Ammatillisen oppilaitoksen opettajat noudattavat joko opetusvelvollisuus-, vuosi- tai kokonaistyöaikaa.
Sivistan ammatillisten oppilaitosten opettajat noudattavat pääsääntöisesti vuosityöaikaa. Viimeiset oppilaitokset siirtyvät vuosityöaikaan 1.8.2023 mennessä.
Työnantaja päättää siirtymisajankohdan. Hyvän yhteistoiminnan mukaisesti ennen siirtymistä käydään luottamusmiehen kanssa läpi siirtymiseen liittyviä kysymyksiä. Tällaisia ovat esimerkiksi työsuunnitelman laatiminen ja työajan seurannan välineet sekä toimintaohjeet.
Työaikaan lasketaan kaikki opettajalle määrättävät työtehtävät: opetus ja ohjaus, niiden esi- ja jälkityöt, kokoukset, palaverit, tapaamiset, kouluttautumiset yms. On tärkeää, että oppilaitoksessa on toimiva vuosityöajan soveltamisohje sekä hyvät käytännöt työsuunnitelman laatimiseen ja työajan seurantaan. On hyvä, jos oppilaitoksissa on työnantajan sekä henkilöstönedustajista koottu työryhmä, joka seuraa soveltamisohjeen toimivuutta ja tarvittaessa päivittää sitä.
Mitä tehdä ongelmatilanteissa?
Voi tulla tilanteita, joissa kaikki ei mene sovitun mukaisesti. Jos opettaja epäilee, ettei kaikki tapahdu sopimuksen mukaisesti, hänen tulee keskustella ensiksi esimiehensä kanssa. Jos asia ei ratkea esimiehen kanssa, seuraavaksi kannattaa olla yhteydessä oman oppilaitoksen luottamusmieheen. Luottamusmiehet tuovat tarvittaessa tiedon OAJ:n toimistolle. Paikalliset tilanteet ovat yksilöllisiä, joten on tärkeää, että OAJ tukee paikallisia toimijoita.
Mikäli työnantaja ja luottamusmiehet eivät pääse yhteisymmärrykseen asiasta, pääluottamusmies käynnistää paikalliset erimielisyysneuvottelut OAJ:n ohjeistuksen mukaisesti. Jos neuvottelut eivät johda tulokseen siirtyy asia käsiteltäväksi keskustasolle.
Työaika vuosityöajassa
Kokoaikaisen opettajan vuosittainen vähimmäistyöaika on 1 500 tuntia (100 %:n työaika). Työaika jakautuu noin 40 kalenteriviikolle. Lukuvuotta lyhyemmissä palvelussuhteissa kokoaikaisen opettajan työaika on keskimäärin 37,5 tuntia viikossa. Työaika voi vaihdella viikko-/päivätasolla.
Vuosittainen työaika voi liukua 1 500 ja 1 700 tunnin välillä työnantajan päätöksellä. Jos työaika ylittää 1 700 tuntia, se edellyttää opettajan suostumusta. 1 700 tuntia ylittävät työtunnit korvataan opettajalle 50 %:lla korotettuna.
Osa-aikaisen opettajan työaika on vähintään 800 tuntia vuodessa tai keskimäärin 20 tuntia viikossa.
Opettaja on tuntiopettaja, kun työaika on alle 800 tuntia työvuodessa tai keskimäärin alle 20 tuntia viikossa.
Arkipyhät
Opettajan tai opinto-ohjaajan 100 %:n palkkataulukon mukaiseen palkkaan oikeuttava työmäärä on 1 500 tuntia vuodessa. Vuosityöajassa arkipyhillä ei ole vaikutusta vuosittaiseen työaikaan. Arkipyhien työaika sijoitetaan yleensä muille kuin arkipyhäpäiville. Mikäli työnantaja kuitenkin määrää kiinteää työaikaa arkipyhälle, maksetaan siitä 50 %:n epämukavan työn lisä.
