Vaalitavoitteet

Etusivu
Politiikassa
Tulevaisuudenkestävä Suomi tehdään koulutuksella
Vaalitavoitteet

OAJ:n tavoitteet eduskuntavaaleihin ja seuraavalle hallituskaudelle 2023–27

Suomi saavutti pitkään hyviä koulutustuloksia vähemmällä rahalla kuin kilpailijamaat. Nyt koulutustulokset ovat heikentyneet, ja osaamisvaatimusten samalla kasvaessa koulutusrahoituksemme taso on jäänyt täysin kestämättömäksi. Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko, johon eduskunta parlamentaarisesti yhtyi, korostaa, ettei Suomella ole varaa olla panostamatta koulutukseen ja jäädä jälkeen kilpailijamaistaan.

Kasvatuksen, koulutuksen ja tutkimuksen kestävä perustus rakennetaan riittävällä perusrahoituksella ja innovaatiopanostuksilla. Koulutuksen kehittämisen on oltava pitkäjänteistä ja tutkitusti vaikuttavaa. Koulutuksen yhdenvertaisuutta ei voi turvata ilman valtion selkeää ohjausta. Ennen kaikkea on huolehdittava siitä, että Suomessa on jatkossakin maailman parhaat päiväkodit, koulut ja oppilaitokset sekä niissä maailman parhaat opettajat.

1.1 Nostetaan koulutuksen perusrahoitus kestävälle pohjoismaiselle tasolle

Koulutuksen kokonaisrahoitus on nostettava pohjoismaiselle tasolle pitkäjänteisellä, hallituskausien yli jatkuvalla ohjelmalla. Askeleita on otettava jo tulevalla hallituskaudella. Ilman riittävää perusrahoitusta on mahdotonta saavuttaa koulutukselle asetettuja tavoitteita tai ratkoa vastassa olevia ongelmia. Uudet velvoitteet koulutusjärjestelmälle on resursoitava täysimääräisesti.

Ikäluokkien pienenemisestä vapautuvat valtion rahoitusosuudet on käytettävä kasvatuksen ja koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden parantamiseen.

Kriisien ja taloudellisen epävarmuuden aikana on entistä tärkeämpää huolehtia tulevan kasvun edellytyksistä. Myös Suomen huoltovarmuus ja kriisivalmius edellyttävät panostamista koulutukseen. Kasvatuksesta, koulutuksesta ja tutkimuksesta leikkaaminen on leikkaamista kestävästä tulevaisuudesta. Se ei ole vaihtoehto. Poikkeustilanteissakaan ei tule leikata lastemme ja nuortemme tulevaisuudesta.

1.2 Investoidaan tki-toimintaan, perustutkimukseen ja koulutukseen Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi

Yhteiskunnan taloudellinen kasvu ja työelämän uudistuminen ovat vahvasti riippuvaisia korkeakoulutuksen kyvystä tuottaa laadukasta osaamista yhteiskunnan eri alojen tarpeisiin.

Monipuolinen tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiopalveluiden tarjonta luo Suomelle ja alueille merkittävän kilpailu- ja vetovoimatekijän.

Tki-ketju on huomioitava kokonaisvaltaisesti. Kokonaisuudessa on otettava huomioon perustutkimuksen ja tki-toiminnan erilaiset tarpeet, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen erilaiset profiilit sekä ammatillisen toisen asteen rooli toimijana.

Onnistuneessa ja kannustavassa tki-politiikassa ymmärretään tutkimuksen ja koulutuksen yhteys. Kansallisten tki-panostusten osuus bruttokansantuotteesta on nostettava vuoteen 2030 mennessä vähintään neljään prosenttiin. Toimet tki-rahoitustason nostamiseksi on aloitettava viipymättä.

Rahoituksen on oltava ennakoitavaa ja pitkäjänteistä. Niin varmistetaan uskallus kehittää ja tutkia. Korkeakoulutuksen kehittämisestä ja vahvistamisesta on huolehdittava, sillä se edistää korkeakouluissa tehtävää opetus-, tutkimus- ja kehittämistyötä. Vain näin voidaan luoda pohja vaikuttavalle tki-ympäristölle.

Grafiikka1 rahoitus1.JPG Grafiikka2 rahoitus2.JPG

1.3 Tehdään koulutuksen kehittämisestä vaikuttavaa

Koulutuksen kehittämistä on rahoitettava ja toteutettava strategisina, pitkäkestoisina ja riittävän isoina kokonaisuuksina nykyisten lyhyiden ja hajanaisten kehittämishankkeiden sijaan. Koulutuksen kehittämisen tulee olla tutkimusperusteista, pitkäjänteistä ja laadukasta, koska se vaikuttaa koko yhteiskuntaan ja sen tulevaisuuteen. Kehittämisrahoituksella ei pidä joutua paikkaamaan perusrahoituksen puutteita perustyössä.

