OAJ on huolissaan kuntien valtionosuuden leikkaamisen vaikutuksista koulutuksen alueelliseen eriarvoisuuteen. Tasa-arvorahoituksen korottaminen on myönteinen asia, mutta sen tason tulisi pysyä vakaana. Varhaiskasvatuksen opettajien pulaa ei saada paikattua ilman lisäpanostuksia aloituspaikkoihin. OAJ lausui ja oli eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa kuultavana 18.10.2023 valtion talousarviosta vuodelle 2024.
Neljä viidesosaa perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen rahoituksesta tulee kunnilta. Hallituksen suunnitelma leikata kuntien valtionosuuksista uhkaa siten myös koulutuksen rahoitusta. Suuremmissa kunnissa kiinteistöveron alarajan korotus voi kompensoida leikkauksen, mutta valtaosalle kunnista indeksijäädytys on suora leikkaus ja lovi paikataan peruspalveluista leikkaamalla.
– OAJ painottaa, että kuntien toimintaedellytykset tulee varmistaa laadukkaan kasvatuksen ja koulutuksen toteuttamiseksi. On vaarallinen polku lähteä luomaan alueellista eriarvoisuutta koulujen arkeen. Jokaisella suomalaisella lapsella on oikeus tasokkaaseen koulupolkuun, OAJ:n koulutuspolitiikan päällikkö Jaakko Salo toteaa.
Kiristyvä kuntatalous on johtanut jo nyt useissa kunnissa YT-neuvotteluiden aloittamiseen ja henkilöstölomautusten suunnitteluun. Toteutuessaan lomautukset johtavat esimerkiksi perusopetuksessa käytännössä pitkäaikaisiin koulutyön häiriöihin, kun ryhmiä yhdistellään pitkäksi aikaa lomautuskierron aikana.
Koulujen eriytymistä voi ehkäistä vakaalla tasa-arvorahoituksella – nyt vaarana tempoilevuus
Syrjäytymistä ehkäisevää tasa-arvorahoitusta kohdennetaan kouluille ja varhaiskasvatukseen alueilla, joilla on esimerkiksi heikko koulutustaso ja korkea työttömyys. OAJ on budjettiesityksessä tyytyväinen tasa-arvorahan 65 miljoonan euron tasoon nostamisesta, mutta on huolissaan rahoituksen tason tempoilevuudesta tulevan neljän vuoden aikana. Hallituksen julkisen talouden suunnitelmassa tasa-arvorahan taso vaihtelee vuosittain 25–75 miljoonan euron välillä.
– Tasa-arvorahoitus on todella tarpeen ja hyvä asia, mutta rahoitustason suuri vaihtelu muuttaa vakaaksi tarkoitetun tuen toistuvaksi hankerumbaksi ja johtaa opettajille lyhyisiin määräaikaisiin työrupeamiin. Tämä on täysin käsittämätön linjaus hallitukselta, kun tasa-arvoraha voitaisi myöntää neljäksi vuodeksi kerralla, mikä vähentäisi hankehumppaa ja olisi paljon vaikuttavampaa, Salo toteaa.
Varhaiskasvatuksen opettajien koulutusmäärät on saatava hallitusohjelmassa kirjatulle tasolle
Varhaiskasvatuksen opettajista on huutava pula, sillä koulutusmäärät ovat olleet viime vuosien aikana liian matalat ja tarve pedagogisesti laadukkaalle varhaiskasvatukselle on suuri. Hallitus lupasi budjettiriihessä korkeakoulujen aloituspaikkoihin 11,7 miljoonaa euroa. Summa olisi mahdollistanut hallitusohjelmaan kirjatun tavoitteen nostaa varhaiskasvatuksen opettajien koulutusmäärän tarvittavalle 1400 aloituspaikan tasolle. Ensi vuonna tämä edellyttäisi aloituspaikkamäärän kasvattamista 250–300 paikalla. Nyt talousarvioesityksessä kohdennetaan 10 miljoonaa ammattikorkeakouluille ja vain 1,7 miljoonaa euroa yliopistoille. Tämä 1,7 miljoonaa ei riitä hallitusohjelman mukaisen tavoitteen toteutumiseen, vaikka koko summa ohjattaisiin varhaiskasvatuksen opettajien aloituspaikkoihin.
OAJ vaatii tarvittavan määrärahan kohdentamista varhaiskasvatuksen opettajien kouluttamiseen. Ensi vuodelle tarvittaisiin 2–3 miljoonaa euroa.
– Ainoa kestävä tapa lisätä korkeakoulujen aloituspaikkoja on niiden täysmääräinen rahoittaminen. Poukkoileva tai kokonaan puuttuva rahoitus ei mahdollista laadukkaan ja houkuttelevan varhaiskasvatuksen koulutuksen järjestämistä, OAJ:n erityisasiantuntija Risto-Matti Alanko sanoo.
Oppimisen tuen uudistaminen on tärkein yksittäinen toimi perustaitojen varmistamiseksi
Yksi sivistysvaliokunnan kuulemisen pääaiheita oli oppimisen tuen ongelmat ja niihin tarvittavat korjaustoimet. OAJ yhtyy hallitusohjelman kirjauksiin oppimisen tukea koskevan lainsäädännön täsmentämisestä.
– Oppimisen tukeen tarvittavat tukitoimet vaativat toteutuakseen riittävän rahoituksen. Siksi perusopetukseen luvatusta 200 miljoonan euron lisärahoituksesta valtaosa on käytettävä oppimisen tuen korjaamiseen, toteaa Salo.
Hallituksen tavoitteena on saattaa uusi oppimisen tuki voimaan syksyllä 2025.
OAJ oli keskiviikkona kuultavana myös sivistysvaliokunnassa kasvatuksen, koulutuksen ja tutkimuksen rahoituksesta. Perjantaina kuulemiset jatkuvat lukion ja ammatillisen koulutuksen rahoituksesta.