Vuosityöaikakokeilussa opettajan työaika jaetaan sidottuun ja sitomattomaan työaikaan. Kokeilun tarkoituksena ei ole muuttaa koulun arkea eikä poistaa opettajan vapautta työnsä suunnittelusta ja kehittämisestä.
Opettajan vuosittainen työaika on kokeilussa vähintään 1 520 tuntia. Vuotuisesta tuntimäärästä vähennetään ma–pe välille osuvat arkipyhät eli loppiainen, vappu, itsenäisyyspäivä. Palkka maksetaan 1 520 tunnin mukaan.
1 520 tuntia on vähimmäismäärä, mutta opettajalle voidaan antaa enemmän tunteja. Jos tunteja on enemmän, palkka nousee tuntimäärien mukaan. Vuosittainen työaika voi olla 1 520–1 700 tuntia työnantajan päätöksellä. Jos työaika ylittää 1 700 tuntia, se edellyttää opettajan suostumusta.
Työaika jaetaan sidottuun ja sitomattomaan työaikaan. Jos työnantaja lisää opettajan sidottua työaikaa, nousee myös sitomaton työaika. Opettaja saa valita tekemänsä työn ajankohdan ja paikan vähintään 25–40 prosentin osalta. Tämän työajan opettaja saa tehdä haluallaan tavalla, itselleen sopivassa paikassa ja sopivaan aikaan.
Vuosityöaika ei tarkoita samaa kuin kokonais- tai toimistotyöaika. Vuosityöaikamallissa kesäkeskeytys ja muut lomat säilyvät. Kokeilun tarkoituksena ei ole poistaa opettajan vapautta tehdä työtään valitsemassaan paikassa ja ajankohtana.
Sidottu työaika
Osa 1 520 tunnista on sidottua työaikaa, joka tehdään pääosin koululla. Sidottu työaika tarkoittaa joko aikaan tai paikkaan sidottua työaikaa.
Sidottua työaikaa ovat:
- kaikki oppilaiden kanssa tehtävä opetus- ja kasvatustyö: muun muassa oppitunnit, välitunnit, kerhotunnit, tukiopetus ja ohjaaminen
- vesot ja kikyt
- kokoukset ja työryhmät, moniammatilliset erityisen tuen palaverit, opettajien arviointipalaverit yms.
- ys-ajalla tehtävä koulu- tai kuntakohtainen kehittäminen, muun muassa opetussuunnitelmatyö, hankesuunnittelu, koulun tapahtumien suunnittelu ja valmistelu
- vanhempainvartit ja -illat sekä arviointikeskustelut siltä osin, kuin opettaja, oppilas ja huoltajat ovat paikalla
- opetuksen yhteinen suunnittelu, kuten pedagogisten asiakirjojen laatimisen edellyttämä yhteistyö, jaksosuunnittelu, samanaikais- ja yhteisopettajuuden edellyttämä yhteissuunnittelu, monialaisten kokonaisuuksien yhteissuunnittelu yms.
- täydennyskoulutukseen tai muuhun oman osaamisen kehittämiseen liittyvään koulutukseen osallistuminen.
Nykyisessäkin työaikamallissa nämä tehtävät ovat opettajan sidottua työaikaa, sillä ne ovat joko lukujärjestyksellä tai muuten opettajan työksi määrättyjä tehtäviä.
Sitomaton työaika
Osa 1 520 tunnista on sitomatonta työaikaa. Opettaja voi päättää itse, miten, missä ja milloin hän tekee sitomattoman työaikansa, kuten nytkin. Vuosityöaikakokeilun tarkoituksena ei siis ole poistaa opettajan vapautta työnsä suunnittelusta ja kehittämisestä. Sitomaton työaika perustuu luottamukseen ja opettajan asiantuntijuuteen.
OAJ:lle tulleen palautteen mukaan sitomattoman työajan osuus on kasvanut samalla, kun opettajan työnkuva on muuttunut. Tämän vuoksi sitomattoman työajan määrä kokeilussa on vähintään 25–40 prosenttia.
Ensimmäisenä kokeiluvuotena sitomattoman työajan vähimmäisprosentti määräytyy OVTES:n opetusvelvollisuuksien mukaan:
- opv 18 = vähintään 40 prosenttia
- opv 20 ja 21 = vähintään 35 prosenttia
- opv 22 ja 23 = vähintään 30 prosenttia
- opv 24 = vähintään 25 prosenttia.
