Opetus- ja kulttuuriministeriössä on ryhdytty tekemään opettajarekisterin perustamista pohjustavia valmisteluja. OAJ kiittää tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkosta valmistelutyön aloittamisesta. Maamme seuraavan hallituksen on välittömästi tehtävä päätös opettajarekisterin perustamisesta ja osoitettava siihen rahoitus.
Opetus- ja kulttuuriministeriössä on ryhdytty valmistelemaan opettajarekisterille asetettavien tavoitteiden tarkempaa määrittelyä ja sen mukaista arkkitehtuuriarviointia. Valmistelua tehdään yhteistyössä Opetushallituksen kanssa.
– Opettajilla on hyvin merkittävä rooli yhteiskunnassamme sekä kasvatus- ja koulutusalan tavoitteiden saavuttamisessa. Tarvitsemme opetusalaa koskevan ennakointityön ja päätöksenteon pohjaksi nykyistä parempaa tietopohjaa opettajista sekä myös entistä toimivampia tiedonkeruun tapoja, tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen sanoo ministeriön tiedotteessa.
OAJ kiittää ministeri Honkosta valmistelun aloittamisesta.
– Rekisterin perustamisen aloittaminen on historiallinen hetki. Tämä on ollut OAJ:n pitkäaikainen ja tärkeä tavoite. Hienoa, että valmistelu tehdään yhteistyössä Opetushallituksen kanssa, OAJ: puheenjohtaja Katarina Murto toteaa tyytyväisenä.
Honkosen mukaan maamme seuraava hallitus tekee lopullisen päätöksen opettajarekisterin perustamisesta. OAJ painottaa, että seuraavan hallituksen on tehtävä päätös välittömästi ja osoitettava rekisterin perustamiseen riittävä rahoitus.
OAJ on edellyttänyt viimeksi budjettiriihen yhteydessä, että Opetushallitukselle kohdennetaan riittävät resurssit perustamisen aloittamiseksi.
Seuraavan hallituksen on tehtävä päätös välittömästi ja osoitettava rekisterin perustamiseen riittävä rahoitus.
Ilman rekisteriä ajantasainen tieto opettajista puuttuu
Suomessa ei ole ajantasaista tietoa, kuinka paljon kasvatus- ja koulutusalalla on opettajia, rehtoreita ja johtajia, ja kuinka paljon heitä pitää kouluttaa todellisen tarpeen mukaisesti. Emme tiedä, kuinka paljon Suomessa on esimerkiksi kelpoisia luokanopettajia tai kunkin aineen aineenopettajia tai ruotsinkielisiä opettajia.
Rekisterin avulla saisimme tietää tarkat määrät opettaja- ja johtajatarpeesta valtakunnallisesti sekä alueellisesti, ja pystyisimme kouluttamaan tarvetta vastaavan määrän opettajia ja johtajia. Lisäksi saataisiin tietoa myös alan veto- ja pitovoimasta: kuinka moni kouluttautuu alalle, mutta siirtyy muihin tehtäviin.
Oppilaalla ja opiskelijalla on oikeus luottaa siihen, että opettaja, rehtori ja päiväkodin johtaja on saanut koulutuksen, joka tuottaa työssä vaadittavan kelpoisuuden. Valitettavasti aina näin ei ole. Myös ei-kelpoiset alalla toimivat määräaikaiset sekä muut sijaiset käyttävät itsestään samoja nimikkeitä kuin koulutuksen saaneet opettajat.
Rekisterissä olisi myös tieto kaikista opetusalan viroista ja toimista, joissa työskentelee kelpoisuutta vailla oleva opettaja.
– Sijaisesta voitaisiin käyttää nimikettä sijainen, jos häneltä puuttuu opettajan kelpoisuus, Murto toteaa.
Hän muistuttaa, että Suomessa on jo useita ammattirekistereitä, joten niiden järjestelmiä ja perustamisosaamista voitaisiin hyödyntää opettajarekisterissä, mikä alentaa kustannuksia.
Sijaisesta voitaisiin käyttää nimikettä sijainen.
Mahdollistaa täydennyskoulutuksen seuraamisen ja koulutustarpeen arvioinnin
Opettajan työssä on tärkeää, että opettajan osaaminen on ajantasaista. Osaamisen ylläpitäminen eli jatkuva oppiminen kirjautuisi rekisteriin. Rekisterin avulla pystyttäisiin seuraamaan täydennyskoulutuksen laatua ja osallistumismääriä, kun täydennyskoulutustiedot löytyisivät yhdestä paikasta. Opetushallituksen kautta jaetaan vuosittain valtionavustusta opetustoimen ja varhaiskasvatuksen henkilöstökoulutukseen 14–15 miljoonaa euroa.
Lainsäädäntöuudistuksiin tarvitaan tarkkoja tietoja opettajamääristä vaikuttavuusarviota tai kustannuslaskelmia varten. Myös opettajankoulutuksen aloituspaikkamäärien määrittämiseksi tarvitaan täsmällistä ajantasaista tietoa, ettei joitakin opettajaryhmiä kouluteta liikaa tai liian vähän todellisen tarpeen mukaan. Opettajarekisteri mahdollistaa nämä tiedot.