallussa, kohtaamista kaivataan
Lähes kaikki korkeakouluissa kyselyyn vastanneet kokevat, että oma osaaminen niin laitteiden kuin pedagogisten menetelmien osalta on hyvää tai kohtalaista. Useat ovat opettaneet jo pitkään myös verkkoympäristössä.
Heikkoutena korkeakoulujen opettajat kokevat, että etäopetuksesta puuttuu inhimillisen yhteydenpidon vivahteikkuus. Hyvin vedetty kontaktiopetus tuottaa paljon enemmän kuin pelkkää tietojen ja taitojen siirtämistä.
Hyvin vedetty kontaktiopetus tuottaa paljon enemmän kuin pelkkää tietojen ja taitojen siirtämistä.
Osa opettajista kokee avovastausten perusteella, että opetus vaatisi myös kohtaamista. Monia kuormittaa, miten pystyä hyväksymään heidän omasta mielestään pedagogisesti matalampi taso. Oma kokemus opettajana lähiopetuksessa on erinomainen, kun taas verkkoympäristössä vielä raakile.
Opetushenkilöstö kuvasi pitkällä olevan lukuvuoden auttaneen tilanteen hallinnassa. Opiskelijat ovat olleet kuitenkin pääsääntöisesti tyytyväisiä opetukseen ja tilanteen hallintaan oppilaitoksen puolelta.
Esimiesten tuki tärkeää etäopetukseen siirtymisessä
Näin laajamittaisesti ei opetusta olla aiemmin toteutettu etänä. Siirtyminen ja järjestelyt ovat silti toimineet hyvin niin yliopistoissa kuin ammattikorkeakouluissa.
Eniten etäopetukseen siirtymisessä on auttanut IT-tuki ja oma työyhteisö. Etätyökäytäntöjen nähdään parhaimmillaan jopa lisänneen yhteisöllisyyttä.
Etätyökäytäntöjen nähdään parhaimmillaan jopa lisänneen yhteisöllisyyttä.
Esimiehet ovat pääsääntöisesti onnistuneet tukemaan hyvin henkilöstöä. Ne, jotka eivät ole saaneet riittävää tukea esimieheltä, kokevat tilanteen erityisesti väsyttävänä. Luottamusta esimieheen näyttää nakertavan erityisesti se, jos tehdystä työstä vaaditaan hyvinkin pikkutarkkaa selvitystä.
Työajat ja työsuunnitelmat ylittyvät
Opetus poikkeusoloissa korkeakouluissa rullaa opetushenkilöstön vahvan osaamisen turvin.
Etäopiskelun järjestelyissä opetushenkilöstö on kuitenkin venynyt, ja työtunnit ovat paukkuneet. Sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa noin puolet vastaajista oli sitä mieltä, että etäopetukseen siirtyminen on lisännyt työaikaa paljon. Noin puolet vastaajista kertoo, että heillä on vaikeuksia jaksaa työssään. Tämä on hurjan suuri määrä.
Noin puolet vastaajista kertoo, että heillä on vaikeuksia jaksaa työssään. Tämä on hurjan suuri määrä.
Jaksamista on verottanut oman arjen pirstaloituminen. Toisilla jaksamista nakertaa myös kotona olevien lasten hoito etätyön ohessa. Työtä on lisännyt myös opiskelijoiden kasvanut tarve ohjaukseen ja ohjeistuksiin.
Kysely oli vastattavana huhtikuun kahdella ensimmäisellä viikolla. Sen jälkeen yliopistoihin lisäkuormaa on tuonut valintakoejärjestelyjen muutosten vaatima työ, jota moni opettaja on tehnyt opetustyönsä rinnalla.
Onko lisääntynyt työ talkootyötä?
Vaikka etätyöskentely on amk-opettajille jo melko tuttua, heidätkin on yllättynyt uusien järjestelmien vaatima opiskeluaika sekä suunnitteluun käytettävän työajan merkittävä lisääntyminen.
Myös työstä maksettavat korvaukset hämmentävät opettajia. Onko lisääntynyt työ todellakin talkootyötä?
Myös työstä maksettavat korvaukset hämmentävät opettajia. Onko lisääntynyt työ todellakin talkootyötä?
Verkko-opetukselle riittävästi työaikaa
Poikkeusolosuhteet ovat antaneet tärkeää kokemusta siitä, kuinka opetusta voidaan muuttaa verkkolähtöisemmäksi, millaisia pedagogisia ratkaisuja tarvitaan ja kuinka paljon työtä se vaatii.
Verkko-opetukseen on korkeakouluissa siirrytty ennen kriisiä hyvin eritahtisesti. Ongelmana on se, että verkko-opetuksen tarvitsemaa resursointia ei ole edelleenkään kunnolla pohdittu.
Kaiken toiminnan ja opetuksen siirtäminen verkkoon antaa tietoa, jota on analysoitava. Jatkossa on syytä miettiä, miten verkko-opetus saadaan luontevaksi osaksi työaikaa opetushenkilöstön pedagogista opetuksen vapautta kunnioittaen.
Jatkossa on syytä miettiä, miten verkko-opetus saadaan luontevaksi osaksi työaikaa.
Edelläkävijyys vaatii resursseja tekijöille
Korkeakoulut ovat avautumassa, ja nyt valmius verkkototeutuksiin on toisenlainen kuin ennen koronaa. Korkeakoulujen opettajilla on moninaisia tuntemuksia siitä, mikä muuttui tai tulee muuttumaan.
Ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa OAJ:n tuottamat työolobarometrit ovat olleet punaisella useamman vuoden ajan. Rahoitusleikkaukset ovat heikentäneet korkeakoulujen taloudellista tilaa. Henkilöstöä on irtisanottu tai lomautettu, ja nyt henkilöstöä on yksinkertaisesti liian vähän.
Korkeakouluilta odotetaan rohkeutta toimia edelläkävijöinä, mutta myös olla luomassa vakautta ja kasvua yhteiskunnan eri toimijoille. Päättäjien ja korkeakoulujen on äärimmäisen tärkeää arvioida, millä resursseilla niiden on mahdollista selvitä tästä tehtävästään.
Hannele Louhelainen
OAJ:n erityisasiantuntija
Hanna Tanskanen
OAJ:n erityisasiantuntija
Koronavirus: Ohjeita ja tietoa poikkeusoloista
- OAJ kokoaa verkkosivuilleen vastauksia jäsenten koronavirusta koskeviin kysymyksiin. Tutustu: oaj.fi/koronavirus
- Opetus- ja kulttuuriministeriö viestii koronaviruksesta ja siihen varautumisesta täällä.
- Opetushallitus julkaisee verkossa ohjeita ja tukimateriaalia opettajille sekä opetuksen ja koulutuksen järjestäjille. Tutustu täällä!
- Terveyden ja hyvinvoinnin laitos seuraa koronavirustilannetta ja vastaa kysymyksiin. Tutustu THL:n tilannekuvaan ja usein kysyttyihin kysymyksiin!
- Työterveyslaitos ohjeistaa työpaikkoja koronavirusepidemian ehkäisemisestä. Tutustu ohjeisiin!