Sitomatonta työaikaa ovat:
- oman opetuksen suunnittelu
- arviointityö
- oman osaamisen omaehtoinen päivittäminen, josta on sovittu yhdessä esimiehen kanssa
- osa ys-ajasta, erityisesti kodin ja koulun välinen yhteistyö.
Nykyisessä sopimuksessa tälle työlle ei ole määrätty työaikaresurssia, joten omalla ajalla tehdyn työn määrä on kasvanut. Kokeilun avulla pyritään löytämään työaikamalli, joka voisi ratkaista tämän ongelman.
Arki säilyy ennallaan
Kokeilun tarkoituksena ei ole muuttaa koulun arkea. Tämä tarkoittaa sitä, että opettajan työpäivät rakentuvat – kuten tähänkin asti – opettamisesta, arvioinnista ja suunnittelusta.
Kokeilussa opetusta annetaan aivan samaan tapaan kuin ennenkin. Oppilaiden oikeus opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen säilyy ennallaan. Perusopetuksessa annettavan opetuksen määrä tulee suoraan perusopetuslaista ja -asetuksesta, opetussuunnitelman perusteista, kunnan tuntikehyksestä ja koulun lukuvuosisuunnitelmista. Nämä eivät ole yhteydessä opettajilla käytössä olevaan työaikajärjestelmään.
Osa opettajista on ollut huolissaan siitä, että kokeilu lisäisi kouluvuoden pituutta ja vähentäisi loma-aikoja. Kouluvuoden pituus säilyy vuosityöaikakokeilussa nykyisellään: kokeilussa oppilastyöpäiviä on 190, kuten lainsäädäntö määrää. Työpäivistä vähennetään arkipyhät. Myös työpäivien sijoittuminen pysyy ennallaan.
Opettajatyöpäivät eli vesot (3 päivää) säilyvät ennallaan. Kokeilu ei vaikuta myöskään opettajan loma-aikoihin, vaan kaikki lomat pysyvät samanlaisina kuin opetusvelvollisuustyöajassa.
Vuosityöaikakokeilun suurin muutos on siinä, että kaikelle työlle pyritään määrittämään selkeä työaikaresurssi ja korvaus. Kokeilujen kuluessa huomaamme, onko vuosityöaika yksi mahdollinen ratkaisu. Tässä korostuvat kokeilukoulujen opettajien kokemukset ja havainnot.
Kokeilusta kysyttyä
Työaika voi kasvaa, vähentyä tai pysyä samana aivan kuten opetusvelvollisuustyöajassa. Työaika voi nousta, jos opettajalla on ollut ainoastaan opv-tunnit. Mikäli opettajan työaika nousee, palkka nousee samalla.
Opettajalla ei ole subjektiivista oikeutta ylitunteihin missään työaikajärjestelmässä. Jonain vuonna niitä voi olla vähän, jonain paljon ja jonain ei ollenkaan. Tätä kokeilu ei muuta.
Vuosityöaika mahdollistaa myös joustavan työajan sijoittelun, eli työn joustavuutta ei vähennetä. Opettajan työ rakentuu toki pitkälti lukujärjestyksen ja koulun lukuvuosisuunnitelman mukaisesti myös vuosityöaikakokeilussa.
On mahdollista, että yksittäisen työviikon – esimerkiksi arviointiviikon – tuntimäärä nousee. Tällöin toisella viikolla työtä on vastaavasti vähemmän, koska sitomattoman työajan osalta opettaja saa itse valita omaan työskentelytapaansa parhaiten soveltuvan paikan, ajankohdan, rytmin ja tavan kuten nytkin.
Työajan määrittelyssä voidaan käyttää sopimuksessa mainittujen seikkojen (opetettavien oppiaineiden ja vuosiluokkien määrä, opetusryhmien koko, eriyttämisen tarve sekä opetus- ja kasvatustehtävän luonne) lisäksi myös muita perusteita.
