Mitä tehdä, jos kuuluu riskiryhmään? Entä milloin on mahdollista saada palkallista sairauslomaa, milloin ei? Muun muassa näihin kysymyksiin löydät vastauksen OAJ:n ohjeista.
Koronapandemia jatkuu ja vuodenvaihteen yhteydessä on otettu käyttöön uusia rajoitustoiminpiteitä. Uusi koronavirusvariantti on osin muuttanut viranomaisten koronastrategiaa. Valitettavasti viranomaisten viestintä on ollut paikoin ristiriitaista ja sekavaa.
— Poikkeuksellisen tilanteen jatkuessa OAJ:n ensisijaisena tehtävänä on edelleen huolehtia jäsentensä palvelussuhteen ehdoista ja työoloista. Päätös laajemmasta etäopetukseen siirtymisestä on edelleen tartuntatautiviranomaisten käsissä, OAJ:n neuvottelujohtaja Petri Lindroos sanoo.
OAJ on ohjeistanut luottamusmiehiään keskittymään erityisesti työnmäärän sopimuksen mukaiseen rajaamiseen ja mahdollisen lisätyön korvaamiseen.
— Työturvallisuuteen liittyvissä asioissa luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu voivat ajaa asioita yhteistoiminnassa. Työn määrään ja työkuormitukseen liittyvissä seikoissa luottamusmies voi sopimusasiantuntijana olla työsuojeluvaltuutetun tukena, hän ehdottaa.
Riskiryhmään kuuluva opetushenkilöstö
Työnantajan on kartoitettava päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten henkilöstöstä riskiryhmiin kuuluvat. Henkilöstön terveystietoja saa käsitellä vain siinä laajuudessa kuin on välttämätöntä asioiden hoitamiseksi ja tästä on oltava myös työntekijän suostumus. Työnantajan on laadittava yhdessä työterveyshuollon kanssa toimintaohjeet, miten riskiryhmään kuuluvien kanssa menetellään.
— Riskiryhmään kuuluvan on syytä ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon, Lindroos neuvoo.
THL on juuri määritellyt raskaana olevat koronan vakavan tautimuodon riskiryhmään. Raskaana olevilla varhaiskasvatuksen opettajilla sekä lähiopetustyössä toimivilla on mahdollisuus hakea Kelan erityisäitiysrahaa, mikäli työoloissa ei voida estää altistumista. (Lue lisää Kelan verkkosivuilta).
Koronaoireet oikeuttavat palkalliseen sairauslomaan
Mikäli työntekijä saa koronaoireita, on hän oikeutettu palkalliseen sairauslomaan. Osa työnantajista on antanut suosituksia omaehtoisista karanteeneista.
— Nämä kuitenkin perustuvat omaan harkintaan, sillä omaehtoinen karanteeni on palkaton poissaolo, eikä työnantaja voi sellaiseen velvoittaa, Lindroos kertoo.
Mikäli työntekijä on puolestaan altistunut koronavirukselle, mutta ei ole saanut virallista tartuntatautipäivärahaan oikeuttavaa karanteenipäätöstä, on ensisijainen vaihtoehto etätyöt.
— Mikäli tämä ei ole mahdollista, eikä työnantaja halua työntekijän tekevän töitä työpaikalla, voi työnantaja ohjeistaa työntekijän anomaan palkallista virka- tai työvapaata tai pienellä kynnyksellä oireiden ilmetessä sairauslomaa.
Poissaolot oman lapsen karanteenin tai oireiden vuoksi
Palkallista tilapäistä hoitovapaata ei voi käyttää oman lapsen omaehtoisen karanteenin takia.
— Varhaiskasvatuksessa tai perusopetuksessa lapsen osallistumista ei voi evätä ilman lääkärin karanteenipäätöstä. Päätös poissaoloon on huoltajan ja sitä varten voi anoa palkatonta poissaoloa pakottavista perhesyistä, Lindroos painottaa.
Mikäli lapsella on koronaoireita, voi alle 12-vuotiaan lapsen hoidon järjestämisen takia käyttää normaalisti tilapäistä hoitovapaata työnantajan ohjeistuksen mukaisesti.
Koronaan liittyvä ohjeistus on koottu OAJ:n verkkosivuille ja ohjeistusta päivitetään muuttuvan tilanteen perusteella.
Lue myös OAJ ohjeistaa – Etä- ja lähiopetuksen samanaikainen järjestäminen sekä lähiopetuksen suoratoisto ja OAJ ohjeistaa — Terveysturvallinen työympäristö luodaan työpaikan yhteistoiminnassa
Teksti: Milla Eronen
Kuva: Leena Koskela