Miten rakentaa yhteiset pelisäännöt? Kuinka huolehtia työhyvinvoinnista muutoksen keskellä? Hallitulla hyvinvoinnilla, vastaisi Laurentius-koulu Lohjalta.
Vuonna 2021 yhdistyivät kahden eri yläkoulun ja yhden alakoulun oppilaat ja henkilökunnat saman katon alle. Samassa myllerryksessä olivat läsnä myös laajamittainen etäopetus, joukkoaltistumisrajoitukset ja muut poikkeusjärjestelyt. Yhdistymishetkellä huomio jakaantuikin etäälle työyhteisön yhteisöllisyyden rakentamisesta.
— Yhteistoiminta aloitettiin vähän ’humps-vain’ eikä siinä sen kummemmin kerennyt ajattelemaankaan, miten tämä tehdään. Nyt pystytään tässä satsaamaan siihen, kertoo Laurentius-koulun rehtori Pirjo Uutela-Morander.
Miten me Laurentius-koulussa?
Alussa uusia työkavereita ei välttämättä kohdannut kuin sähköisten kanavien välityksellä. Tuntemattomia eivät olleet pelkästään työkavereiden kasvot, sillä uudessa koulussa yhdistyivät myös yli satapäisen henkilöstön erilaiset työkulttuurit ja toimintatavat.
Tekemisen tapoja esiintyi paljon, mutta nyt oli kysyttävä: Miten me Laurentius-koulussa?
— Työhyvinvointi kumpuaa osaltaan asioiden selkeydestä. Tavoitteenamme on, että hankkeen lopulla olisimme kaikki enemmän samaa mieltä siitä, miten juuri meillä Laurentius-koulussa toimitaan, kiteyttää oppilaanohjaaja ja yksi hankkeen suunnittelijoista Anna Aro työn tavoitteita.
Vuonna 2022 OAJ:n työhyvinvointirahasto myönsi Laurentius-koulun Hajaannuksesta hallittuun hyvinvointiin -hankkeelle 54 000 euron apurahan. Hankkeessa työhyvinvointi kytkeytyy yhteisten pelisääntöjen rakentamiseen ja yhteisöllisyyden vahvistamiseen.
Vuorovaikutusosaamista kehittämällä kohtaamme toisiamme paremmin, ja pystymme myös mallintamaan sitä samaa oppilaille.
— Olemme hankkeessa vielä aika alkuvaiheessa. Aloitimme syksyllä 2022 jaetun johtajuuden kehittämisellä ja rakenteiden ja käytänteiden selkiyttämisellä johtoryhmässä. On ollut hienoa huomata, kuinka enää ei aina kaivata rehtorin määrittämää toimenkuvaa tiimeille, vaan johtoryhmän tiimijohtajat muodostavat itse toimenkuvansa ja vastuuttavat jäseniään, kertoo Uutela-Morander.
Tiimien toiminnan ja vastuiden selkeyttämisen lisäksi kehitystyössä painotetaan ajan antamista avoimille kohtaamisille. Tarvetta työyhteisössä on ennen kaikkea tutustumiselle. Se ei kuitenkaan tapahdu hetkessä.
— Kehitykselle on annettava aikaa ja ymmärrystä. On tärkeää olla vaatimatta itseltään tai muilta liikoja, Aro muistuttaa.
Palautuminen ja oma hyvinvointi -koulutuksessa Sari Salonen (vasemmalta), Kirsi Masala, Kati Pikkarainen ja Laura Elo pohtivat työhyvinvointitekoja..
Kokonaisuudessaan Laurentius-talossa toimii paitsi Laurentius-koulu, myös monta muuta toimijaa, kuten Laurentius-päiväkoti, ruotsinkielinen Solbrinkens skola ja Solbrinkens daghem, Länsi-Uudenmaan musiikkiopisto, Hiiden opisto, Lohjan seudun kuvataidekoulu, Lohjan liikuntakeskus sekä Lohjan kaupunginorkesteri. Päivittäin talon käytäviä astelee pitkälti toista tuhatta ihmistä, ja esimerkiksi henkilökunnan tila on yhteinen kaikkien toimijoiden henkilöstölle. Oman opettajainhuoneen puuttuminen on monelle uutta ja vaatinut totuttelua.