Laajojen koulutusuudistusten on pohjauduttava parlamentaariseen valmisteluun ja seurantaan, jotta niille saadaan laaja hyväksyntä yhteiskunnassa. Uudistusten valmistelussa tulee kuulla kaikkia sidosryhmiä kuten henkilöstöä, koulutuksenjärjestäjiä ja oppijoita. Näin varmistetaan eri näkökulmien ja vaikutusten huomioonotto. Uudistusten toimeenpanoa on tuettava ja vaikutusarvioiden pohjalta on oltava valmius myös korjausliikkeisiin.

1.4 Varmistetaan yhdenvertainen laadukas kasvatus ja koulutus jokaisessa kunnassa

Kasvatus ja koulutus ovat jatkossa kuntien pääasiallinen tehtävä. Kuntien rahoitusjärjestelmää on muutettava avoimemmaksi niin, että se ohjaa kuntia panostamaan palveluiden laatuun. Jokaisella kuntalaisella on oltava yhdenvertaiset oikeudet laadukkaiden kasvatus- ja koulutuspalveluiden käyttöön asuinkunnasta riippumatta. Nyt näin ei ole.

Kuntien tehtäviä ei tule eriyttää, eikä valtion ohjauksen normeja voi purkaa. Sen sijaan yhdenvertaisten koulutusmahdollisuuksien turvaamiseksi vaaditaan selkeämpää ja sitovampaa kasvatuksen ja koulutuksen lainsäädäntöä. Tarvitaan muun muassa sitovia laatukriteerejä, oma-aloitteista toimivaltaa laillisuusvalvontaan aluehallintovirastoille ja vahvempi koulutuksen tietopohja, jotta palveluiden laatu voidaan avoimesti varmistaa.

Mikäli opetusta järjestää yksityinen järjestäjä, on valtion ohjattava toimintaa yhdenvertaisin velvoittein sekä tuettava yhdenvertaisin rahoitusperustein.

1.5 Panostetaan kaikkien koulutusasteiden osaaviin opettajiin

Suomalainen maailmanluokan koulutusjärjestelmä on rakennettu ja rakennetaan opettajien osaamisella. Opetushenkilöstön ja heidän esihenkilöidensä osaaminen perustuu korkeatasoiseen opettajankoulutukseen ja sen kautta hankittuun kelpoisuuteen.

Kasvatus-, opetus- ja tutkimustyön kaikilla asteilla varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin on oltava vetovoimaista ja houkuttelevaa, jotta alalle saadaan parhaat tekijät. Alan vetovoimaisuutta ja maailman parasta opetusta ei tule pitää itsestäänselvyyksinä. Opettajien, johtajien ja rehtoreiden työoloihin ja työssä jaksamiseen on panostettava.

Opetushenkilöstön pedagoginen osaaminen on opettajan opintojen kautta turvattava kaikilla koulutusasteilla. Opettajankoulutuksien laatu ja korkeat kelpoisuusvaatimukset on säilytettävä, koska ne turvaavat monipuoliset sekä oppijan ikä- ja osaamistasoon sopivat pedagogiset ratkaisut. Ne ovat koulutuksen laadun perustus.

2. Hyvä työelämä kaikille

Hyvinvoivat, osaavat ja motivoituneet työntekijät ovat edellytys hyvinvointiyhteiskunnan toimivuudelle. Suomi ei kilpaile työvoiman saatavuudella tai sen edullisella hinnalla, vaan työvoiman kilpailukyvyllä ja tuottavuudella. Nämä syntyvät huolehtimalla työvoiman osaamisen ohella työelämän laadusta.Kasvatus-, opetus-ja tutkimusalalla valitettavana erityispiirteenäon se, että työkuorma lisääntyy jatkuvasti ja alan vetovoima, joka on perinteisesti ollut korkealla, heikkenee.

Kyselyiden mukaan jopa 60 prosenttia opettajista harkitsee alanvaihtoa. Henkilöstön työhyvinvoinnista on huolehdittava, jotta alan veto-ja pitovoima ylläpidetään jatkossakin.Jotta työelämää koskevat pelisäännöt saadaan kuntoon, on työelämää koskevaa lainsäädäntöä parannettava turvaamaan heikomman osapuolen eli työntekijän asemaa. On tärkeää, että nämä pelisäännöt ovat kaikkien tiedossa ja niiden noudattamista valvotaan.Myös hyvä, osaava johtaminen on työelämän laadun avaintekijä. Tähän on panostettava myös opetus-ja kasvatusalalla.

2.1 Varmistetaan kunnolliset työolosuhteet kaikille työntekijöille

Työelämää koskevan lainsäädännön tarkoitus on turvata heikomman osapuolen eli työntekijän asema. Työturvallisuuslakia ja sen valvontaa on uudistettava siten, että lain noudattaminen on työnantajalle nykyistä velvoittavampaa. Etenkin haitallista ja liiallista psykososiaalista kuormitusta on voitava ennaltaehkäistä ja hallita työelämässä. Lakiin on säädettävä tuntuvat seuraamukset sen noudattamattomuudesta.