Uraansa aloittavan opettajan kokemattomuus voidaan huomioida suunnittelu- ja arviointityöajan määrässä. Kokemus voi vähentää oman opetuksen suunnittelun tarvetta, mutta toisaalta myös opetusmetodit ja muuttuvat oppimisympäristöt (esim. verkko-opetus, uudet OPS:t yms.), yksilölliset oppimispolut ja alati kehittyvät opetusvälineet lisäävät suunnittelutyön määrää myös kokeneilla opettajilla. Opettajilta saadun palautteen perusteella näyttää siltä, että uuden opetussuunnitelman myötä myös arvioinnin määrä vaikuttaa lisääntyneen kaikilla opettajaryhmillä. Vuosityöajassa varataan sopimuksen mukaan työaikaa suunnitteluun ja arviointityöhön todellisen tarpeen mukaan.
Jokainen saa vähintään sitomattoman työajan minimimäärän ja tarvittaessa enemmän. Sopimuksessa on sovittu perusteita siihen, miten sitomatonta työaikaa voidaan määritellä enemmän. Vaihtelu työajan käytössä, tehokkuudessa ja työtavoissa opettajien välillä on toki merkittävää, kuten yksilöillä yleensäkin. Kokeilun tarkoituksena on selvittää, mihin sidotun ja sitomattoman työn aikarajat mahdollisesti asettuisivat.
Järjestelmä pyrkii turvaamaan kaikille keskimääräisen työajan oman opetuksen suunnitteluun ja jälkitöihin. Toisille se voi silloin olla tarpeeksi, toisille valitettavasti liian vähän, jollekulle ehkä liikaakin, yksilöllisiä eroja ei työaikajärjestelmällä voida muuttaa.
Sitomaton työaika määrittyy koko lukuvuoden kaikesta työajasta, ei ainoastaan oppitunneista. Kokeilun yksi tarkoitus on selvittää, että minkä verran keskimäärin sitomatonta työaikaa tarvitaan. Eli pyrkimys on saada oikeasti selville todellinen tarve erilaisissa tilanteissa tuolle sitomattoman työn määrälle, kuten toki sidotunkin määrälle.
Kyllä on. Tällainen työrytmi on mahdollista, jos lukujärjestys ja muut työsuunnitelmassa sovitut sidotut työtehtävät sen mahdollistavat.
Myös opetusvelvollisuustyöajassa voi olla opetuksettomia päiviä. Opetukseton päivä ei kuitenkaan tarkoita samaa kuin vapaapäivä.
Opv-työaikajärjestelmässä ei ole määritelty mitään työaikaa oman opetuksen suunnittelu- ja jälkitöille ja arvioinnille.
Kokeilussa etsitään vastausta sitomattoman työajan mahdolliselle määrälle. Voi olla, että sitomattoman työajan vähimmäismäärä ei riitä tai sitten se voi riittää. Tämä selviää ainoastaan kokeilemalla.
Sidottua työaikaa ovat muun muassa oppitunnit ja osa ys-ajasta sekä vesot ja kikyt. Vesothan ovat erillisiä työpäiviä tai kaksi kolmen tunnin iltapäivää ja periaatteessa tuo kiky käyttäytyy samoin. Osa ys-ajasta on sitomatonta, sillä esimerkiksi käytännön syistä iso osa kodin ja koulun välisestä yhteistyöstä tapahtuu paikaan ja aikaan sitomattomasti.
Opetusvelvollisuuteen perustuvien tuntien lisäksi opettajalla voi olla 1,54–1,89 tuntia sidottua työtä. Tämä työ voi olla joko opetusta tai muuta työtä. Kokeilusopimuksen peruspalkka vastaa opetusvelvollisuustyöaikajärjestelmän palkkaa 2,5 ylitunnilla. Tämä mahdollistaa pyhistä johtuen (loppiainen, vappu, itsenäisyyspäivä) 1,54–1,89 tunnin lisäyksen nykyiseen opetusvelvollisuuteen.
Jokaisen opettajan kohdalla katsotaan kuitenkin todellinen tarve. Jos luokassa on paljon esimerkiksi erityisen tuen oppilaita, joiden asiakirjoista opettaja vastaa, niin voidaan sidottua aikaa lisätä näihin tehtäviin, ja samalla nousee myös sitomaton aika määrätyn prosentin mukaan. Voidaan myös pysyä esimerkiksi 1 520 tunnissa ja opettaja voi opettaa vähemmän, jos katsotaan järkeväksi käyttää sidottua työtä muun työn tekemiseen, vaikkapa noihin asiakirjoihin ja tuen järjestämisen.
Kiertävän opettajan huojennus säilyy perusopetuksen vuosityöaikakokeilussa, eli työaikaan lasketaan sama aika kuin ennenkin. Lisäksi matkakorvaukset tulevat KVTES:n liitteen 16 mukaan, kuten nytkin.
