• Opettaja-lehti logo
  • OAJ-areena logo

Työhyvinvointi ja -turvallisuus yhteiseksi puheeksi

Työhyvinvoinnin ja -turvallisuuden kehittäminen edellyttää avointa puhetta työpaikoilla.

Työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden kehittäminen edellyttävät sitä, että asioista puhutaan yhteisesti. Siksi sekä organisaatiotasolla että työpaikoilla työhyvinvointiin ja -turvallisuuteen liittyvien asioiden tulisi olla säännöllisesti yhteisten kokousten asialistoilla.

Esihenkilön tulee johtaa tätä työtä. Esihenkilön tehtävänä on luoda sekä menettelytavat että rakenteet siihen, miten näitä asioita käsitellään työpaikoilla. Tämä on myös ennaltaehkäisevää työhyvinvointi ja -turvallisuustyötä ja toimii myös koko työyhteisön perehdyttämiseen ja asioiden kertaamiseen.

Esihenkilöille saattaa ensin syntyä käsitys, että kun kyseessä oleva asiakohta tulee yhteisen kokouksen asialistalle, siitä muodostuu ”kaatopaikka”, johon kaikki mieltä painavat asiat ja paha olo puretaan, eikä puhutakaan enää työhyvinvoinnista vaan -pahoinvoinnista. Näin sen ei tarvitse eikä se saakaan olla.

Keskustelu muodostuu yhteisesti sovituista teemoista

Esihenkilöiden tulisi yhdessä työsuojeluhenkilöstön – esimerkiksi työpaikan työsuojeluasiamiehen – kanssa luoda suunnitelma siihen, millaisia teemoja kyseisen asian osalta nostetaan yhteiseen keskusteluun. Kannattaa aloittaa siitä, mitä työhyvinvoinnilla tarkoitetaan, mitkä asiat työyhteisössä ovat hyvin ja mikä tukee työhyvinvointia ja -turvallisuutta. Tällöin termit kirkastuisivat, ja niitä vaalittaisiin jatkossakin. Jokaisen työyhteisön jäsenen roolia yhteisen hyvinvoinnin kannalta kannattaa myös huomioida. Oleellista on tuoda esille, että työhyvinvointi on työyhteisön yhteinen asia, mutta se on myös jokaisen henkilökohtaisella vastuulla ja jokainen voi siihen vaikuttaa.

Seuraavia teemoja voisivat olla organisaation pelisäännöt ja toimintamallit sekä se, miten niitä toteutetaan työpaikalla. Niitä teemoja, joihin organisaatiossa oletettavasti on olemassa toimintamalli tai -ohje, on koottu alempana. Työsuojeluorganisaatiota kannattaa hyödyntää myös työpaikkatasolla ja pyytää esimerkiksi työsuojeluvaltuutettu kertomaan ja keskustelemaan jostain työhyvinvoinnin tai turvallisuuden osa-alueesta.

Yhteisten työpaikkakokousten asiateemat

Työpaikkakokousten asiateemoina voivat olla esimerkiksi:

  • perehdyttäminen työsuojeluteemoihin
  • työnantajan ja työntekijän työsuojeluvastuu ja yhteistoiminta
  • työsuojeluyhteistoimintahenkilöt ja heidän tukensa esihenkilöille, työntekijöille ja työyhteisöille
  • uhka- ja väkivaltatilanteiden ennakointi, toiminta tilanteissa ja tilanteen jälkeen
  • häirinnän ja epäasiallisen käyttäytymisen ennaltaehkäisy, mikä on vastuullista työkäyttäytymistä ja miten toimitaan, jos kohtaa epäasiallisuutta
  • sisäilmaongelmien ennaltaehkäisy ja toiminta sisäilmaongelmatilanteessa
  • työkuormituksen ennaltaehkäisy ja toiminta kuormittumisen ilmetessä
  • työtapaturmien ennaltaehkäisy, toiminta tapaturman sattuessa sekä tapaturmien
    ja läheltä piti -tilanteiden tutkinta
  • työterveyshuollon toimintaperiaatteet
  • vaarojen arvioinnin toteuttaminen työpaikalla.

Teemaa käsitellessä työpaikalla voidaan todeta, mitä organisaation ohjeistus kyseisestä asiasta toteaa. Tämän jälkeen voidaan pohtia, miten asia on hoidossa työpaikalla. Organisaatiotasolla yhteinen puhe työhyvinvoinnista ja -turvallisuudesta kokouksissa voi tarkoittaa sitä, että tarkastellaan, miten edellä mainituista linjauksista on organisaatiotasolla linjattu ja ohjeistettu. Lisäksi voidaan pohtia, tulisiko näitä toimintamalleja ja ohjeistuksia päivittää.

Teemojen lisäksi voi aiheeksi ottaa ajankohtaisia hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä asioita ja uutisia. Myös OAJ:n työhyvinvointilukuvuoden kuukausiteemoja ja niihin liittyvää materiaalia voi tarkastella.

Työhyvinvointi ei synny itsestään

Työhyvinvointia ja -turvallisuutta ei saada parannettua kerralla ja nopeasti. Aihealueet ovat erilaajuisia, jotkut asiat vaativat enemmän aikaa kuin yhden kokouksen yhtenä asiana ehtii, mutta teemaa voi jakaa useampaankin kokoukseen.

Pitkäjänteisyydellä, suunnitelmallisuudella sekä toimintamallien toimivuutta seuraamalla ja kehittämällä saavutetaan parhaiten pysyviä tuloksia.