Työympäristön on oltava kaikille toimiva, terveellinen ja turvallinen. Työsuojelulainsäädäntöä uudistettaessa tulee parantaa työntekijöiden tosiasiallisia mahdollisuuksia vaikuttaa työnteon turvallisuuteen ja terveellisyyteen liittyvään päätöksentekoon sekä työhyvinvoinnin kehittämiseen. Toimia oppilaitostilojen terveellisyyden parantamiseksi, esimerkiksi sisäilman puhtauteen ja meluun vaikuttamista, on jatkettava.

2.2 Kehitetään lainsäädäntöä turvaamaan paremmin työntekijän asema

Työntekijöitä koskevaa lainsäädäntöä tulee kehittää oikeusturvan varmistamiseksi kaikissa tilanteissa. Oikeusturvan parantamiseksi on kehitettävä erilaisten palvelussuhteisiin liittyvien riitojen käsittelyprosessia nykyistä nopeammaksi. Oikeudenkäyntikulut eivät saa muodostaa estettä asian riitautukselle. Lisäksi ammattijärjestöllä tulee olla nykyistä laajempi oikeus hoitaa näitä riitoja jäsentensä puolesta.

Työntekijöiden edustajien asema on turvattava lainsäädännöllä. Yhteistoiminta-asiamiehellä tulee olla toimivalta valvoa kaikkia yhteistoimintalakeja.

Opettajien tekijänoikeudellista suojaa on vahvistettava lainsäädännössä huomioimaan opettajien autonomia ja muut opetusalan erityispiirteet.

Viranhaltijalaki tulee uudistaa vastaamaan työsopimuslain nykysisältöä työntekijän oikeuksien osalta. Esimerkiksi virkasuhteisen tuntiopettajan oikeus lisätyöhön ja vaihtelevaa työaikaa koskevat säännökset on uudistettava. Määräaikaisten palvelussuhdeturvaa raskaus- ja perhevapaatilanteessa tulee vahvistaa. Lainsäädännössä on kiellettävä määräaikaisen palvelussuhteen uusimatta jättäminen raskauden tai perhevapaan vuoksi.

Niin sanottua pohjoismaista työnhakumallia tulee kehittää joustavammaksi. Sen on huomioitava opetusalalla yleiset työttömyystilanteet, joissa työttömyysjakson päättyminen on ennalta tiedossa ja uuden työn alku on jo sovittu.

2.3 Uudistetaan sovittelujärjestelmä ja työriitalaki

Työmarkkinajärjestelmä ja sopimus- ja neuvottelujärjestelmät ovat muutoksessa.

Työriitalakia on uudistettava siten, että sovittelujärjestelmän toiminta tehostuu. Sovittelutoiminnan resursseja on vahvistettava.

2.4 Parannetaan johtamisen resursseja ja toimintaedellytyksiä

Johtaminen on oma merkittävä ammattitehtävänsä. Hyvä johtajuus tukee työntekoa, työn tuloksia ja hyvinvointia ratkaisevalla tavalla. Siksi esihenkilöille tulee turvata tosi-asiallinen mahdollisuus hoitaa tehtävänsä ja vastuunsa hyvin työaikana. Myös esihenkilöiden hyvinvoinnista on huolehdittava.

Kasvatus- ja koulutusalalla johtamisen tehtävät laajenevat ja lisääntyvät niin lakien velvoitteiden kuin yksikkökokojen kasvun ja hallintopalveluiden karsinnan myötä. Alan johtamistehtävien vetovoima on heikentynyt, eikä kaikkiin johtamistehtäviin ole enää riittävästi hakijoita. Johtamisjärjestelmää on kehitettävä esihenkilöiden jaksamisen ja johtamistyön laadun turvaamiseksi ja johtamisen haavoittuvuuden ehkäisemiseksi.

Esihenkilöllä on oltava kohtuullinen määrä alaisia, joilla vastaavasti on riittävästi läsnä oleva esihenkilö. Esihenkilön suorien alaisten lukumäärä pitää rajata enintään 20:een. Tarvitaan johtamisjärjestelmä, jossa johtamistyötä jaetaan myös apulaisjohtajille.

Kasvatus- ja opetusalan johtamiseen tarvitaan erityistä osaamista. Kaikkiin alan esihenkilöiden kelpoisuusvaatimuksiin on sisällytettävä johtamisopinnot. Lisäksi heillä on oltava riittävä mahdollisuus ylläpitää osaamistaan.

2.5 Parannetaan työn laatua ja työhyvinvointia huolehtimalla täydennyskoulutuksesta

Muuttuva työelämä vaatii jatkuvasti kehittyvää osaamista työntekijöiltä. Ammattitaidon ajantasaisuus parantaa työntekijän hallinnan tunnetta, työn tuloksellisuutta ja työhyvinvointia.

Työ2030-kehittämisohjelmaa on jatkettava työurien pidentämiseksi ja työn tuottavuuden parantamiseksi.