Kokeilun keskeisenä tavoitteena on selvittää, kuinka paljon sitomatonta työaikaa työssä keskimäärin tarvitaan. Pyrkimyksenä on saada selville todellinen tarve sitomattoman työn määrälle erilaisissa tehtävissä.
Kokeilu osoittaa, tarvitsevatko oppitunnit erillisen sitomattoman työajan määrän. Moni opettaja toivoo, että sitomaton työaika määriteltäisiin oppitunnin kautta. On tärkeää turvata riittävä määrä sitomatonta työaikaa ja kehittää sellainen malli, joka sen turvaa.
Demot säilyvät ennallaan ja määritellään työajaksi.
Kokeilukouluissa tehdyt kyselyt ovat osoittaneet, ettei koulussa vietettävä aika ole juurikaan noussut. Sidottu työaika ei aina tarkoita paikkaan sidottua työaikaa, vaan se voi tarkoittaa myös aikaan sidottua työaikaa. Esimerkiksi tiettyyn aikaan olevat palaverit voi järjestää koulun sijaan missä vain itselle sopivassa tilassa.
Jos koulun sisäilmaongelmat on todettu, siellä ei pitäisi nytkään olla mitään toimintaa, sillä huono sisäilma sairastuttaa.
Lainsäädäntö ei ole muuttunut. Perusopetuksen oppitunti on edelleen 60 minuuttia, josta vähintään 45 minuuttia on käytettävä opetukseen.
Koulun arkipäivän rakenne ei muutu tältä osin kokeilussa. Oppilaiden välitunnin aikana opettajalla voi esimerkiksi olla välituntivalvonta, edellisen tai seuraavan oppitunnin esi- tai jälkitöitä tai opettaja voi hengähtää, aivan kuten opetusvelvollisuustyöaikajärjestelmässäkin.
Perusopetuksessa ei pääsääntöisesti ole lauantaisin määrättyjä töitä. Vakiintunut käytäntö ei muutu kokeilussa. Lauantaina voi olla esimerkiksi veso (joka on 6 tuntia) tai perustellusta syystä kikyä (6 tuntia) tai jokin teemapäivä (pituus vaihtelee sen mukaan, mitä koulu on vuosisuunnitelmaan/toimintasuunnitelmaan kirjannut) tai juhlat (työpäivän kesto määritellään koulussa). Työaikaa on siis se, mitä työsuunnitelmaan on kirjattu.
Sitomatonta työtä opettaja saa tehdä haluamanaan ajankohtana haluamanaan päivänä haluamansa verran – myös esimerkiksi lauantaina.
Palkanmaksu ja sijaisten palkkaaminen tapahtuu kokeilussa samoin periaattein kuin opetusvelvollisuustyöajassa.
Pääperiaatteet perhevapaiden osalta ovat ihan samat kuin opetusvelvollisuustyöajassa, eli jos on vain osan lukuvuodesta töissä, käytetään niin sanottua katkaistun työkauden käsitettä.
Sijaisten osalta alle kolmen kuukauden palvelussuhteet voi jättää kokeilun ulkopuolelle, ja jos tulee erimielisyyttä soveltamisesta, tuodaan asia keskustason ohjausryhmään.
Kokeilulla on pystytty turvaamaan opettajien palkkaaminen 1.8. alkaen. Kunnat voivat olemassa olevien sopimusten puitteissa toimia vastuullisesti, ja palkata kaikki opettajat koko lukuvuodeksi, mutta valitettavasti kaikki työnantajat eivät tee näin. Tässä suhteessa vuosityöaika ei eroa opetusvelvollisuustyöajasta. OAJ:n näkemyksen mukaan kyseessä on syrjintä määräaikaisuuden perusteella, koska vain työkauden ajalle palkattuja kohdellaan epätasa-arvoisesti suhteessa vakinaisiin viranhaltijoihin. Opetusalan palkkausjärjestelmä perustuu siihen, että palkkaus maksetaan myös keskeytysten ajalta.
