Fiilismittari
OAJ:n jäsenilleen tarjoama palvelu, joka tarjoaa tietoa ja ideoita oman työhyvinvoinnin seurantaan ja kehittämiseen.
Mikä se on ja miten se toimii?
Fiilismittari on OAJ:n jäsenilleen tarjoama palvelu, joka kartoittaa opetusalan ammattilaisten työhyvinvointia.
Mittarin käyttäjät saavat kuukausittain kysymyksen, johon valitaan neljästä vastausvaihtoehdosta itselle sopivin. Tämän jälkeen käyttäjä voi myös kirjoittaa asiaan liittyvän kommentin. Käyttäjät näkevät omat tuloksensa ja sen, kuinka ne suhteutuvat muiden vastaajien tuloksiin. Lisäksi muiden käyttäjien anonyymit kommentit ovat luettavissa.
Käyttäjänä hyödyt mittarista saamalla tilannekuvaa omasta työhyvinvoinnistasi ja saat myös Työterveyslaitoksen vinkkejä teemaan liittyen.
OAJ saa mittarista ajankohtaista tietoa jäsenten työhyvinvoinnin tilasta muun muassa havainnollistavien grafiikoiden sekä sanallisten koosteiden muodossa. Käytämme anonyymeja tietoja yhteiskunnallisessa vaikuttamisessamme, viestinnässämme ja koulutuksissamme. Fiilismittari on osa OAJ:n jäsenilleen tarjoamia työhyvinvoinnin työkaluja. Tervetuloa Fiilismittarin käyttäjäksi!
Kysymysten teemat vaihtuvat kuukausittain. Tutustu sekä kuluvaan että tuleviin teemoihin alla.
Kirjaudu ja ota Fiilismittari käyttöösi!
Tutustu vuoden 2023 teemoihin
Fiilismittarin toiminta käynnistyi jälleen elokuussa. Kuluva lukuvuosi tutustutaan mittarin avulla työturvallisuuslain keskeisiin kohtiin.
Elokuussa käytiin läpi työntekijöille annettavaa opetusta ja ohjausta (14 §). Mentorointia koulutetulta mentoroijalta kertoo saavansa vain 30 % vastaajista. Mentoroinnin kerrotaan olevan satunnaista sekä epävirallista ja jäävän usein kokeneempien työntekijöiden harteille. OAJ vaatii, että jokaisella opetusalan ammattilaisella on kaksivuotinen, lakiin kirjattu oikeus saada mentorointia työajalla.
Kevään 2023 kyselyssä kävi ilmi, että 52 % vastaajista oli kohdannut työssään uhka- tai väkivaltatilanteita. Elokuun kyselyssä selvisi, että 53 % vastaajista on saanut väkivaltatilanteiden kohtaamiseen koulutusta. Huolestuttavaa on se, että 18 % vastaajista ei ole saanut koulutusta lainkaan. Useat kommentoijat kokevat, että ohjeistukset ja todellisuus eivät kohtaa työpaikan arjessa. Koulutuksen tarve väkivaltaitilanteiden ehkäisyyn koetaan suureksi. Väkivalta ei kuulu työpaikoille. OAJ:n ohjeet asiassa toimimiseen löytyvät täältä.
Fiilismittarin palautekysely
Kiitos kaikille Fiilismittarin palautekyselyyn vastanneille! Vastauksista kävi ilmi, että Fiilismittari on tärkeä keskustelufoorumi opetusalan ammattilaisten työhyvinvoinnin kannalta. Fiilismittari pysäyttää pohtimaan omaa tilannetta, mahdollistaa vertailun muihin ja muistuttaa, ettei kukaan ole huolten ja ilojen kanssa yksin.
Vastauksissa toivottiin aiempaa parempaa viestintää siitä, missä kaikkialla Fiilismittarin tuloksia hyödynnetään. Yritämme parantaa viestintäämme tässä asiassa! Kuluvana vuonna konkreettisia kohokohtia ovat olleet muun muassa Educa-messut, joilla Fiilismittarin tuloksista keskusteltiin sekä OAJ:n työsuojelukoulutukset, joihin Fiilismittari antaa ajantasaista tietoa opetusalan ammattilaisten arjen huolenaiheista. Fiilismittarista nouseva tilannekuva vaikutti tietysti vahvasti myös OAJ:n työhyvinvointiohjelman rakentamiseen. Fiilismittari sai huomiota myös, kun STM antoi kunniakirjan OAJ:n työhyvinvointitiimille uudenlaisen kanavan kehittämisestä opetusalan ammattilaisten työhyvinvoinnin tilan kartoittamiseen.