Lainsäädännöllä tulee vahvistaa työntekijän oikeus täydennyskoulutukseen ja osaavaan perehdytykseen työajalla. Toimiva malli tähän kasvatus- ja koulutusalalla on mentorointi, johon oikeus on säädettävä lailla. Mentorilla tulee olla tehtävään sen vaatimat edellytykset: koulutus, työaika ja resurssit.

Kunta-ala maksaa ainakin 2 miljardia euroa työkyvyttömyydestä aiheutuvia menoja vuodessa. Suurimmissa kaupungeissa työkyvyttömyyden välittömät kustannukset ovat keskimäärin 6,7 prosenttia palkoista.

Lähde: Keva (ent. Kuntien eläkevakuutus) 2022

3. Perustaidot jokaiselle

Jotta hyvinvointivaltio voi toimia, kaikilla on oltava mahdollisuus hankkia osaamista ja oppia uutta läpi elämän. Pedagoginen varhaiskasvatus luo oppimiselle pohjan. Perusopetuksessa luodaan yleissivistyksen perusta muuta opiskelua ja elämässä pärjäämistä varten. Toisen asteen koulutuksen tehtävä on syventää osaamista ja antaa valmiudet jatko-opiskeluun tai työelämään.

Perustaidot on varmistettava jokaiselle. Näillä taidoilla ei tarkoiteta ainoastaan tärkeitä luku-, kirjoitus-ja laskutaitoa, vaan myös sosiaalisia taitoja, itsestä huolehtimista, opiskelutaitoja, luovuutta, hyvinvointiosaamista ja digitaitoja.

On tärkeää, että varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa havaitaan mahdollisimman varhain oppimisen haasteet ja yksilön erilaiset tuen tarpeet. Ne eivät usein kokonaan poistu vaan seuraavat oppijaa toiselle asteelle ja koko loppuelämän.

Viimeisimmissä Pisa-tutkimuksissa ja muissa oppimistulosarvioinneissa Suomen tulokset ovat pudonneet. Oppiminen on eriytynyt ja heikkojen osaajien määrä on kasvanut. Maahanmuuttajataustaisten tulokset ovat oppimistulosarvioinneissa heikompia kuin muun väestön, mikä vaikuttaa näiden nuorten syrjäytymisuhkaan. Tuki ei ole riittävää eikä tuen tarpeeseen pystytä vastaamaan. Tämä vaikeuttaa monen kouluttautumista, ammattiin valmistumista ja työelämään siirtymistä.

Osaamistason lasku vaikuttaa myös koulutustasoon. Suomalaisten nuorten ikäluokissa korkeasti koulutettuja on vähemmän kuin muissa OECD-maissa keskimäärin. Lisäksi korkeakoulutettujen määrä kasvaa Suomessa hitaammin kuin esimerkiksi Ruotsissa, Tanskassa tai Virossa. Huolestuttavaa on se, että nuorempienikäluokkien koulutustaso on laskenut suhteessa vanhempiin ikäluokkiin. Samaan aikaan tiedetään, että tarve korkeakoulutetuille vain kasvaa tulevaisuudessa.

Grafiikka3 Pisa-lasku.JPG

3.1 Käännetään osaamistaso nousuun konkreettisin toimin

Laskevat oppimistulokset ja eriytyvä osaaminen vaativat mittavia toimia varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle saakka, jotta saamme osaamistasoa vahvistettua ja koulutustasoa nostettua. Vääjäämättä laskevat tulokset eivät käänny kasvuun kosmeettisilla kehittämishankkeilla.

Pedagogisesti laadukas varhaiskasvatus ja kaksivuotisen esiopetuksen vakiinnuttaminen vahvistavat lasten oppimisvalmiuksien kehittymistä ja koulutuksellista tasa-arvoa. Perusopetuksessa on pystyttävä varmistamaan jokaiselle riittävät taidot, jotta toisella asteella ja korkeakoulutuksella on mahdollisuudet toteuttaa tavoitteiden mukaista opetusta. Yhtä lailla on kiinnitettävä huomiota opettajien mahdollisuuksiin eriyttää opetustaan ylöspäin ja huomioida myös erityisen hyvin opinnoissaan pärjäävät oppijat.

Koulutuksen nivelvaiheiden sujuvuuden parantamiseksi on kiinnitettävä yhä enemmän huomiota riittäviin opiskeluvalmiuksiin. Osana perustaitoja on myös varmistettava jokaisen vahva digiosaaminen. On luotava kattava oppimisen digistrategia varhaiskasvatuksesta toisen asteen koulutukseen saakka.

Jotta maahanmuuttajataustaiset oppijat pystyvät opiskelemaan täysipainoisesti, suomen tai ruotsin kielen oppiminen on varmistettava säätämällä perusopetukseen valmistava opetus subjektiiviseksi oikeudeksi sekä lisäämällä S2-opetusta kaikilla koulutusasteilla.

3.2 Säädetään riittävästä määrästä opettajia

Jokaisella oppijalla on oltava oikeus opettajan yksilölliseen kohtaamiseen riittävän pienissä ryhmissä. Nykyiset väljät säädökset ja suositukset opettajien määrästä eivät riitä. Ne eivät turvaa oppijoiden oikeutta opettajaan, oppilaan- ja opinto-ohjaajaan eivätkä erityisopettajaan, ja määrissä on merkittäviä eroja eri puolilla Suomea. Riittävästä opettajamäärästä on säädettävä täsmällisemmin varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja toisella asteella.