OAJ on myös riitauttanut lukuisia laittomia määräaikaisuuksia ja voittanut niitä. Riitautamme vuosittain parisenkymmentä perusteetonta määräaikaisuuksien ketjutusta. Työnantajat eivät usein tule ajatelleeksi, että perusteettomien virka- ja työsuhteiden käyttö tulee niille kalliiksi. Tässä muutama esimerkki:
OAJ voitti taas ketjutuskiistan – Helsinki joutuu maksamaan opettajalle puolen vuoden palkanMääräaikaisuuksien ketjuttaminen kävi Kauniaisille kalliiksi – kahdelle opettajalle korvauksiaEspoo ketjutti määräaikaisuutta perusteetta – Opettajalle korvauksena 14 kuukauden palkka
Opetusvelvollisuuksiin perustuva työaikajärjestelmä on poikkeuksellinen, eikä sen piirissä oleviin sovelleta vuosilomalakia. Tästä seuraa muun muassa se, että laskennallista vuosilomaa ei ole mahdollista siirtää äitiys- ja perhevapaiden vuoksi. Siksi perhe- ja/tai hoitovapaalla olevalla opettajalla on oikeus palata töihin kesäkeskeytyksen ajaksi. Työnantajalla on mahdollisuus maksaa palkka sekä viranhaltijalle että sijaiselle. Näin OAJ:n näkemyksen mukaan tulisi myös ehdottomasti toimia. Tähän kunnilla ei kuitenkaan ole velvoitetta.
Vaikka perhevapaalla oleva opettaja haluaisi luopua omasta oikeudestaan palkkaansa, ei se velvoita työnantajaa maksamaan palkkaa sijaiselle ko. ajalta. Usein tällaisesta solidaarisuusyrityksestä on seurauksena, ettei kukaan saa palkkaa ko. ajalta. Tämä ei tietenkään ole työntekijöiden edun mukaista.
OAJ on neuvotellut kompensaatioksi em. sijaisille lomapäiväkorvauksen, jonka perusteella koko lukuvuoden työajan palveluksessa olleelle määräaikaiselle päätoimiselle opettajalle, jolla ei ole oikeutta vuosilomaan, maksetaan palvelussuhteen päättyessä lomapäiväkorvauksena kahden päivän varsinainen palkka jokaista palvelussuhteeseen sisältyvää lomanmääräytymiskuukautta kohden. Täysi lomanmääräytymiskuukausi edellyttää 16:ta työssäolopäivää.
OVTES:ssä ei ole opettajille varallaolo- tai päivystysvelvoitetta.
Jos tarve sijaistaa toista opettajaa johtuu äkillisestä sairastumisesta tai muusta odottamattomasta esteestä eikä muuta sijaista heti saada, opettajan tulee mahdollisuuksien mukaan huolehtia toisen opettajan ryhmästä siihen saakka, kun sijainen saadaan. Sijainen pitää kuitenkin aina pyrkiä hankkimaan niin pian kuin mahdollista.
Opettajaa ei voida kokeilussa määrätä sijaistamaan ilman erillistä korvausta, jos työsuunnitelma on jo täynnä. Jos työsuunnitelmaan on varattu kohdentamatonta sidottua työaikaa, sitä on mahdollista käyttää esimerkiksi tämänkaltaisessa yllättävissä tilanteissa. Jos työaikaa ei ole, ei ole tehtävääkään, eli sijaisuudet on korvattava erikseen. Ja koska varallaolovelvoitteesta ei myöskään ole sovittu, voi olla, että kovin lyhyellä varoitusajalla ei edes pysty sijaistamaan.
Jos äidinkielen ja kirjallisuuden opettajalle määriteltäisiin 28 tuntia opetusta, hänen vuosittainen työaikansa nousisi 2 033 tuntiin.
Tämä menee kaiken työturvallisuuden ja työssäjaksamisen ulkopuolelle, joten mikään työnantaja ei tule määräämään tuollaista työmäärää kenellekään.
Kokeilusopimuksessa on selkeät lähtökohdat sille, miten sitomaton työaika tulee määritellä. Jokaisena kokeiluvuotena sitomattoman työajan tulee perustua opettajan todelliseen tarpeeseen. Jos tämä ei toteudu, kokeilu irtisanotaan.
Työaikalaki eikä vuosilomalaki eivät nykyisinkään kosketa opettajia. Kokeilussa ei ole kyse päivittäisestä eikä viikoittaisesta työajasta, vaan vuosityöajasta, joka jakautuu epätasaisesti eri viikoille työtehtävien mukaan. Esimerkiksi keväällä arviointien aikaan työtä on varmasti runsaammin kuin muina viikkoina.
