OAJ:n ja Jukon puheenjohtaja Katarina Murto pitää 23.2. syntynyttä valtion sopimusratkaisua kokonaisuudessaan kohtuullisena, sillä se tuo palkankorotusten ohella eräitä työehtojen parannuksia. Palkat nousevat kaksivuotisella sopimuskaudella yhteensä keskimäärin 6 prosenttia.
On hyvä, että ratkaisuun päästiin neuvotteluteitse. Kokonaisuus tyydyttää, koska se sisältää myös tekstiparannuksia, Katarina Murto toteaa.
Valtion uusi virka- ja työehtosopimus on voimassa 1.3.2023 – 28.2.2025. Yleiskorotuksena maksetaan 1.5.2023 maksetaan 3,5 prosenttia kuukausipalkasta.
Palkat nousevat 1.3.2024 lukien yleiskorotuksella, jonka suuruus on 2 prosenttia. Samasta ajankohdasta lukien on paikallisesti toteutettavana 0,5 prosentin suuruinen virastoerä.
Sopimukseen sisältyy myös kertaerä, joka maksetaan huhtikuussa 2023. Sen suuruus on 12,2 prosenttia kuukausipalkasta, kuitenkin vähintään 500 euroa.
Kesäsynnyttäjien asema ratkesi ja palkallinen perhevapaa piteni
– Opettajien osalta oli tärkeää, että niin sanottujen kesäsynnyttäjien asema ratkaistiin. Korvaus maksetaan sairauspäivärahan suuruisena myös silloin, kun raskausrahakausi osuu opettajan laskennallisen loman ajalle, Murto kertoo.
Valtiolla sovittiin myös palkallisen perhevapaa pidentämisestä 18 arkipäivästä 32 arkipäivään eli etuus on nyt vastaava kuin kunta-alalla. Lisäksi tilapäisen hoitovapaaseen on oikeutettu jatkossa siihen asti kun lapsi täyttää 12 vuotta.
OAJ:n hallitus hyväksyi neuvottelutuloksen aamulla 23.2. ja Jukon hallitus myöhemmin samana päivänä. Valtion sopimusratkaisu menee vielä valtioneuvoston hyväksyttäväksi ja eduskunnan valtiovarainvaliokunnan vahvistettavaksi.
Valtion kouluissa ja oppilaitoksissa toimii noin 500 OAJ:n jäsentä. Valtion palkansaajia on kaikkiaan 78 000. Sopijapuolia ovat Juko, Pro ja JHL sekä työnantajaa edustava Valtion työmarkkinalaitos.
Kunta-alalla neuvotellaan verrokkialojen palkankorotusten vaikutuksesta
Kunta-alalla neuvotellaan niin sanotusta perälautakirjauksesta eli siitä, miten yksityisten verrokkialojen kustannusvaikutuksen heijastuvat kuntien ja hyvinvointialueiden sopimuskorotuksiin vuosina 2023 ja 2024.
Viime kesäkuussa Jukon, Jaun ja KT:n kesken saavutetun ratkaisun mukaan teknologia- ja kemianteollisuuden sekä kuljetusalan kustannusvaikutukset otetaan huomioon kunta- ja hyvinvointialalla, jos ne ylittävät 1,9 prosenttia. Kahdelle verrokkialalle on tähän mennessä syntynyt sopimus.
– Neuvotteluteitse pyritään pääsemään ratkaisuun helmikuun loppuun mennessä, Murto sanoo.