Sijaistaminen
Työnantajalle saattaa tulla sijaistarvetta esim. sairauden tai muun lyhytaikaisen poissaolon vuoksi. Kun opettaja määrätään sijaistamaan, täytyy esimiehen tehdä tarvittava muutos työaikasuunnitelmaan: sijaistamistunnit voidaan maksaa lisätyönä tai työantaja on voinut vuosityöaikasuunnitelmaa tehdessään varata opettajan työsuunnitelmaan kohdentamatonta resurssia, jota voidaan kohdentaa sijaistunteihin.
Jos opettajalla ei ole paikkaan tai aikaan sidottua työtehtävää, ei hänellä ole varallaolovelvollisuutta. Opettajalle on ilmoitettava sijaistamisesta kohtuullisessa ajassa. Paikalliset oppilaitoksissa laaditut soveltamisohjeet tarkentavat valtakunnallista sopimusta.
Opettajan työaika jakautuu kiinteään ja vastuutyöaikaan
Opettajan työaika jakautuu kiinteään ja vastuutyöaikaan. Jos työnantaja lisää opettajan kiinteää työaikaa, on tämä huomioitava myös vastuutyöajan määrässä. Opettajalle tulee resursoida riittävästi aikaa opetustyön suunnitteluun ja opiskelija-arviointiin.
Kiinteä työaika
Työnantajan määräämät työtehtävät, joiden tekemiseen on osoitettu tietty aika ja/tai paikka, ovat kiinteää työaikaa.
Kiinteää työaikaa ovat esimerkiksi:
- opiskelijoiden opetus ja ohjaus
- opiskelijan kanssa tapahtuva henkilökohtainen arviointi
- kokoukset ja palaverit
- opettajien yhteiset suunnittelu- ja kehittämispalaverit ja koulutukset
- osa HOKS:ien teosta
- kaikki siirtymiset työpäivän aikana sidottujen työtehtävien välillä
- laitteiston ja välineistön huoltaminen ja ylläpito
- opetus- ja ohjaustuntien esi- ja jälkityöt, kuten keskustelut opiskelijoiden kanssa sekä laitteistojen ja opetusvälineiden järjestelyt ja purkamiset.
Opettajan tarvitsee olla oppilaitoksella ainoastaan silloin, kun työnantaja on vahvistanut sinne hänelle kiinteää työaikaa.
Vastuutyöaika
Vastuutyöaikaa on työaika, jonka osalta opettaja voi itse päättää työn tekemisen ajankohdan ja paikan. Pääsääntöisesti opettajan työstä vähintään 25 prosentin tulee olla vastuutyöaikaa.
Vastuutyöaikaa ovat esimerkiksi:
- oman opetus- ja ohjaustyön oheis- ja suunnittelutehtävät
- verkkokurssien tehtävien tarkistaminen, ei tarvitse opettajan reaaliaikaista läsnäoloa tai välitöntä arviointia
- osa arvioinnista
- yhteistyö, jota työnantaja ei ole edellyttänyt
Työaika kirjataan työsuunnitelmaan
Kaikki opettajan työtehtävät vahvistetaan etukäteen annettavassa työsuunnitelmassa. Suunnitelma laaditaan opettajan ja esimiehen yhteistyönä. Työnantajalla on kuitenkin direktio-oikeus työtehtäviä määrättäessä.
Työaika kirjataan koko suunnitteluvuoden ajaksi. Suunnitteluvuosi on joko lukuvuosi eli 1.8.–31.7. tai kalenterivuosi eli 1.1.–31.12. Suunnitteluvuoden aikana toteutuu koko työaika ja kaikki vapaajaksot.
Esimies ja opettaja seuraavat työsuunnitelman toteutumista. Työsuunnitelmaa voidaan muuttaa tarvittaessa. Opettaja tekee työtehtävää sen tuntimäärän, joka hänelle on siihen vahvistettu. Tarvittaessa kyseisen työtehtävän tuntimäärää muutetaan. Opettajalla voi olla sellaisia työtehtäviä, joille ei ole työsuunnitelmassa osoitettu työaikaa.