Kokeilussa opettajan vuosittaisesta työajasta vähennetään arkipyhät. Jos lukuvuoteen osuu esimerkiksi kaksi arkipyhää, tällöin vuosittainen vähimmäistuntimäärä on 1 504.
Tähän haetaan vastausta kokeilun aikana, jos vuosityöaikamalliin päätetään siirtyä.
Kokeilun aikana pohjalla ovat nykyiset opetusvelvollisuudet, jotta voidaan arvioida, millä tasolla sitomattoman työaikojen vähimmäismäärien pitäisi mahdollisesti asettua.
Opettajan työlle on luonteenomaista tehdä samaan aikaan useita tehtäviä: opettajat voivat esimerkiksi antaa oppilaille palautetta välituntivalvonnan aikana. Tämä voi tehdä uudenlaisen työaikamallin kokeilemisesta haastavaa, mutta multitasking on mahdollista myös kokeilussa.
Usean työtehtävän rajapinnat eivät ole selviä, ja senkin takia on tärkeää kokeilla ja kehittää työaikamalleja. Nämä kehittämiskohdat voidaan huomioida, kun kokeillaan erilaisia ratkaisuja.
Kokeilun aikana ensimmäisen vuoden sitomattoman työajan vähimmäisprosentit perustuvat opetusvelvollisuuksiin. Sitomatonta työaikaa on oltava kuitenkin opettajan todellisen tarpeen mukaan jokaisena kokeiluvuotena, koska näin on kirjattu sopimukseen. Todelliseen arvioituun tarpeeseen vaikuttavat esimerkiksi opetettavien oppiaineiden ja vuosiluokkien määrä, opetusryhmien koko sekä eriyttämisen tarve, opetus- ja kasvatustehtävän luonne sekä muiden kuin opetukseen liittyvien tehtävien luonne. Koska edellä mainitut tekijät tulee ottaa huomioon, ei ole mahdollista, että kokeilussa olevien opettajien sitomattoman työajan prosentin tarve olisi aina samansuuruinen puhumattakaan siitä, että se olisi kaikilla 25 prosenttia.
Jos kaikille opettajille määritellään alin mahdollinen sitomattoman prosentti, kokeilu irtisanotaan. Huoli on ymmärrettävä eikä tarkoituksena ole, että minimistä tulee maksimi. Kokeilun avulla etsitään sopivaa välystä ja täsmällisempiä ohjeita sitomattoman työajan prosentille.
Kokeilua seurataan koko kokeilun ajan ja kokeilun jälkeen analysoidaan tulokset, jonka jälkeen pohditaan tulevia ratkaisuja.
Kokeilun ns. peruspalkka vastaa opv-työaikajärjestelmän palkkatasoa 2,5 vuosiviikkoylituntipalkkiolla korotettuna. Kokeilusopimus siis perustuu edelleen vahvasti opetusvelvollisuustyöaikajärjestelmään.
Takaa. Kokeilusopimuksessa työaika jaetaan sidottuun ja sitomattomaan työaikaan. Sitomaton työaika on tarkoitettu lähinnä opetuksen suunnitteluun, jälkityöhön ja arviointiin.
Kokeilun ensimmäisenä vuotena sitomatonta työaikaa taataan ikään kuin nykyisen opetusvelvollisuuden suhteessa. Esimerkiksi luokanopettajat, joiden opetusvelvollisuus on 24 tuntia, saavat sitomatonta työaikaa vähintään 25 prosenttia vuosittaisesta 1 520 tunnin työajasta. Vastaavasti taas äidinkielen ja kirjallisuuden opettajat, joiden opetusvelvollisuus on 18 tuntia, saavat sitomatonta työaikaa vähintään 40 prosentin verran. Nämä ensimmäisen vuoden prosentit ovat alarajoja, ja tarvittaessa sitomatonta työaikaa voidaan antaa enemmän.
Toisena vuotena sitomattoman työajan vähimmäismäärä on kaikille opettajille 25 prosenttia, mutta sopimuksessa lukee, että sitomatonta työaikaa tulee olla opettajan todellisen tarpeen mukaan. Todelliseen arvioituun tarpeeseen voivat vaikuttaa esimerkiksi opetettavien aineiden ja vuosiluokkien määrä, opetusryhmien koko sekä eriyttämisen tarve, opetus- ja kasvatustehtävän luonne sekä muiden kuin opetukseen liittyvien tehtävien luonne.