Varhaiskasvatuksen opettajapulaan on vastattava nostamalla koulutusmäärät yliopistoissa lain vaatiman henkilöstörakenteen edellyttämälle tasolle. Kelpoisuusvaateita tai vuonna 2030 voimaan tulevaa henkilöstörakennetta ei tule muuttaa.

Kattava tieto opettajien määrästä eri koulutusasteilla ja alueellisesti puuttuu. Vireillä oleva opettajarekisteri on saatettava pikaisesti käyttöön, jotta opettajamäärän arviointi nojautuu todelliseen tietoon.

3.3 Nostetaan opetustuntimäärää ja turvataan opettajan antaman lähiopetuksen määrä

Opettajan antamassa lähiopetuksessa opitaan toisten kanssa toimimista, vuorovaikutusta, oppimaan oppimisen taitoja ja opiskeluvalmiuksia, joiden varaan tulevaa opiskelua ja työelämävalmiuksia voidaan rakentaa.

Oppilaiden saama opetustuntimäärä perusopetuksessa on Suomessa selvästi alhaisempi kuin muissa maissa. Opetustuntimäärää on nostettava perustaitojen vahvistamiseksi.

Lisäksi lainsäädännöllä on turvattava riittävä opettajan antaman lähiopetuksen määrä ammatillisessa koulutuksessa ja lukiossa. Riittävällä opettajan antamalla opetuksella voidaan turvata sellainen osaamistaso, jolla voi siirtyä seuraavalle koulutusasteelle, suorittaa tutkinnon sekä pärjätä työelämässä ja jatko-opinnoissa. Riittävän lähiopetuksen turvaaminen on yhtä lailla tärkeää korkeakouluissa.

3.4 Turvataan oppijan oikeus oppimisen ja kasvun tukeen lainsäädännöllä

Perusopetuksen oppilaista tehostettua tai erityistä tukea vuonna 2021 sai lähes joka neljäs oppilas. Ammatillisessa koulutuksessa tarjottavaa erityistä tukea sai 15 prosenttia perustutkintokoulutuksen opiskelijoista. Siinä, millaisia ja kuinka paljon konkreettisia tukitoimia oppijat ovat saaneet, on kuitenkin suuria eroja. Oppimisen tuki ei toteudu tasa-arvoisesti joka puolella Suomea.

Tukeen on luotava täsmällinen lainsäädäntö, josta käy ilmi, millaiseen laadulliseen ja määrälliseen tukeen oppijalla kulloinkin on oikeus. Kaikille tuen tasoille on säädettävä taatut vähimmäistukitoimet. Tärkein tukitoimista on erityisopetusoikeus. Varhaiskasvatuksessa erityisopettajan on oltava aina arvioimassa tuen tarvetta sekä mukana ryhmässä, jossa on erityisen tuen lapsia. On säädettävä, että perusopetuksen erityisessä tuessa oppilaalle kuuluu kokoaikainen, pienryhmämuotoinen erityisopetus yhdessä tai useammassa oppiaineessa. Toisella asteella opiskelijalla on oltava oikeus tukiopetukseen ja erityisopetukseen.

Lastensuojelulain kokonaisuudistuksessa opetustoimen mahdollisuuksia varautua ja tukea lastensuojelussa olevan lapsen oppivelvollisuuden toteutumista ja hyvinvointia on parannettava. Eduskunnan on seurattava opiskeluhuoltopalveluiden toteutumista tarvetta vastaavasti hyvinvointialueilla.

4. Taitavaa työvoimaa ja korkeaa osaamista

4.1 Otetaan osaamisvaje hallintaan koulutuksella

Työnhakijoiden ja työnantajien polut eivät kohtaa odotusten mukaisesti, mikä pahentaa tulevaa kestävyysvajetta. Koulutuksen lisäksi myös osaamistarpeen ennakointia on kehitettävä systemaattisesti koulutuksenjärjestäjien ja eri hallinnonalojen kanssa.

Työpaikoilla tapahtuvassa oppimisessa osaamisen kehittämisen on oltava suunnitelmallista ja koordinoitua. Oppilaitosten ja työpaikkojen yhteistyötä osaamiskapeikkojen tunnistamiseksi ja paikkaamiseksi on kehitettävä kannustein. Samoin työhallinnon ja oppilaitosten yhteistyötä on lisättävä koulutustarpeiden kartoittamisessa.

Tulevien uusien työpaikkojen ennakoidaan syntyvän tehtäviin, joihin edellytetään korkeakoulutusta. Siksi on pidettävä kiinni koulutuspoliittisen selonteon tavoitteesta, että 50 prosenttia ikäluokasta suorittaa korkeakoulututkinnon. Tämä tavoite edellyttää erityisesti ammatillisen toisen asteen yhteisten tutkinnon osien ja opiskelijoiden jatko-opintoedellytysten vahvistamista. Samoin on täysimääräisesti resursoitava tavoitteen vaatima opiskelupaikkojen lisäys korkeakoulutuksessa, jotta riittävä opettajien määrä ja koulutuksen laatu voidaan säilyttää.