Kesäkuun teemana on sisäinen motivaatio ja työn ilo.
Työn imu tarkoittaa myönteistä tunne- ja motivaatiolitaa työssä sekä työhön liittyvää innostusta ja merkityksellisyyden kokemusta (Työterveyslaitos). Sen tekijöitä on tarmokkuus, omistautuminen ja uppoutuminen jotka ovat keskeisiä kasvatus-, koulutus- ja tutkimusalan ammattilaisten keskuudessa. Kun työtään arvostaa, siitä syntyvä ilo voi parhaimmillaan heijastua koko työyhteisöön.
Kesäkuussa kysytään:
31.5. Oletko tyytyväinen ammatilliseen kehittymiseesi tämän lukuvuoden aikana?
7.6. Onko sinulla ollut mahdollisuuksia nauttia työstäsi?
14.6. Kiitos! Kooste kevään vastauksista.
Toukokuun teemana on kokemus työssä jaksamisesta.
Työssä jaksaminen on keskeinen kysymys yksilön työuran kannalta. Työssäjaksamisen perusedellytyksiä ovat muun muassa työntekoa tukevat työolot, tarvittava osaaminen ja työkyky.
Toukokuussa kysytään:
3.5. Minkä pistemäärän antaisit nykyiselle työkyvyllesi? (0-10)
10.5. Koetko usein riittämättömyyden tunnetta työssäsi?
17.5. Miten pärjäät työsi kuormittavuuden kanssa?
24.5. Voitko kuvitella jaksavasi tässä työssä eläkeikään saakka?
Nostoja tuloksista
Huhtikuun teemana on turvallisuus työssä.
Työpaikan turvallisuutta parantamalla voidaan vähentää työtapaturmia ja lisätä työntekijöiden työhyvinvointia. Työturvallisuuslaissa on työnantaja ja työntekijävelvoitteet. Laki velvoittaa työnantajan esimerkiksi antamaan työntekijälle opetusta ja ohjausta. Työympäristön tilaa tulee jatkuvasti tarkkailla ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tiedottaa.
Huhtikuussa kysytään:
5.4. Oletko kohdannut uhka- tai väkivaltatilanteita työssäsi?
12.4. Tiedätkö miten työpaikallasi tehdään ilmoitus uhka- ja vaaratilanteista?
19.4. Aiheuttaako läheltä piti -tilanteet toimenpiteitä työpaikallasi?
26.4. Oletko kohdannut työssäsi somehäirintää?
Nostoja tuloksista - Väkivallalle on oltava nollatoleranssi.
Huhtikuun teema oli työturvallisuus. Kuukauden kysymyksiin vastattiin reilut 7000 kertaa. 44 % vastaajista kertoi kohdanneensa työssään väkivalta- tai uhkatilanteen viimeisen 12 kk aikana, 16 % oli kohdannut somehäirintää. Fyysisestä väkivallasta erimerkkeinä kerrotaan lyönneistä, potkuista ja puremisesta. Henkisessä väkivallasta kerrotaan mm. uhkailusta, kiroilusta ja mitätöinnistä. Somehäirintä alalla ilmenee mm. herjaustekstein, valheellisten väitteiden, asiattomien viestien ja kuvien jakamisena.
Hyvä uutinen on se, että 84 % vastaajista tietää kuinka työpaikalla tehdään ilmoitus uhka- ja vaaratilanteesta. Huono uutinen on se, että vain hiukan yli puolet kokee, että läheltä piti -tilanteet aiheuttavat toimenpiteitä työpaikoilla.
Aina, kun työpaikalla kohtaa väkivaltaa tai häirintää, tulee siitä tehdä työpaikan ohjeiden mukaan ilmoitus. Väkivallalle on oltava nollatoleranssi.
Maaliskuun teemana on palautuminen.
Työstä palautuminen on tärkeää työkyvyn kannalta. Huono palautuminen johtaa kuormituksen kasautumiseen. Opetusalan työolobarometri osoittaa, että kuormitus on korkeaa ja nousee lähes kaikilla sektoreilla. Tästä johtuen myös palautumisen merkitys työkyvyn tukijana korostuu. Työpaikalla palautumista voidaan tukea työyhteisön toimintamalleilla. Omien toimintamallien tarkastelu auttaa hahmottamaan sen, mikä itseä työssä palauttaa.
Maaliskuussa kysytään:
8.3. Tiedätkö miten palaudut parhaiten?
15.3. Salliiko työmääräsi sen, että päätät työpäiväsi ajoissa?
22.3. Onko sinulla palautumiskeinoja työpäivän aikana?
29.3. Pitdätkö taukoja työpäivien aikana kollegoiden kanssa?
Nostoja tuloksista - Työn ja vapaa-ajan selkeä rajaaminen edistää palautumista.