Työaikasuunnitelma laaditaan esimiehen ja opettajan yhteistyössä. Työnantajalla on direktio-oikeus eli viime kädessä työnantaja määrää työtehtävät ja niihin resursoidun ajan. Suunnitelma annetaan opettajalle ennen opettajan työkauden alkua.
Työajanseurannassa käytetään paikallisesti sovittua mallia. Opettaja seuraa työaikansa toteutumista, ja esimies tarkistaa työajan toteutumisen esimerkiksi kuukausittain.
Työaikasuunnitelman toteutumista seurataan läpi suunnitteluvuoden. Työaikasuunnitelmaa voidaan tarvittaessa päivittää, jos se ei vastaa opettajan todellista työnkuvaa.
Pääsääntönä on, että opettajalla ei voi olla työtehtävää, jolle ei ole määritelty työaikaa. Jos työantaja on antanut tietyn tuntimäärän tiettyyn tehtävään, hän on samalla päättänyt, että sillä ajalla saadaan riittävä laatu.
Kyllä voi. Kyseessä on silloin lisätyö. Vuosityöajan ylitys määritellään aina etukäteen työaikasuunnitelmassa tai erillisellä lisätyömääräyksellä. Lisätyöstä maksetaan vähintään sama korvaus kuin perustyöstäkin.
Päivien työrytmi ja tauot
Opettajalle resursoidaan jokaiseen tehtävään se aika, joka tehtävän suorittamiseen kuluu. Esimerkiksi opetustapahtumassa opettajan työaika on eri asia kuin opiskelijan työaika.
Jos opettajalla on lyhyt, esimerkiksi viidentoista minuutin tauko kiinteiden työtehtäviensä välissä, on tauko automaattisesti kiinteää työaikaa. Tällöin opettajalla ei ole tosiasiallista mahdollisuutta poistua työpaikaltaan.
Jos opettajalla on kiinteiden työtehtävien välissä sellainen aika, jolloin hänellä on mahdollisuus poistua työpaikalta, se on opettajan omaa aikaa. Halutessaan opettaja voi vaihtoehtoisesti tehdä vastuutyötä kyseisenä aikana.
Ilta-, yö-, viikonloppu- ja arkipyhätyö
Kiinteän työajan tehtävistä maksetaan korvauksia seuraavasti:
- 25 prosenttia tuntipalkasta klo 18–22 ja lauantaihin sijoittuvasta työstä
- 50 prosenttia tuntipalkasta klo 22–7 ja sunnuntaihin tai arkipyhään sijoittuvasta työstä.
Tuntipalkka saadaan jakamalla varsinainen palkka luvulla 125. Samalta työtunnilta maksetaan lisää vain yhdellä perusteella.
Vapaajaksot
Opettajalla on täyden työvuoden aikana 12 vapaajaksoviikkoa. Vapaajaksoista 6–8 viikkoa sijoitetaan ajalle 1.5.–30.9. Näistä vähintään neljä viikkoa on annettava yhdenjaksoisena. Muut vapaat ovat vähintään viikon jaksoissa. Opettajan kanssa voidaan sopia vapaajaksoista toisin.
Sosiaali- ja terveysalan sekä metsä- ja puutalousalan opettajilla 12 viikon vapaajaksoihin siirrytään vaiheittain niin, että ensimmäisenä vuonna, jolloin siirrytään vuosityöaikaan, opettajilla on oikeus 10 vapaajaksoon, seuraavana vuonna 11 ja kolmannesta vuodesta eteenpäin 12 vapaajaksoon.
Vapaajaksojen vahvistaminen
1.8.–31.7. -rytmissä toimiva oppilaitos
- 2.–30.4. väliset vapaajaksot vahvistetaan 31.12. mennessä
- 5.–31.7. väliset vapaajaksot vahvistetaan 31.3. mennessä
- 8.–31.1. väliset vapaajaksot vahvistetaan 31.5. mennessä.
1.1.–31.12. -rytmissä toimiva oppilaitos
- 1.–30.4. väliset vapaajaksot vahvistetaan 30.11. mennessä
- 5.–30.9. väliset vapaajaksot vahvistetaan 31.3. mennessä
- 10.–31.12. väliset vapaajaksot vahvistetaan 31.8. mennessä.