4.2 Tuetaan jatkuvalla oppimisella työikäisten osaamista

Oppilaitosten, kuten ammatillisten oppilaitosten ja korkeakoulujen, vankka ohjausosaaminen ja työelämätuntemus on otettava käyttöön. Opettajien osaamista on vahvistettava työntekijöiden osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa sekä puuttuvan ja kehitettävän osaamisen arvioimisessa.

Työikäisen väestön mahdollisuutta osaamisen kasvattamiseen on parannettava muun muassa lisäämällä muunto-ja päivityskoulutuksia sekä tarjoamalla eri pituisia opintokokonaisuuksia. Rahoitusjärjestelmää on kehitettävä siten, että koulutuksenjärjestäjillä on aito mahdollisuus toteuttaa näitä erilaisia koulutusratkaisuja.

Työttömien ja aliedustettujen ryhmien, kuten vähän koulutettujen sekä eri kieli-ja kulttuuritaustaisten, osallistumista koulutukseen on vahvistettava. Koulutuksessa on hyödynnettävä erityisesti vapaan sivistystyön oppilaitosten osaamista. Mahdollisuuksia opiskella omaehtoisesti työttömyystuella on parannettava.

4.3 Sujuvoitetaan oppimisen polkuja panostamalla ohjauspalveluihin

Opiskelijan vahvuuksien tunnistamiseksi ja henkilökohtaisen ammatillisen polun löytämiseksi opinto-ohjausta on henkilökohtaistettava ja samalla lisäohjausta on kohdennettava sitä tarvitseville.

Opinto-ohjaajien määrästä on säädettävä mitoitus ja määrää on lisättävä. Opinto-ohjaajien laaja-alaista osaamista on vahvistettava.

4.4 Kehitetään julkisia koulutus-palveluita takaamaan alueiden veto-ja pitovoima

Toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta sekä korkeakouluista valmistuneet takaavat alueiden elinvoiman, osaamisen uudistamisen ja työmarkkinoiden toimivuuden. Koulutus ja inhimillinen pääoma keskittyvät sinne, missä on korkeakouluja, osaamis-ja tuotantokeskittymiä. Osaajien houkuttelemiseksi ja pitämiseksi on alueen työ-ja asumisolojen, koulutusmahdollisuuksien ja infran oltava kunnossa. Siihen tarvitaan valtion tukea.

Laadukkaan koulutuksen saavutettavuus ja monipuoliset koulutusmahdollisuudet eri alueilla on turvattava. Tämä on välttämätöntä osaavan työvoiman takaamiseksi ja osaamistason nostamiseksi alueilla.

Oppilaitosten on jatkossa avauduttava paremmin yhä moninaisemmalle oppijajoukolle. Niiden on tuettava nykyistä vahvemmin yksilön uramahdollisuuksien kehitystä. Koulutuksen rahoitusjärjestelmää on kehitettävä tukemaan yhteistyötä keskinäisen kilpailun sijaan, ja yhteistyön mahdollisuuksia on lisättävä alueellisen koulutuksen järjestämisessä. Samalla on lisättävä korkeakoulujen palveluita alueen yritys-ja elinkeinoelämälle.

Korkeakoulujen ja julkisen järjestämisluvan omaavien oppilaitosten pitää olla päävastuullisia koulutuksen tarjoajia, kun on kyse julkisella rahoituksella toteutettavasta koulutuksesta. Pitovoiman varmistamiseksi toiselta asteelta valmistuneiden alueellisia jatko-opintopolkuja on edelleen kehitettävä. Joustavilla mutta laadukkailla digitaalisilla palveluilla on lisättävä henkilöiden, osaamisen ja tiedon liikkuvuutta.

4.5 Tuetaan maahanmuuttajien osaamista ja työllistymistä koulutuksella

Suomi tarvitsee kansainvälisiä osaajia ja työvoimaa. Koulutus on keskeinen osa maahanmuuton onnistumisessa. Eri kieli-ja kulttuuritaustaisten koulutus on nähtävä investointina tulevaisuuteen. Maahantuloprosesseja on nopeutettava, jotta henkilön kotoutumisen edistäminen voi käynnistyä viivytyksettä.

Kotoutumisen edistämisessä avainasemassa ovat rahoituksen takaaminen sekä vastuutahojen määritteleminen ja monialaisen yhteistyön lisääminen. Kotouttamisen vaikuttavuutta on arvioitava pitkäjänteisesti. Jokaisen Suomeen saapuvan on koettava olonsa tervetulleeksi.

