OAJ:n ja 50 000 allekirjoitusta saavuttaneen kansalaisaloitteen tavoitteet ovat yhtenäiset: Varhaiskasvatuksen henkilöstömitoitus on määriteltävä ryhmä- eikä päiväkotitasolla ja kaikille yli kolme vuotta täyttäneille on säädettävä sama henkilöstömitoitus riippumatta siitä, onko lapsi varhaiskasvatuksessa puoli päivää tai koko päivän.
Keskustelu varhaiskasvatuksen ongelmien ympärillä jatkuu. Ongelmien korjaamiseksi on tammikuussa avattu kansalaisaloite, joka sai kymmenessä päivässä tarvittavat 50 000 allekirjoitusta eli aloite etenee eduskunnan käsittelyyn.
Kansalaisaloitteessa varhaiskasvatuslakiin vaaditut muutokset päiväkotien ryhmäkokoon ja henkilöstömitoitukseen ovat olleet myös OAJ:n vaatimuksissa jo pitkään.
– OAJ on vaatinut, että henkilöstömitoitusta tarkasteltaisiin lapsiryhmäkohtaisesti, ei päiväkotikohtaisesti. Lisäksi henkilöstöä on oltava lapsia vastaava määrä, myös aamuisin- ja iltapäivisin, OAJ:n koulutuspoliitikan johtaja Nina Lahtinen painottaa.
OAJ on muun muassa tukenut jäsenistöään tekemään kanteluita aluehallintovirastoon (avi), jotta siellä puututtaisiin vain paperilla tehtyihin ryhmäjakoihin.
– Ryhmät näyttävät teoriassa hyvältä, mutta käytännössä pienet ryhmät yhdistetään arjessa yhdeksi suurryhmäksi, jolloin rikotaan ryhmäkokosäännöstä. Laki kieltää tällaiset suurryhmät, mutta laillisuusvalvojat eivät ole puuttuneet tähän riittävästi kanteluista huolimatta, Lahtinen sanoo.
Myös varhaiskasvatusasetuksessa eri tilanteisiin määritellyt erilaiset henkilöstön ja lasten suhdeluvut aiheuttavat kuormitusta ja ryhmän enimmäiskoon ylityksiä.
– OAJ:n tavoitteena on, että yhtä työntekijää kohden olisi aina maksimissaan seitsemän kolme vuotta täyttänyttä lasta. Lapsimäärän kasvattaminen osapäiväisten lasten vuoksi kasvattaa ryhmien kokoa liiaksi, asettaa osapäiväiset lapset eriarvoiseen asemaan ja heikentää mahdollisuuksia laadukkaan varhaiskasvatustoiminnan toteuttamiseen, hän kertoo.
Lahtinen on tyytyväinen, että OAJ:n ajamat parannukset ovat saaneet myös selkeän tuen kansalaisilta.
– Nyt pitäisi keskittää kaikki voimat varhaiskasvatuksen laadun parantamiseen ja näiden laajaa kannatusta saaneiden yhteisten tavoitteiden edistämiseen, eikä riidellä varhaiskasvatuksen henkilöstörakenteesta ja kelpoisuuksista. Lapsen oikeutta opettajaan ei pidä heikentää, vaan ratkoa opettajapula, Lahtinen sanoo.
Yliopistokoulutetuista opettajista on ollut pulaa kymmeniä vuosia, mutta vasta viime hallituskaudella asiaa ryhdyttiin ratkomaan lisäämällä koulutusmääriä.
– Aloituspaikkoja ei kuitenkaan ole riittävästi, vaan tarvetta niiden lisäämiselle on edelleen. Kun opettajat valmistuvat, tilanne vähitellen helpottuu, Lahtinen toteaa.
Aloituspaikkojen lisäksi varhaiskasvatuksen opetushenkilöstön palkkaa ja työoloja on parannettava.
– Tehtäväkohtaisen palkan ja työolosuhteiden parantaminen ei ole laista kiinni, vaan ne ovat paikallisten työnantajien käsissä, Lahtinen korostaa.
Tutustu OAJ:n kaikkiin eduskuntavaalitavoitteisiin ja varhaiskasvatusta koskeviin tavoitteisiin.
25.1. Tekstiin tehty pieniä tarkennuksia liittyen henkilöstömitoitukseen ja lapsimäärään.