Määräaikaisen opettajan vapaajaksokorvaus
Työvuotta lyhyemmäksi ajaksi palkatulle opettajalle maksetaan työsuhteen päättyessä vapaajaksokorvaus. Vapaajaksokorvauksen määrä on 26 % työssäolon aikana maksetusta palkasta vähennettynä työsuhteeseen sisältyneiden vapaajaksojen palkalla.
Ammatillisten oppilaitosten vuosityöaika, yksityinen opetusala
Ammatilliset oppilaitokset: vuosityöaika, palkka, vapaajaksot
Kysyttävää vuosityöajasta?
Omaa nykyistä palvelussuhdettaan koskeviin kysymyksiinsä jäsenet saavat parhaiten vastauksen omalta luottamusmieheltään tai tietoturvallisilla yhteydenottolomakkeilla tai puhelimitse.
Opetusvelvollisuus- ja kokonaistyöaika (voimassa enintään 31.7.2023 asti)
Ammatillisissa oppilaitoksissa on pääsääntöisesti 190 opetustyöpäivää, joita vähentävät muiksi arkipäiviksi kuin lauantaiksi sattuvat loppiainen, vapunpäivä ja itsenäisyyspäivä.
Opetusvelvollisuustyöajassa opettajien koulutus- tai suunnittelupäiviä on kahdesta viiteen.
Ammattioppilaitoksen, kauppaoppilaitoksen, taide- ja viestintäkulttuurioppilaitoksen ja merenkulkuoppilaitoksen opettajien työajan ja palkkauksen perustana ovat vuotuiset opetusvelvollisuus- ja ylitunnit.
Opettajan työaika on kokonaistyöaika, joka on soveltuvin osin oppilaitoksen toiminnalliset vaatimukset huomioon ottava toimistotyöaika.
Opettajan tehtävistä osa on sellaisia, joiden tekeminen toimistotyöajan sisällä on vaikeaa sekä osa sellaisia, jotka voidaan tarkoituksenmukaisemmin tehdä muualla kuin työpaikalla. Näistä syistä työaika muodostuu joustavaksi lukuvuoden eri aikoina ja päivittäinkin poiketen tältä osin toimistotyössä noudatettavasta työajasta.
Ammatillisissa oppilaitoksissa opettajan opetusvelvollisuuteen luetaan suunnittelutyötä 1,5 tuntia.
Suunnittelutyön koskee opettajan toimenhaltijoiden lisäksi oppilaitoksen tuntien ja päätoimisuuteen luettavien muiden tehtävien varassa päätoimiseksi tulevaa tuntiopettajaa (keskimäärin vähintään 16 viikkotuntia) sekä niitä osa-aikaisia viranhaltijoita, joilla on vähintään päätoimisuuden edellyttämä tuntimäärä (16 tuntia). Määräyksen soveltaminen edellyttää lisäksi, että opettajan palvelussuhde oppilaitokseen kestää yli viikon.
Mitä suunnittelutyöhön kuuluu?
Suunnittelutyöhön kuuluu:
- osallistuminen osastonkokouksiin ja vastaaviin kokouksiin
- osallistuminen opettajien välisiin opetuksellisiin ja kasvatuksellisiin kysymyksiin liittyviin kokouksiin ja neuvonpitoihin
- yhteydenpito paikalliseen elinkeinoelämään ja vastaaviin sidosryhmiin
- yhteydenpito opiskelijoiden vanhempiin
- oman opetuksen suunnittelu
- osallistuminen oppilaitoksen toiminnan kehittämiseen liittyviin tehtäviin.
Jos sopimusmääräysten mukainen aika ei riitä näihin tehtäviin, tulee ne korvata erikseen määräysten mukaan.
Kokonaistyöajassa vastaavat tehtävät pitää resursoida tunteina vuosittaiseen työaikasuunnitelmaan.
