Vuosityöaikakokeilussa työaika kirjataan työaikasuunnitelmaan, jonka toteutumista seurataan lukuvuoden aikana. Tarvittaessa suunnitelmaa voi muuttaa.
Vuosityöaikakokeilun tavoitteena on, että kaikki työ tehdään työajalla. Lisäksi tarkoituksena on kokeilla, voitaisiinko uudella työaikamallilla rajata opettajien alati kasvavaa työmäärää. Siksi vuosityöaikakokeilussa tehdään työaikasuunnitelma, jonka toteutumista myös seurataan.
Työajan suunnittelun ja seurannan tarkoituksena ei ole se, että työnantaja alkaa kontrolloida työajan käyttöä. Sen sijaan huolellisen suunnittelun ja seurannan avulla varmistetaan opettajan kokonaistyömäärän rajaaminen siten, ettei työ käy liian kuormittavaksi. Lisäksi suunnitelma ja seuranta varmistavat, ettei opettaja joudu tekemään työtään palkatta.
Työaika kirjataan työaikasuunnitelmaan
Opettajan kaikki työtehtävät vahvistetaan etukäteen annettavassa työaikasuunnitelmassa. Suunnitelma laaditaan opettajan ja esimiehen yhteistyönä. Opettajan ei tarvitse tehdä työtehtäviä, joita ei ole kirjattu hänen työaikasuunnitelmaansa. Opettaja tekee kutakin työtehtävää sen ajan, joka hänelle on resursoitu.
Työaikasuunnitelmaa voidaan myös muuttaa opettajan ja hänen esimiehensä yhteisestä sopimuksesta, mikäli näyttää siltä, ettei työaika riitä suunnitelmassa osoitettuihin tehtäviin.
Suunnitelman toteutumista seurataan säännöllisesti, jotta työmäärä ei käy liian isoksi. Suunnitelman seuraaminen on tärkeää myös siksi, että työ tehdään työaikana.
Vuosityöaikakokeilu pyrkii turvaamaan kaikille keskimääräisen työajan oman opetuksen suunnitteluun ja jälkitöihin. Jokainen opettaja saa vähintään sitomattoman työajan minimimäärän ja tarvittaessa enemmän.
Työaikasuunnitelman laatimisessa on otettava huomioon opettajan työkokemus. Kokeilusopimuksen mukaisesti kokemattomalle opettajalle voidaan osoittaa enemmän työaikaa opetuksen suunnitteluun.
Kokeilusta kysyttyä
Työajan seurantajärjestelmä tulee kehittää sellaiseksi, että se palvelee tarkoitustaan. Tarkoitus ei siis ole tarkastella sitä, mihin aikaan työ tehdään, vaan sitä, että työ tulee tehdyksi.
Valitettavasti kokeilun alussa joissakin kouluissa oli käytössä epätarkoituksenmukainen työajanseurantajärjestelmä, koska kehitystyö jäi keskeneräiseksi. Nämä epäkohdat – kuten muutkin kokeiluun liittyvät epäkohdat – korjataan kokeilukoulujen palautteiden perusteella.
Ei tule. Kokeilun tarkoituksena ei ole seurata kellonaikoja, jolloin työtä tehdään. Kellokortti ei siis ole tarkoituksenmukainen.
Ei. Koululla ollaan pääsääntöisesti lukujärjestyksen mukaisesti.
Osan sidotusta työajasta voi tehdä koululla, osan muualla. Esimerkiksi vanhempainvartit ja- illat järjestetään useimmiten koululla, mutta opettajien yhteissuunnittelua voi tehdä muuallakin kuin koululla.
Kokeilussa selvitetään, kuinka paljon opettajat käyttävät työaikaa eri asioihin. Tässä vaiheessa vasta etsitään kokemuksia ja toimintamalleja, joita voidaan hyödyntää tulevissa neuvotteluissa. Tulevaisuudesta emme voi vielä tietää, vaan johtopäätöksiä vuosityöaikamallista tehdään vuoden 2023 jälkeen. Kokeilua seurataan ja kehitetään koko ajan, jotta mahdollisiin epäkohtiin voidaan puuttua jo kokeilun aikana.
