Henkilöstön ilmoitukset varhaiskasvatuksen epäkohdista johtavat vain harvoin korjaaviin toimenpiteisiin. Tämä ilmeni OAJ:n selvityksessä, jossa varhaiskasvatuksen opettajilta ja päiväkodinjohtajilta kysyttiin, kuinka lain edellyttämä epäkohtien ilmoitusvelvollisuus toimii.
Esimerkiksi varhaiskasvatuksen opettajat velvoitettiin 2021 lainmuutoksella tekemään ilmoitus, jos he huomaavat työssään epäkohdan, joka estää tai uhkaa estää varhaiskasvatuksen toteutumisen säädösten mukaisesti.
Kaksi kolmesta eli 65 prosenttia kyselyyn vastanneista varhaiskasvatuksen opettajista ja erityisopettajista kertoi, ettei epäkohdasta ilmoittaminen johtanut toimenpiteisiin.
– Lain tavoitteen toteutuminen näyttää vajavaiselta ensimmäisen vuoden jälkeen. Vain 22 prosenttia kaikista vastaajista katsoi, että laki on vahvistanut henkilöstön keinoja puuttua epäkohtiin. Peräti 44 prosenttia vastaajista arvioi, ettei näin ollut tapahtunut, koulutuspolitiikan johtaja Nina Lahtinen OAJ:sta kertoo.
Ilmoituksista enin osa on koskenut epäselvyyksiä henkilöstömitoituksessa. Muita yleisiä ilmoittamissyitä olivat lapsen tuen toteutumattomuus ja tiloja koskevat puutteet.
– Henkilöstömitoituksen ongelmat ovat epäilemättä yleisiä, mutta mitoitus saattaa olla myös varhaiskasvatuslain ainoa velvoite, joka tunnistetaan kunnolla. Prosessi ei ole kunnossa, jos ilmoituksen tekijä ei saa edes tietoa siitä, mihin ilmoitus johtaa, vaikka laki velvoittaa työnantajan kertomaan jatkotoimista.
– Läheskään kaikki työnantajat eivät ole opastaneet henkilöstöä ilmoitusvelvollisuudesta, joten sitä ei myöskään tunneta kunnolla. Päiväkodin johtajien ja varhaiskasvatuksen opettajien pitäisi nähdä ilmoitusvelvollisuus yhtenä keinona viestittää työnantajalle ja kunnan päättäjille ongelmista ja resurssipuutteista, jotka estävät toteuttamasta varhaiskasvatusta lainmukaisesti, Lahtinen tähdentää.
Puutteita koulutuksessa, ohjeet epäselvät
Yli kolmasosa (36 %) kyselyyn vastanneista totesi, ettei työnantaja ole antanut koulutusta ilmoitusvelvollisuudesta. Lisäksi lähes kolmasosa vastaajista (29 %) kertoi, ettei asiasta ole laadittu menettelyohjeita, eikä työpaikalla ollut myöskään nähtävillä ohjeita ilmoitusvelvollisuudesta. Lisäksi reilu viidesosa vastaajista (22 %) katsoi, etteivät ohjeet olleet selkeät.
OAJ selvitti varhaiskasvatuksen epäkohtien ilmoittamisvelvollisuuden toteutumista syyskuussa 2022 satunnaisotannalla toteutetulla kyselyllä. Vastauksia saatiin 161.
Vaikka vastaajajoukko jäi tällä kertaa pieneksi, vastaukset vahvistivat kuvaa, joka oli jo ennestään syntynyt OAJ:n jäsenten ja luottamusmiesten yhteydenotoista. Ilmoitusvelvollisuus tunnetaan heikosti, eikä se vielä toimi lainsäätäjän tarkoittamalla tavalla, Lahtinen tiivistää.
Epäkohdista ilmoittajaan ei saa lain mukaan kohdistaa vastatoimia. Kyselyssä ilmeni kuitenkin, että ilmoituksia jätetään tekemättä myös jälkiseurausten pelossa.
Epäkohtien ilmoitusvelvollisuus koskee sekä kunnallista että yksityistä varhaiskasvatusta.