Jos ammatillisen oppilaitoksen opettaja määrätään hoitamaan työssäoppimisjaksolla olevan opiskelijan ohjaamistehtävää, luetaan työhön käytettäväksi määrätty tuntimäärä opettajan opetusvelvollisuuteen ja myös kokonaistyöajassa olevan opettajan kokonaistyöaikaan. Sen, missä laajuudessa ohjausta annetaan, esimerkiksi kuinka usein opettaja käy työpaikalla, määrää opettajan työnantaja. Työnantaja vastaa työssäoppimisjakson laadusta ja päättää toimintaan käytettävän resurssin suuruuden.
Tärkeää on siis, että opettaja tietää etukäteen ohjaamistehtävän sisällön ja tuntimäärän, jonka mukaisesti opettaja hoitaa työssäoppimisen ohjausta. Tehtävä työ on siis suhteutettava varattuun tuntimäärään ja työstä maksettavaan korvaukseen.
Työpaikoilla käynnit ovat työntekijän tavanomaiseen tavanomaisiin työtehtäviin liittyviä matkoja työpisteestä toiseen tai määrätystä lähtöpaikasta toiseen ja takaisin työntekopaikkakunnalla tai alueella. Matkoista maksetaan matkakustannusten korvausta Verohallinnon voimassa olevien ohjeiden mukaan.
Opettajalle korvataan työnantajan määräämä:
- ammattitutkinnon/erikoisammattitutkinnon/ammattiosaamisen näytön (ellei ole työssäoppimisen ohjaustyötä) järjestely-, vastaanottamis- ja arviointitehtävä
- etäopetuksena suoritettavan kurssin ohjaustyö
- opiskelijan itseopiskelun ohjaamistehtävä
- oppilaitoksen tai koulutusalan opetus- ja kasvatustoiminnan kehittämiseen liittyvä tehtävä tai maksulliseen palvelutoimintaan liittyvä suunnittelu- ja konsultointitehtävä.
Opetusvelvollisuustyöaikaa tekevälle opettajalle maksetaan työmäärää vastaava palkkio, jonka perusteena käytetään opettajan omaa ylituntipalkkiota siten, että yhtä ylituntipalkkiota vastaava työmäärä on 1,5 muun työn tuntia. Tehtävä, joka on mitoitettu vastaamaan 38:aa ylituntipalkkiota (57 tuntia), voidaan lukea opettajan opetusvelvollisuuteen yhtenä vuosiviikkotuntina.
Korvauksen saamisen edellytyksenä on, että tehtävät ovat työnantajan määräämiä. Etukäteen on tärkeää sopia työnantajan kanssa tehtävistä, jotka opettajan edellytetään tekevän ja määritellä aikamäärä, jonka sisällä tehtävät pyritään tekemään. Mikäli tehtävien tekemiseen kuluu enemmän aikaa, on ylityksestä syytä sopia etukäteen.
Päätoimiselle opettajalle ja päätoimiselle tuntiopettajalle maksetaan iltaopetuslisä korvauksena oppitunnilta, joka pidetään alkaen klo 16.30 tai sen jälkeen. Lisän suuruus on puolet opettajan ylituntipalkkiosta. Kokonaistyöajassa olevan opettajan iltaopetuslisän suuruus on hänen varsinainen palkkansa jaettuna luvulla 152.
Iltaopetuslisän suuruinen lisä maksetaan kultakin oppitunnilta myös lauantaille ja sunnuntaille (viikonloppulisä) sekä oppilaitoksen loma-aikoihin määrätystä opetuksesta (lomaopetuslisä). Samasta työstä voidaan maksaa vain yhtä lisää. Lomaopetuslisää ei makseta ainoastaan loma-ajaksi otetulle opettajalle.
Oppilaitoksen loma-ajoilla tarkoitetaan syys-, joulu-, urheilu- ja pääsiäislomaa sekä kesäkeskeytysaikaa, joka alkaa oppilaitoksen lukuvuoden päättäjäispäivän jälkeisenä kalenteripäivänä. Luonnonvara-alalla annettavan tavanomaisen kesätyöjakson opetus ei oikeuta lomaopetuslisään.