Vesa Vihriälän mukaan osaavat opettajat ovat yksi suomalaisen koulutusjärjestelmän vahvuuksista. Koulutus tarjoaa henkistä pääomaa ja luo perusedellytykset uusien innovaatioiden luomiselle, soveltamiselle ja kehittämiselle. Jotta kansainvälisessä kilpailussa pärjätään, pitää kaikkien saada riittävät riittävät perustaidot.
Koulutusta ja tasa-arvoisia opiskelumahdollisuuksia on pidetty pitkään suomalaisen yhteiskunnan menestystekijänä. Myös Helsingin yliopiston työelämäprofessorina työskentelevä Vesa Vihriälä tunnistaa vahvan koulutusjärjestelmän yhteiskunnan valttikortiksi.
Laadukas koulutus paikkaa luonnonvarojen puutetta
Vihriälä kutsuu suomalaista koulutusjärjestelmää meidän itsemme luomaksi vahvuudeksi: paitsi että koulutus tarjoaa henkistä pääomaa, se luo perusedellytykset uusien innovaatioiden luomiselle, soveltamiselle ja kehittämiselle.
Koulutus on yhteiskunnallemme keskimääräistä tärkeämpää.
– Koulutuksen merkitys Suomelle on siinä mielessä erityinen, ettei meillä ole suuria luonnonvaroja, joihin olisi voinut nojata. Koulutus on yhteiskunnallemme keskimääräistä tärkeämpää. Myös Nokia perustui tutkimukseen, ja Nokian menestyksen mahdollistivat korkeasti koulutetut insinöörit, jotka osasivat luoda uusia innovaatioita, Vihriälä sanoo.
Osaavat opettajat ovat koulutusjärjestelmän vahvuus
Vihriälän mukaan yksi suomalaisen koulutusjärjestelmän vahvuuksista on ollut opettajien korkea osaaminen. Yhdeksi opettajan työn keskeisistä vahvuuksista Vihriälä mainitsee opettajien autonomian: opetussuunnitelmat määrittävät opetuksen sisällöt ja tavoitteet, mutta opettaja saa itse päättää opetuksen metodeista ja toimintatavoista.
Yhdeksi opettajan työn keskeisistä vahvuuksista Vihriälä mainitsee opettajien autonomian.
Autonomia tukee sitä, että opetus on enemmän luovaa tekemistä ja vaihtelua erilaisten opetustapojen välillä kuin monotonista ulkoa pänttäämistä.
– Opettajina työskentelee osaavaa ja pystyvää väkeä, ja opettajien yliopistokoulutus on Suomessa laadukasta, Vihriälä kehuu.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Vastuuta oppimisesta on Vihriälän mielestä jo liikaakin sysätty kodeilta opettajille. Kuva: Jarkko Mikkonen.
Perheiden eriytyminen haastaa koulutus- ja oppimismahdollisuuksia
Suomessa oikeus oppimiseen on turvattu lapsesta saakka: jokaisella lapsella on subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen, ja toisen asteen opiskelusta tehtiin tällä hallituskaudella maksutonta.
Koulutusmahdollisuuksia on hyvin tarjolla niin lapsille, nuorille kuin aikuisillekin. Vihriälä pitää Suomen menestyksen salaisuutena sitä, että koko yhteiskuntamme on mobilisoitu oppimaan vauvasta vaariin.
– Lähtötilanne meillä on erittäin hyvä moneen muuhun maahan verrattuna. Ongelmiakin kuitenkin on, sillä eriytymiskehitystä tapahtuu niin koulujen sisällä kuin koulujen välilläkin. Se, että jotkut pärjäävät ja toiset eivät, on osaksi sidoksissa järjestelmämme ongelmiin. Osaammeko kohdistaa voimavaramme oikein ja ovatko panostukset heissä, jotka sitä eniten tarvitsevat? Vihriälä pohtii.
Osaammeko kohdistaa voimavaramme oikein ja ovatko panostukset heissä, jotka sitä eniten tarvitsevat?