Jokaiselle maahanmuuttajalle on taattava yhtäläiset mahdollisuudet kouluttautua ja kehittyä oman osaamistarpeensa sekä edellytystensä mukaisesti. Lapsen monikielisyys on huomioitava entistä paremmin. Suomen tai ruotsin kielen osaaminen edistää henkilön mahdollisuuksia toimia, työllistyä ja menestyä Suomessa. Suomen tai ruotsin kielen opetus on aloitettava välittömästi henkilön saavuttua Suomeen. Myös työ-tai opiskeluperäisesti maahan saapuville on taattava työn tai opintojen yhteydessä merkittävä määrä suomi toisena kielenä (S2) -opetusta.

Lapsille S2-opetus on aloitettava jo varhaiskasvatuksessa, ja opetuksen on jatkuttava laajana toisen asteen loppuun asti. Aikuisille maahanmuuttajille suunnattuun kotoutumiskoulutukseen on laadittava valtakunnalliset laatukriteerit.

Kaksisuuntaisen kotoutumisen edistämiseen tarvitaan konkreettisia keinoja, kuten yritysten kannustamista eri kulttuuritaustaisten ihmisten rekrytointiin. Koulutuksella voidaan lisätä kaikkien ymmärrystä kulttuurisesta moninaisuudesta.

Suomessa syntyneet eri kieli- ja kulttuuritaustaiset lapset eivät yleensä kuulu kotoutumistoimien piiriin. Myös toisen polven maahanmuuttajat pitää huomioida kotoutumisen edistämisessä. On tehtävä toimenpiteitä, joilla toisen polven maahanmuuttajien koulutusta sekä työllistymistä edistetään.

5. Kasvatuksen, koulutuksen ja tutkimuksen ketju kuntoon –koulutusmuotokohtaiset kärkitavoitteet

Tutustu koulutusmuotokohtaisiin kärkitavoitteisiimme koulutusmuoto kerrallaan. Pääset avaamaan kärkitavoitteet alta erillisten valikoiden kautta.

Varhaiskasvatuksen tavoitteet

1. Nostetaan varhaiskasvatuksen opettajien koulutusmäärät yliopistoissa vastaamaan alan tarvetta

Varhaiskasvatuksen opettaja on varhaiskasvatuksen laadun ja vaikuttavuuden keskeinen tekijä. Jokaisella lapsella on oikeus kelpoisen opettajan suunnittelemaan ja toteuttamaan pedagogiikkaa painottavaan varhaiskasvatukseen. Pulan varhaiskasvatuksen opettajista on annettu syntyä vuosikymmenten aikana. Sen myötä varhaiskasvatuksessa on valtava koulutusvaje. On turvattava, että yliopistoissa voidaan kouluttaa 1 400 varhaiskasvatuksen opettajaa vuosittain ainakin vuoteen 2030 saakka samalla huolehtien tämän koulutuksen laadusta.

Samaa mieltä? Lataa ja jaa tavoitetta eteenpäin tämän kuvan kanssa.

2. Täsmennetään ja vahvistetaan lapsen kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin tuen lainsäädäntöä

Varhaiskasvatuksen erityisopettaja on lapsen tuen asiantuntija. Lapsen oikeutta erityisopettajan antamaan opetukseen ja tukeen on vahvistettava. Erityisestä tuesta on säädettävä niin, että ryhmässä, jossa on erityisen tuen lapsi tai lapsia, on aina oltava erityisopettaja ja erityisopettaja on aina mukana arvioimassa tuen tarvetta. Lisäksi on säädettävä erityisopettajamitoitus varhaiskasvatukseen (1:100) ja esiopetukseen (1:50) sekä lapsen oikeus pien- ja erityisryhmään. Tarvitaan myös selkeä säännöspohja kiinnipitotilanteisiin.

Samaa mieltä? Lataa ja jaa tavoitetta eteenpäin tämän kuvan kanssa.

3. Vahvistetaan koulutuksellista tasa-arvoa tekemällä maksuttomasta esiopetuksesta kaksivuotinen

Oikeus esiopetukseen takaa 5-vuotiaille yhdenvertaisesti oikeuden ikä- ja kehitystason mukaiseen oppimista ja kehitystä tukevaan ohjattuun toimintaan. Näin turvataan lapsille hyvät valmiudet opinpolun jatkumolle. Käynnissä olevaa kaksivuotisen esiopetuksen kokeilua edeltänyt 5-vuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilu lisäsi lasten varhaiskasvatukseen osallistumista. Erityisesti osallistuminen lisääntyi matalan keskitulon perheissä. Uudistuksen myötä esiopetukseen ohjautuisi koko ikäluokka, myös ne 5-vuotiaat, jotka nyt nuoremman sisaruksen kotihoidon vuoksi jäävät muita useammin varhaiskasvatuksen ulkopuolelle.

Samaa mieltä? Lataa ja jaa tavoitetta eteenpäin tämän kuvan kanssa.