Työhyvinvointi kumpuaa osaltaan asioiden selkeydestä. Kehitykselle on annettava aikaa ja ymmärrystä.
Yhdessä Aro ja Uutela-Morander korostavat, että prosessissa kehitetään myös työyhteisötaitoja.
— Vuorovaikutusosaamista kehittämällä kohtaamme toisiamme paremmin, ja pystymme myös mallintamaan sitä samaa oppilaille. Meidän hyvä olo heijastuu varmasti oppilaillekin, Aro ja Uutela-Morander täydentävät.
Työnohjausta ja Aivotaitoja
Koko työyhteisön yhteinen tekeminen aloitettiin vastikään opettajakunnan kick off -tapahtumalla, jossa kerrattiin vuorovaikutuksen pelisääntöjä ja tutustuttiin työnohjaukseen. Lisäksi tulevana keväänä järjestetään ryhmäkohtaista työnohjausta sekä työhyvinvointikoulutuksia eri teemoilla. Ensimmäinen koulutuksista keskittyi palautumiseen ja pysähtymiseen.
— Työnohjaukseen on ilmoittauduttu todella halukkaasti. Tarvetta pysähtymiseen oman hyvinvoinnin äärelle selkeästi löytyy. Työnohjaukset tapahtuvat työajalla, ja niissä pääsee juttelemaan ihan rauhassa, Aro kertoo.
Palautuminen ja oma hyvinvointi -koulutuksessa Mikko Pohjavuori (vasemmalta), Anna Aro ja Ida Hellman harjoittelivat hermoston rauhoittamista meditaation voimin
Hanketta ovat suunnitelleet ja pyörittäneet oppilaanohjaaja Anna Aro, rehtori Pirjo Uutela-Morander ja apulaisrehtori Satu-Kristiina Hautamäki. Mukaan on valikoinut myös ulkopuolinen kouluttaja Aivotaidot Oy.
— Tarvitsimme ulkopuolista osaamista ja ajattelimme, että on henkilöstöllekin helpompaa, jos kouluttaja tulee ulkopuolelta. Työnohjauksissa Aivotaitojen Nina Uusitalo haastaa pohtimaan opettajan työn hankaliakin puolia ja auttaa löytämään niitä yhteisiä toiminnan tapoja, Aro kuvailee.
Vuorovaikutuskoulutusten ja yhteistyön rakentamisen jälkeen hankkeen suunnan määrittävät henkilöstön toiveet ja tarpeet.
— Meillä on vielä koko ensi lukuvuosi aikaa. Emme halua tarkoituksella asettaa liian tiukkaa sabluunaa vaan kuulla, mitä henkilöstö nostaa esiin, Aro kertoo.
Omin voimin olisi ollut paljon vaikeampaa lähteä liikkeelle
Pitkäjänteinen työ hyvinvoinnin eteen kantaa hedelmää myös hankkeen päätyttyä. Hankkeesta halutaan saada pysyviä työtä tukevia käytänteitä niin yhteisölle kuin yksilöille. Hankkeen jälkeen työtä pyritään jatkamaan työhyvinvointiryhmän ohjaamana.
— Lohjan kaupungin työsuojelun edustaja on myös ollut mukana tekemisessä ja innoissaan prosessista, Uutela-Morander lisää.
Laurentius-koululle työhyvinvointirahaston tuki mahdollisti haasteisiin tarttumisen. Heillä kohde rahoituksen tarpeelle oli selkeä, mikä helpotti hakemuksen tekemistä. Hanketiimi kehottaakin hakijoita tutustumaan ennalta hyviin kehitysideoihin ja pohtimaan, miten kyseisestä käytännöstä voisi lähteä muokkaamaan omaan työyhteisöön sopivan.
— Kannattaa aloittaa hakemusprosessi hyvissä ajoin, ja olla yhteydessä rahoitusta saaneisiin. Heiltä saa hyviä vinkkejä. Meihinkin saa olla yhteydessä, ja on jo oltukin! Aro kertoo.
OAJ:n työhyvinvointirahaston vuoden 2023 avustusten hakuaika päättyy 10.3. Tutustu kohteisiin ja hakuehtoihin rahaston sivulla.
Teksti Sini Tuohimaa
Kuvat Leena Koskela