Jos työnantaja laittaa sitomattomalle työajalle muuta kuin opetuksen suunnitteluun ja jälkityöhön varattua työtä, sitomattoman työajan prosentin tulee nousta. Jos näin ei tapahdu, silloin rikotaan kokeilusopimusta. Tällöin asia ratkaistaan erimielisyysmenettelyssä.
Kokeilun seurannan yksi isoimmista kysymyksistä on, miten voidaan taata riittävästi aikaa opetuksen suunnitteluun, jälkityöhön ja arviointiin. Sopimus ei saa esimerkiksi perustua työntekijän ja työnantajan keskinäiseen hyvään luottamukseen, vaan sen tulee taata tarpeeksi työaikaa jokaiselle opettajalle.
Opettajalle taataan kokeilussa koulutusmahdollisuuksia vähintään nykyisen eli kolmen veso-päivän verran. Kokeilusopimus ei itsessään takaa koulutukseen varattua työaikaa nykysopimusta enempää, mutta se antaa nykyistä enemmän mahdollisuuksia työajalla kouluttautumiseen.
Jos kokeilukouluissa työskentelevät opettajat osallistuvat koulutukseen, koulutus on automaattisesti sidottua työaikaa. Nyt monet kunnat määräävät opv-järjestelmässä opettajia koulutukseen niin sanotusti omalla ajalla. Vuosityöaikakokeilussa tämä ei ole mahdollista, sillä koulutukset on resursoitu opettajan työaikasuunnitelmaan, joten niistä täytyy maksaa.
Opettaja ei voi kieltäytyä virkaan kuuluvista tehtävistä. Esimerkiksi kodin ja koulun välinen yhteistyö on kirjattu perusopetuslakiin eikä opettaja voi näin ollen jättää töitä tekemättä. Opettajan työsuunnitelmaan kirjataan kaikki työtehtävät. Mikäli työtä ei kirjata, sitä ei ole. Ei ole olemassa tehtäviä, joille ei ole varattu työaikaa.
Jos kokeilussa näyttää siltä, ettei opettajan aika riitä virkaan kuuluviin tehtäviin, hänen täytyy kääntyä ensiksi esimiehensä puoleen. Tällöin keskustellaan yhdessä, mitä työtehtäviä voidaan jättää pois. Vaihtoehtoisesti opettajalle voidaan antaa lisää työaikaa virkaan kuuluvien tehtävien hoitamiseen.
Jos esimies ei yhteisen neuvonpidon pohjalta resursoi opettajalle työaikaa näihin virkaan kuuluviin tehtäviin, opettajaa auttaa luottamusmies. Hän käynnistää pääsopimuksen mukaiset neuvottelut eli riitauttaa asian sopimusrikkomuksena ensin paikallisessa neuvottelumenettelyssä. Jos asia ei ratkea paikallisesti, edetään keskusneuvotteluihin ja tarvittaessa työtuomioistuimeen asti.
Työnantaja päättää työajan resursoinnista, mutta työaikasuunnitelman tekevät opettaja ja esimies yhdessä.
Lähtökohtana on se, että työtehtäviin varataan niihin tarvittava aika. Jos esimies ei anna työaikaa johonkin tehtävään, niin opettaja ei sitä työtehtävää tee. Jos tehtävä tulee laista eikä esimies anna työtehtävälle työaikaa, asia pitää riitauttaa.
Näin ei pitäisi tapahtua, sillä sitomaton työaika on tarkoitettu pääasiassa oman opetuksen suunnitteluun, jälkitöihin ja arviointiin.
Jos sitomattomaan työaikaan tulee paljon muita tehtäviä, sitomattoman työn prosentin pitäisi elää eli kasvaa mukana. Kokeilussa ei valitettavasti ole kuitenkaan aina tapahtunut näin, vaan kokeilun aikana nykyisiä erikseen korvattavia tehtäviä on kohdistettu sitomattomaan työaikaan ja samanaikaisesti sitomattoman työajan prosentti on ollut alarajalla. Tämä ei ole sopimuksen mukainen tilanne, joten asiaan etsitään ratkaisua kokeilun aikana. Yksi ratkaisu voisi olla se, että sopimukseen kirjoitetaan ne työtehtävät, joihin pitää resursoida lisää sitomatonta työaikaa.