Perusopetuksen toimimaton oppimisen tuki vaarantaa oppivelvollisuusuudistuksen onnistumisen, kertoo OAJ:n opetushenkilöstölle tekemä kysely. Vain harva opettaja pitää oppimisen tuen resursseja riittävinä. Opinto-ohjaajien määrää uudistuksessa on lisätty vain vähän, vaikka kyseessä on nimenomaan ohjauksen uudistus.
OAJ teki tammi-helmikuussa jäsenilleen neljä erillistä kyselyä, joilla selvitettiin oppivelvollisuusuudistuksen etenemistä ja sen vaikutuksia opetushenkilöstön työhön eri koulutusmuodoissa. Kyselyihin vastasi yhteensä noin 3500 perusopetuksen, ammatillisen koulutuksen tai lukion opettajaa tai esihenkilöä.
Toisen asteen opettajat kertoivat, että heidän työnsä merkittävin kuormitustekijä on opiskelijoiden yhä heikommat valmiudet opiskeluun. Opettajien kuormitus on kasvanut huolestuttavasti, mistä kertoo muun muassa OAJ:n 16.2. julkistama työolobarometri.
Opiskelijoiden valmiuksien ja opiskelutaitojen parantamiseksi perusopetusta on vahvistettava yleisesti ja laitettava kuntoon oppimisen tuki ja oppilaanohjaus.
Perusopetuksen opettajista kolme neljästä vastasi, ettei oppilaiden käytössä ole riittävästi erityisopettajia antamaan oppimisen tukea. 60 prosenttia kertoi, etteivät oppilaat voi tarvittaessa päästä erityisluokalle. Jopa 99 prosenttia piti erityisluokkia tarpeellisina eikä kannata niiden lakkauttamista.
Varsinkin suurissa ja keskisuurissa kunnissa opetushenkilöstö vastasi, ettei oppimisen tuki riitä.
– Oppimisen tuki ei toteudu yhdenvertaisesti. Oppimisen tuessa lainsäädännössä olevat ongelmat on korjattava. Tarvitsemme ehdottomasti myös opetushenkilöstön määriin mitoitukset, joilla taataan jokaiselle oppijalle mahdollisuus oppia. Vain niin voidaan varmistaa, että tukea oikeasti annetaan, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen sanoo.
Opinto-ohjaajia ei ole lisätty siihen varatulla rahalla
Oppivelvollisuuden laajentaminen on ennen kaikkea oppilaanohjauksen ja opinto-ohjauksen uudistus. Näyttää kuitenkin siltä, että opinto-ohjaajien määrää on lisätty vain vähän.
Yli puolet kaikista vastaajista ilmoitti, että opinto-ohjaajien määrää ei ole lisätty.
Esihenkilöille tehtyyn kyselyyn vastanneista vain joka neljäs ilmoitti opinto-ohjaajien määrän lisäämisestä oppilaitoksessaan.
– Opinto-ohjaajien määrässä pitäisi näkyä se, että rahoitusta lisätään noin 350 opinto-ohjaajan vuosittaista työaikaa vastaavasti, sanoo Luukkainen.
OAJ:n mielestä opinto-ohjaajilla ja oppilaanohjaajilla tulee olla korkeintaan 200 ohjattavaa, jotta ohjaus on toteutettavissa laadukkaasti.
Perusopetuksessa joka toisen opettajan mielestä oppilaat eivät saa tarpeeksi oppilaanohjausta kouluvuoden aikana. Oppivelvollisuusuudistuksen tuoma uusi kesäajan ohjausvelvoite on kuitenkin toteutunut hyvin 73 prosentin mielestä.
Työmäärä on kasvanut uusien velvoitteiden myötä
Oppivelvollisuuden laajentaminen on tuonut opetushenkilöstölle uusia velvoitteita. Lukioiden ja ammatillisen koulutuksen esihenkilöistä 90 prosenttia kokee työaikatarpeen kasvaneen merkittävästi tai jonkin verran.
Lukion opettajista yli puolet kertoo saaneensa uusia työtehtäviä ilman lisätyöaikaa tai korvausta, ammatillisessa koulutuksessa vastaavasti reilu kolmannes. Uudet tehtävät liittyvät muun muassa oppimateriaaleihin ja opintojen etenemisen seuraamiseen.
– Tulokset osoittavat, ettei sopimuksia noudateta paikallisella tasolla. Lisätehtäviin ei ole osoitettu työaikaa eikä korvausta niistä. Sopimusten mahdolliset kehittämistarpeet edellyttävät taas lisärahoitusta, jota saadaan nyt tavoitteenamme olevan palkkaohjelman avulla, sanoo OAJ:n neuvottelujohtaja Petri Lindroos.