Hänen mukaansa isossa kuvassa taustalla vaikuttaa perheiden eriytyminen. Eriytymistä on tapahtunut, vaikka tuloerot eivät ole juurikaan muuttuneet viimeisen 20 vuoden aikana ja suhteellinen köyhyys on jopa pienentynyt.
Erityisen haastavana Vihriälä näkee sen, miten oppijat eriytyvät esimerkiksi lukemisen ja muiden taitojen suhteen. Vihriälän mielestä vastuuta kasvatuksesta ja oppimisesta on jo liikaakin sysätty kodeilta opettajille. Jos osaaminen eriytyy ja kotona ei harrasteta lukemista tai liikuntaa, se vaikuttaa myös koulumenestykseen ja sitä kautta lapsen tai nuoren tulevaisuuteen.
Tarve oppimiselle vain kasvaa
Tulevien vuosien näkymät huolettavat Vihriälää erityisesti korkeakoulutuksen, tutkimuksen ja innovaatioiden näkökulmasta. Korkeatasoinen osaaminen ja innovaatiot luovat talouskasvua ja vahvistavat Suomen asemaa kansainvälisessä kilpailussa.
Korkeakoulutettujen määrä on kuitenkin Suomessa jämähtänyt paikalleen: 25–34-vuotiaat ovat suorittaneet vähemmän korkeakoulututkintoja kuin aiemmat ikäluokat.
– Tässä suhteessa olemme tippuneet OECD-maiden puolivälin tasolle, ja se huolestuttaa minua. Tarvitsemme kilpailukykyä, jos aiomme menestyä. Meidän kilpailuetumme on osaamisessa ja tutkimuspohjaisessa innovoinnissa, ja sitä tulisi nyt vahvistaa, Vihriälä sanoo.
Meidän kilpailuetumme on osaamisessa ja tutkimuspohjaisessa innovoinnissa, ja sitä tulisi nyt vahvistaa
Millä osaamistaso käännettäisiin taas nousuun?
– Meidän tulisi palata takaisin perusasioiden äärelle. Yksi asia on huolehtia siitä, että kaikki saavat riittävät perustaidot. Tulevaisuuden osaamisen kannalta keskeisiä ovat monet perustaidot, kuten lukeminen, kirjoittaminen ja päättelykyky, Vihriälä sanoo.
Terveiset opettajille: Teette upeaa ja tärkeää työtä
Entisen kansakoulunopettajan lapsena Vihriälä näkee opettajien työn merkityksen niin oppijoiden kuin yhteiskunnankin tulevaisuuden kannalta. Tulevaisuuden kannalta keskeistä onkin, että opettajiksi valikoituu edelleen heitä, joilla on hyvä motivaatio, halua ja lahjakkuutta toimia opettajana.
Opettajille ja muille koulutusalan ammattilaisille Vihriälällä on selkeä viesti.
– Teette upeaa ja uskomattoman tärkeää työtä. Toivon, että jaksatte löytää motivaatiota antaa käsiinne uskotuille ihmisille sen, mitä he tarvitsevat.
Kuka Vesa Vihriälä?
- Ekonomisti, työskentelee Helsingin yliopiston työelämäprofessorina
- Koulutukseltaan valtiotieteen tohtori
- Työskennellyt aiemmin mm. pääministerin valtiosihteerinä, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) ja Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) toimitusjohtajana.
Opettajien arvo -juttusarja
Vesa Vihriälää haastateltiin Opettajan arvo –blogisarjaan, jossa jututamme erilaisissa yhteiskunnallisissa asiantuntijatehtävissä toimivia vaikuttajia siitä, millainen merkitys opettajilla ja opettajien työllä on yhteiskunnassa erityisesti talouden ja kilpailukyvyn näkökulmasta.
Lue lisää kampanjan teemoista ja tulevaisuuden kokoisesta tehtävästä: tehdääntulevaisuuksia.fi