Perusopetuksen tavoitteena on opettaa elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä turvata kaikille yhdenvertainen koulutuksellinen perusta. Sen tavoitteena on myös tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä edistää sivistystä ja tasa-arvoa yhteiskunnassa.
Perusopetus on yleissivistävää koulutusta, jonka oppimäärän laajuus on yhdeksän vuotta. Se on maksutonta ja tuottaa kaikille saman jatko-opintokelpoisuuden. Perusopetuksesta säädetään perusopetuslaissa ja -asetuksessa. Opetuksen tavoitteet ja sisällöt on määritelty opetussuunnitelman perusteissa.
Peruskoulun opettajat ovat joko luokanopettajia tai aineenopettajia. Erityisopetusta ja oppilaanohjausta antavat erityisopettajat, erityisluokanopettajat ja oppilaanohjaajat. Peruskoulussa voi olla myös esiopetuksen ryhmiä.
Suomen hyvän menestyksen kansainvälisissä koulusaavutusmittauksissa on katsottu olevan paljolti hyvin koulutetun ja työhönsä sitoutuneen opettajakunnan ansioita. Peruskoulu on suomalaisen koulutusjärjestelmän kivijalka ja tasa-arvoisen yhteiskunnan perusta.
Minustako perusopetuksen opettaja?
Perusopetuksen opettajien työ edellyttää korkeatasoista teoreettista koulutusta sekä vankkoja menetelmällisiä taitoja. Pedagogisen osaamisen lisäksi perusopetuksessa korostuu ainedidaktinen osaaminen. Opettajat ovat vastuussa siitä, että heidän oppilaansa saavat opetussuunnitelman mukaista opetusta.
Peruskoulun opettajan tehtävään kuuluu vastuu, sillä opettajat ovat jatkuvassa vastuussa oppilaistaan koko koulupäivän ajan. Tehtävään kuuluu vastuun lisäksi myös vapaus, sillä opettajat saavat muodostaa opetuksen itsensä näköiseksi, vaikka toki opetussuunnitelma antaakin raamit opettajan työlle.
Perusopetuksen opettajien keskeisiä työvälineitä ovat erilaiset työtavat, monipuoliset arviointimuodot ja opetuksen eriyttäminen kullekin oppilaalle sopivaksi. Peruskoulun opettajat tekevät yhteistyötä oppilaiden kotien kanssa, joten työssä korostuvat vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot.
Missä perusopetuksen opettaja työskentelee?
Perusopetuksen opettajat työskentelevät peruskoulun vuosiluokilla 1–9. Lisäksi he voivat työskennellä esiopetuksessa.
Yleensä luokanopettajat työskentelevät alakoulussa eli vuosiluokilla 1–6, kun taas aineenopettajat työskentelevät pääosin yläkoulussa eli vuosiluokilla 7–9.
Miten perusopetuksen opettajaksi kouluttaudutaan?
Peruskoulun opettajien kelpoisuusvaatimuksena on maisterintutkinto, koska opetustyö on itsenäinen ja vaativa professio.
Luokanopettajien pääaineena on kasvatustiede tai kasvatuspsykologia, kun taas aineenopettajien pääaineena on opetettava aine. Perusopetuksen opettajien tulee suorittaa myös pedagogiset opinnot.
Erityisopettajiksi tai oppilaanohjaajiksi kouluttaudutaan niihin valmistavista maisterikoulutuksista tai täydentämällä muuta kelpoisuutta erillisillä ammatillisia valmiuksia antavilla opinnoilla (60 op).
Miten erityisopettajan ja erityisluokanopettajan tehtävät eroavat toisistaan?
Eri opetuksen järjestäjillä on eriäviä tulkintoja erityisopettajan ja erityisluokanopettajan tehtävänkuvista. Tulkintaerojen seurauksena oppilaiden oikeus perusopetuslain mukaiseen erityisopetukseen ei kaikkialla toteudu.
Työnantajan pitää ymmärtää tehtävänkuvien välinen ero jo rekrytointivaiheessa.
Erityisopettajan ja erityisluokanopettajan tehtävänkuvat eivät kuitenkaan ole tulkintakysymys, vaan niistä säädetään perusopetuslaissa ja perusopetusasetuksessa. Työnantajan pitää ymmärtää tehtävänkuvien välinen ero jo rekrytointivaiheessa, koska OVTES:n työaika- ja palkkamääräykset perustuvat virkanimikkeisiin.
Lue myös Kuntatyönantaja-lehden artikkeli aiheesta (pdf)!
Eri tehtäviin on erilaiset kelpoisuusvaatimukset
Asetuksessa opetustoimen henkilöstön kelpoisuuksista viitataan perusopetuslain pykäliin 16 ja 16 a, jotka käsittelevät tehostettua tukea, ja pykälään 17, joka käsittelee erityistä tukea. Eri tukimuotojen antamiseen on eri kelpoisuusvaatimukset.