4. Säädetään ryhmäkoon suhdeluvuksi kaikille 3 vuotta täyttäneille aina 1:7

Laadukas varhaiskasvatus on turvattava myös osa-aikaisesti varhaiskasvatukseen osallistuville. Jatkuvasti muuttuvat ryhmät eivät tue lapsen suotuisaa kasvua ja oppimista. Parhaiten lasten ystävyyssuhteiden, leikin ja oppimisen jatkuvuus toteutuu silloin, kun lapset osallistuvat toimintaan säännöllisesti. Suhdeluku 1:13 osapäiväisille lapsille on poistettava.

Samaa mieltä? Lataa ja jaa tavoitetta eteenpäin tämän kuvan kanssa.

Perusopetuksen tavoitteet

1. Nostetaan perusopetuksen vähimmäistuntimäärää perustaitojen vahvistamiseksi

Perustaitojen heikentynyt osaaminen vaatii toimenpiteitä. Konkreettinen keino perustaitojen vahvistamiseksi on oppituntien lisääminen perusopetuksen kokonaistuntimäärään. Tuntien kohdentamisesta eri oppiaineisiin ja sijoittamisesta eri vuosiluokille päätetään paikallisesti, eikä tämä edellytä valtakunnallisia ops-muutoksia. Tuntimäärän lisäyksellä voidaan lisätä myös oppilaan valinnan mahdollisuuksia.

Samaa mieltä? Lataa ja jaa tavoitetta eteenpäin tämän kuvan kanssa.

2. Korjataan oppimisen tuen lainsäädännön ongelmat

Oppilaan erityisopetusoikeus on kirjattava lakiin. Osa-aikaiseen erityisopetukseen on tehostetussa tuessa määriteltävä vähimmäistuntimäärä, johon oppilas on oikeutettu niissä oppiaineissa, joissa hänellä on oppimisen ja koulunkäynnin haasteita. On säädettävä, että erityisessä tuessa oppilaalle kuuluu kokoaikainen, pienryhmämuotoinen erityisopetus yhdessä tai useammassa oppiaineessa. Oppilas siirtyy erityiseen tukeen, jos osa-aikainen erityisopetus ja yleisopetuksen ryhmään tuotava tuki eivät riitä.

Samaa mieltä? Lataa ja jaa tavoitetta eteenpäin tämän kuvan kanssa.

3. Vahvistetaan opettajamitoitusta

Opettajamitoitusta on vahvistettava opetuksen ja oppimisen tuen laadun parantamiseksi. Erityisopetusoikeus on turvattava sitovilla säädöksillä. Nykyistä erityisluokkien 10 oppilaan enimmäisryhmäkokoa on noudatettava kaikessa erityisen tuen erityisopetuksessa. Lisäksi on säädettävä sitova mitoitus (1:100, esi- ja alkuopetuksessa 1:50) osa-aikaiseen erityisopetukseen. Riittävä opinto-ohjaus on turvattava mitoituksella 1:150. Yleistä opettajamitoitusta on vahvistettava valtakunnallisella suosituksella (1:20 ja alku-opetuksessa 1:18).

Samaa mieltä? Lataa ja jaa tavoitetta eteenpäin tämän kuvan kanssa.

4. Otetaan koronapandemian opit hallitusti käyttöön

Koronapandemian ajan kehitystä digitalisaation hyödyntämisestä ei pidä hukata. On laadittava kansallinen oppimisen digitalisaation strategia, joka ohjaa digitalisaation hyödyntämistä pedagogiikkaa ja yhdenvertaisuutta tukevalla tavalla.

Osana strategiaa on laadittava etäyhteyksiä hyödyntävään lähiopetukseen selkeät reunaehdot opetuksen laadun turvaamiseksi. Perusopetuksen kokonaisvaltainen tehtävä rakentuu jatkossakin lähiopetukselle, eikä lainsäädäntöä tule etäopetusta koskien muuttaa.

Samaa mieltä? Lataa ja jaa tavoitetta eteenpäin tämän kuvan kanssa.

5. Käynnistetään maahanmuuttotaustaisia oppilaita koskeva kehittämisohjelma

Maahanmuuttotaustaisten oppijoiden osaamisen vahvistamiseksi on käynnistettävä laaja kehittämisohjelma. Ohjelma sisältää perusopetukseen valmistavan ja oman äidinkielen opetuksen lainsäädäntöuudistukset sekä suomi tai ruotsi toisena kielenä (S2) -opetuksen kehittämisen ja opetustuntimäärien nostamisen. Tuettua kielitietoista opetusta vahvistetaan.

Samaa mieltä? Lataa ja jaa tavoitetta eteenpäin tämän kuvan kanssa.

Lukion tavoitteet

1. Kehitetään lukion rahoitusta perustumaan koulutuksen saavutettavuuteen ja laatuun

Rahoitusjärjestelmää on kehitettävä tukemaan lukiokoulutuksen alueellista saavutettavuutta. Rahoitusta pitää vahvistaa ja nykyistä pienten lukioiden lisää kehittää alueperusteiseksi turvaamaan valtakunnallisesti kattavan lukioverkon elinvoimaisuus. Laadun yhdenvertaisuutta on vahvistettava säätämällä sitovista lukiokoulutuksen laatukriteereistä.