Henkilökohtaiset peruspalkat määräytyvät koulutuksen, kokemuksen, tehtävän vaativuuden, ammatinhallinnan ja työsuorituksen perusteella.
Yksityisen aikuiskoulutuskeskuksen opettajien ja muun opetushenkilöstön henkilökohtaiset peruspalkat määräytyvät koulutuksen, kokemuksen, tehtävän vaativuuden, ammatinhallinnan ja työsuorituksen perusteella.
Oikean peruspalkan määrittäminen työntekijälle edellyttää tehtävän vaativuuden, ammatinhallinnan ja työsuorituksen arviointia. Arviointi tehdään erikseen työtehtävän vaativuudesta ja sen edellyttämästä ammatinhallinnasta ja erikseen henkilön työsuorituksesta.
Ammatinhallinta esiintyy palkkauksen perusteena sekä työn edellyttämänä ammatinhallintana että työntekijän työsuorituksessa ilmenevänä henkilökohtaisena ammatinhallintana.
Työntekijän työtehtävien arvio ja työsuorituksen arvio on perusteltava työntekijälle. Hänellä on oikeus saada tieto itseään koskevan arvion sisällöstä ja perusteista sekä sen vaikutuksesta palkkaukseen.
Työntekijän peruspalkan määräytyminen
Tehdyt arviot ovat perusteena työntekijän peruspalkan määräytymisessä. Mikäli arvion perusteella tehtävä on tehtäväalueen perustasoa vaativampi, tämä vaikuttaa peruspalkkaa korottavasti. Mikäli taas kokonaisarvion mukaan tehtävä edustaa perustasoa, peruspalkka voi olla vähimmäispalkkatason mukainen.
Vähimmäispalkkaan sisältyvät ammatin perustason työtehtävät, perusammattitaito ja suorituksen perustaso. Perustason ylittävät tekijät vaikuttavat työntekijän peruspalkan tasoa korottavasti. Tilapäisiä tai lyhytkestoisia muutoksia ei oteta huomioon arvioissa ja siten henkilökohtaisessa peruspalkassa.
Työntekijän peruspalkan tasoon vaikuttaa edellä mainittujen tekijöiden lisäksi muun muassa paikkakunnan ja ammattialan yleinen palkkataso tai työvoiman saannin turvaaminen.
Arvioinnin sisältö
Arviointi suoritetaan koulutustason sisällä. Koulutustason sisällä tapahtuvan tarkastelun lisäksi on huolehdittava siitä, että esimiehen ja työntekijän peruspalkat ovat oikeassa suhteessa toisiinsa.
Arviointijärjestelmän tulee olla objektiivinen ja selkeä. Käytettävien kriteerien, mahdollisten kokonaisarviointia tukevien pisteytysten ja/tai painotusten on oltava etukäteen kaikkien työntekijöiden tiedossa.
Työntekijän työtehtäviä tarkastellaan suhteessa muiden samaan koulutustasoon kuuluvien työntekijöiden työtehtäviin. Mikäli muita samaan koulutustasoon kuuluvia työntekijöitä ei ole, tarkastelu tehdään suhteessa ammattiin yleensä kuuluviin työtehtäviin.
Kriteerit, joiden mukaan arvio koulutustason sisällä tehdään, voivat vaihdella koulutustasosta toiseen. Jos samaan koulutustasoon kuuluu toisistaan huomattavasti poikkeavia työtehtäviä, saattavat kriteerit vaihdella myös koulutustason sisällä. Työtehtäviä voidaan arvioida mm. sen perusteella, miten laajoja tai monipuolisia työtehtävät ovat, kuuluuko niihin esimerkiksi lisätehtäviä, yleisestä poikkeavaa vastuuta, päätöksentekoa tai esimiestehtäviä.
Arvioinnin helpottamiseksi voidaan valita keskeisiltä tehtäväalueilta tyyppitehtävät, jotka edustavat tehtäväalueen perustasoa. Näistä tyyppitehtävistä laaditaan kuvaukset, joista käy ilmi esimerkiksi tehtävien hoidon edellyttämä vastuullisuus ja itsenäisyys, tehtävien vaikeusasteen kuvaus ja tehtävien edellyttämä ammatinhallinta.
Kunkin tehtävän vaativuudesta tehtävässä arviossa tarkastellaan tehtävää kokonaisuutena. Sitä verrataan sitä lähinnä olevaan tyyppitehtävään sekä muihin saman tehtäväalueen tehtäviin.
Työtehtävissä, jotka suoritetaan poikkeuksellisissa olosuhteissa, voidaan myös arvioida työn fyysistä tai henkistä rasittavuutta, kuormittavuutta tai jatkuvasti epämukavia työoloja.
Esimiestehtäviä arvioitaessa vaikuttaa johdettavan yksikön koko sekä vastuun ja toimialueen laajuus.
Ammatinhallinta
Ammatinhallintaa tarkastellaan suhteessa tehtävän edellytettävään perustasoon. Siinä arvioidaan sekä ammatillista osaamista että ammatillisia valmiuksia. Mikäli tehtävän edellyttämä ammatinhallinnan vaatimus on perustasoa korkeampi, on se osoitus siitä, että tehtävä on perustasoa vaativampi.
Ammatillisessa osaamisessa perustason ylittävinä tekijöitä voivat olla esimerkiksi erityisen hyvä työmenetelmien (tai työelämän) tuntemus.
Työntekijän työsuoritusta tarkastellaan suhteessa vaadittavaan suorituksen perustasoon sekä suhteessa yhteisön tavoitteiden ja tehtävien perusteella ennalta asetettuihin työntekijän suoritustavoitteisiin. Työsuorituksen arvioinnin tarkoituksena on arvioida, miten työntekijä käyttää ammattitaitoaan ja ammatillisia valmiuksiaan työn tuloksen aikaan saamiseen. Suoritustasoa arvioidaan esimerkiksi tehokkuutena, työlle asetettujen laadullisten tai määrällisten taikka muiden tavoitteiden saavuttamisena. Työntekijän työsuorituksen ylittäessä vaadittavan perustason ja/tai asetetut tavoitteet syntyy peruste työsuorituksesta maksettavaan perustasoa korkeampaan palkkaan.
Työsuorituksen arvioinnissa voidaan kriteereiksi ottaa esimerkiksi huolellisuus, luotettavuus, joustavuus, yhteistyökyky, sosiaaliset taidot, kirjallinen tai suullinen kommunikaatiotaito, esimiestaidot, aloitteellisuus.
Ammatinhallinta
Ammatinhallinnan osalta voidaan arvioida työntekijän erityistä taitoa suoriutua työhön liittyvistä työmenetelmistä ja työskentelytapaa koskevista valintatilanteista, hänen monitaitoisuuttaan tai erityisosaamistaan jollakin ammatin osa-alueella, kehittymiskykyä, organisointikykyä, kykyä itsenäiseen työskentelyyn ja ongelmanratkaisuun, luovuutta sekä halukkuutta uusien tietojen ja taitojen hankintaan ja soveltamiseen.
Määrävuosikorotuksiin luettavan työkokemuksen lisäksi voidaan ottaa huomioon sellainen työkokemus, jolla on merkittävä vaikutus työntekijän ammattitaidon lisääntymiselle työntekijän ammatillista osaamista arvioitaessa.