Kokeilun ensimmäisenä vuonna opettaja ja rehtori tekevät arvionsa, kuinka paljon mihinkin työhön menee aikaa. Toisena vuonna työaikaa on helpompi suunnitella. Työajansuunnittelu ja -seuranta ovat kokeilussa sidottua työaikaa.
Opinto-ohjaajat ovat olleet vuosityöajassa 90-luvulta lähtien. Heidän kokemuksensa on osoittanut, että vuosittaisen työajan suunnitteluun muodostuu rutiini.
Työnantaja ei saa suosia ketään millään perusteilla missään työaikajärjestelmässä, vaan työt on jaettava tasaisesti. OAJ:n kokeilukouluille tekemän kyselyn perusteella opettajien työt ovat jakautuneet kokeilussa aiempaa tasaisemmin.
Tähän ei ole vielä vastausta. Vasta kokeilun päätytyttä voidaan tehdä johtopäätöksiä siitä, mitä ylipäänsä tulee tapahtumaan.
Kokeilun jokaisessa kunnassa on käytössään erilaiset raportointi- ja suunnittelutyökalut. Kokeilussa esiintyneet ongelmat ovat liittyneet työajanseurantaan ja siinä erityisesti työajanseurantatyökaluun. Jos tämänkaltainen työaikamalli tulisi, raportointi tulee kehittää asiantuntijatyötä palvelevaksi.
Kokeilussa työaikaa seurataan alussa hyvinkin tarkasti, jotta saisimme selville, kuinka paljon mihinkin tehtävään tarvitaan aikaan.
Jos kokemusten perusteella sopimus joskus syntyisi, niin se voisi olla työajanseurannan osalta samanlainen kuin esimerkiksi kuin perusopetuksen oppilaanohjauksen lehtoreilla. Seurantajärjestelmä tulee kehittää sellaiseksi, että se palvelee tarkoitustaan. Asiantuntijoille sopivassa työajanseurantajärjestelmässä työaikaa ei ole tarpeen seurata hyvin tarkasti.
Opettajan työaikasuunnitelmaa on mahdollista muuttaa kesken vuoden, jos näyttää siltä, ettei työaika riitä.
Kokeilun ohjausryhmä miettii ratkaisuja tilanteeseen. Ratkaisuna voi olla se, että jotain työtä otetaan pois tai se, että lisätään työaikaa ja palkkaa.
Jokaiselle tehtävälle, eli myös kokeiden korjaamiselle, on varattava riittävä ja realistinen työaika.
Kokeilun avulla selvitetään, millaiset mallit toimivat esimiehen ja opettajan neuvottelutilanteessa, sillä tämä on yksi opettajia pohdituttavimmista aiheista.
Nämäkin asiat ovat neuvotteluissa mukana.
Näin ainakin tapahtui erityisopettajien vuosityöaikakokeiluissa. Myös nyt käynnissä olevassa kokeilussa osalla opettajista on opetusta alle opetusvelvollisuuden ja työaikaa on varattu muihin tehtäviin, kuten vaikkapa pedagogisten asiakirjojen laatimiseen tai koulun kehittämiseen.
Todennäköisesti kyllä, jos vuosityöaikaan päätytään siirtyä. Johtopäätökset tehdään kokeilujen päätyttyä.
Kokeilusopimuksenkin henki on se, että työajan määrittelyssä otetaan huomioon opettajan todellinen tarve. Työajan määrittelyssä tulee sopimuksen mukaan ottaa huomioon opetettavien oppiaineiden ja vuosiluokkien määrä, opetusryhmien koko, eriyttämistarve sekä opetus- ja kasvatustehtävän luonne.
Ei ole, mutta YS-aikaa kannattaa toki itse seurata. OAJ:n mielestä jäsenen parasta omaa edunvalvontaa on oman työajan seuraaminen. Työajan seuraaminen on suoja opettajalle itselleen, jotta hän tietää, mihin hänen työaikansa kuluu ja jotta hän voi rajata työtään.