Maaliskuun aikana fiilismittarin palautumista koskeviin kysymyksiin tuli yli 8000 vastausta. Useimmat vastaajat kokivat, että palautumista edistää työn ja vapaa-ajan selkeä rajaaminen. Kuitenkin vain hiukan alle puolet vastaajista kertoi, että työmäärä sallii työpäivän päättämisen ajoissa. Monet vastaajat ovat opetelleet rajaamaan työtään ja keskittymään vain välttämättömiin tehtäviin.
Työstä palautumista voidaan edistää sekä työpäivän aikana että vapaa-ajan valinnoilla. Vastaajista 53 % koki, että heillä on keinoja palautua työpäivän aikana. Hyviksi palautumiskeinoiksi työpäivän aikana koettiin muun muassa tauot, kahvittelu ja jutustelu kollegoiden kanssa. Tauot auttavat jaksamaan ja luovat työyhteisöön rennon ja luottavaisen ilmapiirin. Moni vastaaja kaipasikin työpäiviin enemmän taukoja.
Hyviksi palautumiskeinoiksi työpäivän aikana koettiin rentoutus- ja hengitysharjoitukset, venyttely, huumori, musiikin kuuntelu sekä ulkoilu ja välituntivalvonta. Tärkeinä koettiin myös hyvät työkaverit ja esihenkilön kannustava palaute.
Helmikuun teemana on esihenkilötyö työn tukijana.
Johtamisella on merkittävä rooli työhyvinvoinnin kehittämisessä. Esihenkilötyöllä rakennetaan työnteon puitteet ja tuetaan työn sujumista sekä onnistumista. Tutkimustulosten valossa johtamisen koetaan toteutuvan epätasaisesti opetusalalla ja esihenkilötyö koetaan opetusaloilla hieman heikommaksi kuin suomalaisessa työelämässä keskimäärin.
Helmikuussa kysytään:
8.2. Tukeeko esihenkilö työtäsi?
15.2. Toimiiko esihenkilösi oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti?
22.2 Onko esihenkilösi kannustava?
1.3. Oletko käynyt kehityskeskustelun esihenkilösi kanssa vuoden sisään?
Nostoja tuloksista
Yli 2/3 helmikuun fiilismittarin vastaajista kokee esihenkilön tukevan työtään, olevan oikeudenmukainen ja kannustava. Myös esihenkilö tarvitsee riittävästi aikaa oman työn kehittämiseen sekä työntekijöiden kohtaamiseen. Tämä mahdollistetaan riittävillä esihenkilötyön resursseilla. Esihenkilötyöhön liittyviä vastauksia Fiilismittariin tuli helmikuun aikana kaikkiaan 9760.
Tammikuun teemana on työyhteisön toimintamallit.
Työyhteisöön liittyvät asiat ovat keskeisiä työhyvinvoinnille. Erityisesti opetusalan ammattilaisten työhyvinvointia koskevissa tutkimuksissa on huomattu, että työyhteisön tuki on tärkeä tekijä opettajien jaksamisessa ja työn mielekkyyden kokemuksessa. Opetusalan työolobarometri viittaa, että sovitut työhteisön pelisäännöt ovat yhteydessä matalampaan sosiaalisen kuormituksen.
Tammikuussa kysytään:
11.1. Onko sinun hyvä olla työssäsi?
18.1. Onko työpaikallasi sovittuja tapoja käsitellä ristiriitatilanteita?
25.1. Pääsetkö osallistumaan tarpeeksi työtäsi koskeviin päätöksiin?
1.2. Saatko työyhteisöltäsi apua ja tukea?
Nostoja tuloksista
83 % vastaajista koki, että heillä on hyvä olla työyhteisössään. Huolta nostaa se, että vain puolella työpaikoista on sovittuja tapoja käsitellä ristiriitatilanteita.
69 % vastaajista kertoo pääsevänsä osallistumaan työtään koskeviin päätöksiin ja 86 % kertoo, että työyhteisöltään saa apua ja tukea tarvittaessa.
Fiilismittari osana OAJ:n työhyvinvoinnin työkaluja
Opetusalan ammattilainen, kuinka voit?
Tavoitteenamme on, että jokaisen jäsenemme työhyvinvointi lisääntyy. Työhyvinvointi-sivuilla voit tutustua esimerkiksi Opetusalan työolobarometriin ja OAJ:n työhyvinvointirahaston toimintaan.
Lue lisää!