Kevään työehtosopimuskierroksen avasivat tammikuun ensimmäisellä viikolla Teollisuusliitto ja Teknologiateollisuus. Ratkaisuun pääseminen oli monivaiheinen ja vaati myös järjestöllisiä toimia. Nyt käynnistyvät opetusalan neuvottelut niin kunnallisten kuin yksityisten alojen työntekijöiden työ- ja virkaehtosopimuksista.
Neuvotteluiden tasapainon ja tavoitteiden uskottavuuden vuoksi on tärkeää, että OAJ:n vahvuus neuvottelijana näkyy. Järjestö tarvitsee kentän tuen ja valmiuden olla mukana tarvittaessa myös järjestöllisissä työtaistelutoimissa. Oletko sinä valmis tukemaan neuvotteluja?
Lakko-oikeus on jäsenen perusoikeus
Työ- ja virkaehtosopimukset neuvotellaan aina määräajaksi, yleensä muutamaksi vuodeksi kerrallaan. Samalla sovitaan työrauhasta. Työrauhavelvoitteen aikana minkäänlainen mielenosoittaminen, mikä keskeyttäisi työnteon, ei ole laillista. Suomen sopimusjärjestelmä takaa näin vakaan työelämän kehityksen ja yhteiskuntarauhan sopimuksen voimassaoloajalle.
Sopimuskauden päätyttyä työtaistelutoimet ovat sallittuja. Tällöin lakko-oikeus on jokaisen järjestäytyneen jäsenen perusoikeus. Lakkoon tai vastaaviin ei kuitenkaan ryhdytä kevein perustein eikä yksittäinen henkilö voi ryhtyä lakkoon, vaan siitä päättää OAJ:n valtuusto.
Erilaisilla järjestöllisillä toimilla, kuten erityyppisillä lakoilla, työnseisauksilla, ulosmarsseilla tai mielenilmauksilla, voidaan painostaan työnantajia, jos neuvottelut eivät etene sitkeän yrittämisen jälkeenkään toivottuun suuntaan. Näin työntekijöillä on ”äänioikeus” omien palvelussuhteen ehtojensa kehittämiseen.
Miksi lakkoon pitäisi mennä?
Lakko on äärimmäinen toimi neuvotteluprosessissa kohti uusia sopimuksia. Neuvotteluissa pyritään viimeiseen saakka yhteisymmärrykseen ja sopimukseen. Tätä osoittaa lakkojen vähäinen määrä. OAJ ei ole ollut lakossa vuoden 1984 jälkeen kuin yhden päivän, yliopistosektorilla kaksi vuotta sitten.
Yksityisen opetusalan puolella pelkkä lakonuhka oli riittävä toimi, samoin kuin vuonna 1994, jolloin sopimus saatiin ennen lakon toteutumista. Lakkoon on tarpeen mennä vain, jos työnantaja ei ymmärrä OAJ:n tavoitteiden tärkeyttä.
Jo pelkästään ostovoiman turvaaminen edellyttää riittäviä palkankorotuksia, jotta palkka riittäisi samoihin tarpeisiin kuin aikaisemminkin. Viime vuosina opetusalan palkkojen ostovoima on heikentynyt muun muassa Suomen hallituksen edellyttämän kiky-sopimuksen vuoksi.
Jos työnantajan tulevat esitykset ovat liian alhaisia, jää opettajien palkka edelleen jälkeen muiden palkansaajien palkkakehityksestä. Näin on jo tapahtunut, joten siihen pitää saada muutos pitkäaikaisella palkkaohjelmalla ja kehityssuunta pitää korjata oikeaksi.
Mitä lakossa olo tarkoittaa?
Jos lakkoon joudutaan tukeutumaan, järjestö päättää lakon kohteen, ajankohdan ja pituuden niin, että se on mahdollisimman vaikuttava ja tehokas. OAJ:n valtuusto päättää lakkoon menosta.
Lakkoon asetetaan työtehtävät – ei henkilöitä. Kun lakonalaisista töistä päättää järjestö, jokaisen jäsenen kuuluu noudattaa järjestön tekemää päätöstä. Yksittäistä työntekijää ei voida syyttää järjestön tekemästä päätöksestä. Lakossa olevat saavat lakon ajalta OAJ:ltä lakkoavustusta. Sen suuruudesta päättää OAJ:n hallitus.
Järjestövalmius on yhteinen asia
Työtaistelutoimiin on valmistauduttava ja järjestön valmiutta rakennettava jo ennen sopimuskauden päättymistä. Valmiutta järjestöllisiin toimiin ei rakenneta toimistotyönä tai OAJ:n hallituksessa. Se ei ole iskulauseita Twitterissä tai Facebookissa vaan edellyttää jokaisen OAJ:n jäsenen mukana oloa.
Vahva yhtenäinen järjestö voi osoittaa näin tukea sopimusneuvotteluihin. Valmiuden kohottaminen ja sitoutuminen jopa lakkoon on tapa osoittaa tätä yhdessä.
Miksi on tärkeä, että jokainen osallistuu?
Opettajat rakastavat työtään ja ovat hyvin sitoutuneita hoitamaan työnsä erinomaisesti. On ymmärrettävää, että opettajat eivät tietenkään halua aiheuttaa vaivaa tai ongelmia oppilaille, opiskelijoille tai perheille.
Sitoutuneisuudella työhön ei kuitenkaan pidä sulkea silmiään omille palvelussuhteen ehdoille tai työolosuhteille. Opettajat ansaitsevat arvokkaan työnsä mukaisen arvostuksen myös palkan ja muiden palvelussuhteen ehtojen muodossa. Siihen pitää olla valmis myös vaikuttamaan – olemaan yhdessä rintamassa ajamassa omaa asiaa, jotta voimme sen jälkeen taas panostaa työhömme sataprosenttisesti. Vahvalla yhteisrintamalla vaikuttaminen on tehokkainta.
Eila Urpilainen
Neuvottelupäällikkö, OAJ
Lue lisää OAJ:n jäsenten virka- ja työehtosopimuksista
- Mietityttääkö joku sopimusasia? Lisätietoja sopimusten sisällöistä löydät Työelämäoppaasta. Voit myös olla yhteydessä oman työpaikkasi luottamusmieheen.
- OAJ neuvottelee-sivuilta löydät tuoreimmat uutiset sopimusneuvotteluista sekä usein kysyttyjä kysymyksiä.
- OAJ:n jäsenillä on yhdeksän virka- ja työehtosopimusta. Löydät sopimukset Työelämäoppaasta.
- Somessa käytössä on aihetunniste #oajneuvottelee
Harkitsetko jäsenyyttä? Lue lisää jäsenyyden eduista ja liity!
