Luku- ja kirjoitustaidon opettaminen maahanmuuttajille on ollut vuodesta 2018 vapaan sivistystyön tehtävä. Taitojen saavuttamisen esteenä on Karvin tuoreen selvityksen mukaan esimerkiksi koulutuksen rahoitusmalli. OAJ vaatii, että nykyistä mallia muutetaan, jotta jokaisella luku- ja kirjoitustaidottomalla maahanmuuttajalla olisi mahdollisuus saada tarvitsemaansa koulutusta.
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi julkaisi maanantaina 19.12. maahanmuuttajien lukutaitokoulutuksen arvioinnin tulokset. Tulosten mukaan luku- ja kirjoitustaidon puuttuminen estää integroitumisen suomalaiseen yhteiskuntaan.
Vastuu maahanmuuttaja-aikuisten luku- ja kirjoittamiskoulutuksen opettamisesta on ollut vuodesta 2018 lähtien vapaalla sivistystyöllä eli esimerkiksi kansalais- ja työväenopistoilla.
– Uudistus oli tervetullut, mutta sen keskeiseksi ongelmaksi on noussut rahoitus, joka ei esimerkiksi kata kesken lukuvuoden tulleiden opiskelijoiden osuutta. Kaikille luku- ja kirjoitustaito-opetusta tarvitseville ei myöskään tarjota opintoja, koska niitä ei esimerkiksi ole syystä tai toisesta kirjattu kotoutumissuunnitelmaan, OAJ:n erityisasiantuntija Päivi Lyhykäinen kertoo.
Maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen rahoitus pohjautuu vapaan sivistystyön perusvaltionosuusjärjestelmään. Nykyinen rahoitusmalli ei kata koulutuksen tosiasiallisia kustannuksia. Esimerkiksi kansalaisopistojen kustannuksista se kattaa tällä hetkellä vain 75 prosenttia.
– Rahoituksen pitäisi kattaa myös kesken lukuvuoden opiskelemaan tulleiden sekä kotoutumisajan ylittäneiden kulut sekä opiskelijoiden tarvitseman tuen ja opinto-ohjauksen, Lyhykäinen painottaa.
OAJ kannattaa Karvin ehdotusta lainsäädännön muuttamisesta siten, että kaikilla luku- ja kirjoitustaidottomille maahanmuuttajille tarjotaan koulutusta, vaikka sitä ei olisi merkitty kotoutumissuunnitelmaan.
– Nykyinen käytäntö on hankala, koska kunnissa ei systemaattisesti laadita kotoutumissuunnitelmia. Kaikilla kunnilla ei ole myöskään tarjolla soveltuvia vapaan sivistystyön palveluja, eikä TE-toimistoissa ole välttämättä osaamista arvioida henkilön opetuksen tarvetta. Valtionrahoitteista luku- ja kirjoitustaidon koulutusta olisi annettava tarvelähtöisesti myös niille, joilla ei ole oikeutta kotoutumissuunnitelmaan, kuten esimerkiksi jo vuosia Suomessa asuneille maahanmuuttajille, Lyhykäinen toteaa.
Hänen mukaansa on tarpeellista myös varmistaa, että maahanmuuttajan osaamisen tunnistaminen on opettajan tekemää työtä.
– Pätevällä opettajalla on osaamista ja taitoa ohjata maahanmuuttaja esimerkiksi jatko-opintojen pariin. Lisäksi opettajilla on oltava osaamista tunnistaa erilaisten opiskelijoiden mahdollisen lisätuen tarve.
Lyhykäisen mukaan tarvitaan myös lukutaitokoulutuksen toimivuuden ulkopuolista arviointia.
– Olemme OAJ:ssä myös huolissamme kotoutumiskoulutuksen kilpailuttamisesta, koska laatu jää selvästi hinnan jalkoihin, Lyhykäinen sanoo.
Lue lisää Kotoutumiskoulutuksen kilpailutus asettaa opettajat epävarmaan työtilanteeseen