Kuinka koulutuksen rahoitus vaikuttaa oppimiseen ja opetusalan työhön? Täydennämme tälle sivulle tutkimuksia koulutuksen vaikuttavuudesta.
Laman lapset – talouslaman vaikutukset lasten myöhempään selviytymiseen. Hankkeessa tutkitaan 1990-luvun laman vaikutuksia lasten myöhempään sairastavuuteen, palveluiden käyttöön ja yhteiskuntaan integroitumiseen. Hankkeessa on ilmestynyt artikkeli, jonka mukaan mm. leikkaukset ja opettajan motivaation aleneminen ennustavat lapsen myöhempää psykiatristen palvelujen tarvetta.
Tieto- ja arviointikatsauksessa kuvataan lasten ja nuorten syrjäytymistä ehkäiseviä ja vähentäviä politiikkatoimia ja kootaan yhteen olemassa olevaa tutkimustietoa niiden vaikuttavuudesta. Peruskoulun oppilashuolto ja oppilaanohjaus ovat merkittävässä roolissa syrjäytymisen ehkäisyssä.
Missä määrin on perusteita tarkastella perheitä ja lapsia tukevia palveluja sosiaalisina investointeina, joihin panostamalla voidaan välttää suurempia julkisia kustannuksia korjaavista toimenpiteistä. Kansainvälisen tutkimuksen valossa lasten ja nuorten ongelmien ehkäiseminen on miltei aina tuloksellista ja taloudellisesti kannattavaa. Ongelmien ehkäisemisen keinoista lasten kouluvalmiuksien tukeminen nousee vahvimmin esille. Varhaiskasvatuksen kustannusvaikuttavuus on tulosten mukaan hyvin korkea erityisesti huono-osaisten perheiden kohdalla.
Sipilä, S., Österbacka, E. 2013: Enemmän ehkäisyä, vähemmän korjailua?
Ennaltaehkäisevän työn hintaa verrattuna korjaavien palvelujen hintaan.
Lastensuojelun Keskusliitto 2012: Miten lastensuojelun kustannukset kertyvät?
Tutkimuksia varhaiskasvatuksen taloudellisista vaikutuksista yhteiskunnassa. Yhden dollarin investointi varhaiskasvatukseen tuo seitsemän dollarin hyödyn yhteiskunnalle.
Heckman, J.: Invest in Early Childhood Development: Reduce Deficits, Strengthen the Economy
Varhaiskasvatuksen laajoista sosiaalisista ja taloudellisista hyödyistä.
Olemassa oleva tietopohja viittaa siihen, että koulutus on yhteiskunnan kannalta tuottava investointi, mutta Euroopan komission teettämät laskelmat perustuvat vuoden 1990 tilanteeseen. Laskelmien päivittäminen sekä täydentäminen näiltä osin olisi varsin tarpeellista.
Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA 2005: Mistä talouskasvu syntyy?
Sijoitukset koulutukseen kannattavat ja paremmilla resursseilla nostetaan koulutuksen laatua oppimistuloksilla mitattuna. Myös taloudellinen kasvu on tutkimustulosten mukaan ollut korkeampaa niissä maissa, joissa perusopetuksen aikaiset oppimistulokset ovat olleet parempia.
Koulutuksen taloustieteessä on tutkittu varsin paljon koulutuksen vaikutuksia yksilön myöhempään tulotasoon.
Ks. esim. Koerselman, K. & Uusitalo, R. 2013: The risk and return of human capital investments
Koulutuksen ei-rahallisia vaikutuksia yksilön elämään (mm. työssä viihtymiseen, työllisyyteen, päätöksentekokykyyn jne.).
Journal of Economic Perspectives Vol. 25 No. 1: Priceless: The Nonpecuniary Benefits of Schooling
Ruotsalaiseen aineistoon perustuvat tutkimuksen mukaan pienemmällä luokkakoolla on vaikutusta oppilaan kognitiivisiin ja ei-kognitiivisiin kykyihin ja se parantaa oppimistuloksia. Pienellä luokkakoolla on vaikutuksia myös opintojen loppuunsaattamiseen sekä ansioihin myöhemmällä iällä.
The Quarterly Journal of Economics 2013, 128 (1): Long-Term Effects of Class Size
Kansainvälisten tutkimustulosten mukaan pienistä opetusryhmistä saatavat hyödyt ovat suurempia kuin niistä aiheutuneet kustannukset.
Tietoja opettajien lukumääristä, pätevyyksistä, ikärakenteesta ym.
Laaja tilastollinen kuvaus koko suomalaisen koulutusjärjestelmän tilasta ja suunnasta esiopetuksesta korkea-asteen koulutukseen.
Opetushallitus 2014: Koulutuksen tilastollinen vuosikirja 2014