Yleistä ja tehostettua tukea antavalta erityisopettajalta ei vaadita luokanopettajan monialaisia opintoja eikä hänen tehtävänkuvansa voi näin ollen sisältää luokanopettajan vastuita tai velvoitteita. Erityisopettaja antaa osa-aikaista erityisopetusta.
Erityisluokanopettaja antaa erityisen tuen päätöksen saaneelle oppilaalle erityisopetusta. Erityisluokanopettaja voi opettaa kelpoisuutensa nojalla oman opetusvelvollisuutensa puitteissa myös osa-aikaista erityisopetusta eli antaa yleistä ja tehostettua tukea sitä tarvitseville oppilaille.
Nämä säädökset tehtävänkuvissa pitää huomioida
Erityisopettajan ja erityisluokanopettajan tehtävänkuvissa on huomioitava seuraavat säädökset:
- Erityisen tuen päätös tuo oppilaalle kaksi uutta tukimuotoa yleisen ja tehostetun tuen tukimuotojen lisäksi. Nämä ovat kokoaikainen erityisopetus ja mahdollisuus oppiaineen oppimäärän yksilöllistämiseen. Jos oppilaalle on tehty erityisen tuen päätös, hänen on saatava erityiseen tukeen kuuluvaa erityisopetusta. (Perusopetuslaki 17 §, Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 8 §)
- Erityisen tuen oppilailla on aina oikeus erityisluokanopettajan kelpoisuuden omaavan opettajan antamaan erityisopetukseen, myös yleisopetukseen integroiduilla erityisen tuen oppilailla. (Perusopetuslaki 17 §)
- Ennen oppiaineen oppimäärän yksilöllistämistä oppilaan pitää saada kyseisessä oppiaineessa erityisluokanopettajan antamaa erityisopetusta. Oppiaineen voi yksilöllistää vasta, jos oppilas ei tukitoimillakaan saavuta vähimmäisosaamisen kriteerejä. (Perusopetuslaki 17 §, Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta 9 §, POPS 2014, 7.4.4)
Erityisopettajan tehtävät
- Antaa yleistä ja tehostettua tukea (Perusopetuslaki 16 § ja 16 a §, Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 8 §)
- Opettaa osa-aikaista erityisopetusta tarvitsevia yleisen, tehostetun ja erityisen tuen oppilaita (Perusopetuslaki 16 § ja 16 a §, Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 8 §)
- Tekee seulonnat ja testit niiden luokkien oppilaille, joiden osa-aikainen erityisopetus on hänen vastuullaan (POPS 2014, 7.5.2)
- Tekee tiiviisti yhteistyötä luokanopettajan tai luokanvalvojan kanssa osa-aikaisen erityisopetuksen ja muun opetuksen osalta (Hallintolaki 10 §, POPS 2014, 7.5.2)
- Osallistuu kutsuttaessa palaveriin kodin ja koulun välisen yhteistyön toteuttamiseksi yhdessä oppilaan oman luokanopettajan tai luokanvalvojan kanssa (Tuntijakoasetus 4 §, perusopetuslaki 3 §, POPS 2014, 5.2)
- Osallistuu pyydettäessä opettamiensa oppilaiden pedagogisten asiakirjojen laadintaan (Perusopetuslaki 16 a §, POPS 2014, 7.1)
- Ei vastaa yksin oppiaineen opetuksesta ja arvioinnista (OPH:n tulkinta 5/2020)
Erityisluokanopettajan tehtävät
- On kelpoinen antamaan erityisen tuen päätöksen saaneen oppilaan erityisopetusta (Perusopetuslaki 17 §, Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 8 §)
- Kokonaisvastuu oman luokkansa oppilaiden koulunkäynnistä (POPS 2014, 5.1, 7.5.3)
- Vastaa suurimmasta osasta (yli 50 %) oppilaalle annettavasta opetuksesta niissä oppiaineissa, joissa oppilaalla on erityisen tuen tarve. (Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 8§, POPS 2014 5.1)
- Voi vastata kokonaan itsenäisesti oppilaan yksittäisen oppiaineen opetuksesta, kaikista oppiaineen tunneista ja arvioinnista (Perusopetusasetus 13 §, POPS 2014, 5.1, 6.2)
- Varmistaa yhteistyössä yleisopetuksen opettajien kanssa oman luokkansa oppilaiden HOJKS:n ja OPS:n mukaisen opetuksen saamisesta niissä oppiaineissa, joissa ko. oppilaat integroituvat yleisopetuksen ryhmiin. (Hallintolaki 10§, Perusopetusasetus 13§, POPS 2014 5.1)
- Vastaa omien oppilaidensa osalta kodin ja koulun välisen yhteistyön toteuttamisesta (Tuntijakoasetus 4 §, perusopetuslaki 3 §, POPS 2014, 5.2)
- Vastaa oman luokkansa oppilaiden testaamisesta ja seulonnoista (Perusopetusasetus 13 §, POPS 2014, 5.1)