Kun sopimusneuvottelut siirtyvät valtakunnansovittelijan toimistoon, on tilanne umpisolmussa. Miten kiistan käsittely käytännössä etenee ja ketkä lopulta päättävät sovintoehdotuksen hyväksymisestä?
Jos sopimusneuvottelut päättyvät tuloksettomina ja vanhat virka- ja työehtosopimukset ovat päättyneet, on tilanne usein solmussa. Ilman uusia sopimuksia alkaa sopimukseton tila, jolloin laki sallii työntekijäpuolen järjestölliset toimet, joita ovat esim. ylityökielto, hakukielto ja lakko. Myös työnantajapuoli voi käyttää työtaistelutoimia, esimerkiksi työsulkua, joka tarkoittaa sitä, että työnantajat estävät tietyn alan ammattiliittoon kuuluvia työntekijöitä pääsemästä työhön ja keskeyttävät heidän palkanmaksunsa.
Sopimukseton tila ei automaattisesti vie valtakunnansovittelijan luokse. Toisaalta neuvottelujen osapuolet voivat yhdessä pyytää myös vapaaehtoista sovittelua ilman uhkaa järjestöllisistä toimista. Vapaaehtoisessa sovittelussa ei kuitenkaan käsitellä sellaisia oikeusriitoja, jotka kuuluvat työtuomioistuimen toimivaltaan.
Jos lakkovaroituksen antamiseen päädytään, neuvotteluprosessi ja riidan käsittely siirtyy automaattisesti valtakunnansovittelijalle.
Hakukiellosta ja saarrosta tai ylityökiellosta ei tarvitse tehdä ilmoitusta valtakunnansovittelijalle, mutta työnantajalle siitä yleensä ilmoitetaan.
Ylityökiellon aikana ammattiliittoon kuuluvat työntekijät kieltäytyvät tekemästä ylityötä.
Hakukielto tarkoittaa sitä, että hakukiellossa olevia työpaikkoja eivät jäsenet hae.
Saarto tarkoittaa sitä, että jäsenet eivät tee saarronalaiseksi julistettuja työtehtäviä. Saarrossa muiden yritysten työntekijät kieltäytyvät työskentelemästä saarron alaisen yrityksen kanssa, ja työntekijät kieltäytyvät hakeutumasta töihin saarrettuun yritykseen.
Kun valtakunnansovittelija on saanut ennakkoilmoituksen työtaistelusta, sovittelijan on ryhdyttävä toimiin riidan sovittelemiseksi. Sovittelija voi muutoinkin puuttua kiistaan, joka vaarantaa työrauhaa.
Kirjallinen lakkovaroitus aloittaa sovittelun
Ennen lakon alkamista annetaan lakkovaroitus eli kirjallinen ilmoitus työnseisauksesta tai sen laajentamisesta. Ilmoituksesta pitää ilmetä työnseisauksen tai sen laajentamisen syyt, alkamishetki ja laajuus, eli se, miksi ja milloin lakko alkaa ja ketkä lakkoon menevät.
Sopimuksettomassa tilassa ja sovitteluprosessin aikana noudatetaan päättyneiden virka- ja työehtosopimusten työehtoja. Sopimusten niin sanottujen jälkivaikutusten vuoksi palkanmaksu jatkuu normaalisti ja työehdot ovat entiset.
Laki työriitojen sovittelusta määrittelee sen, miten riitoja sovitellaan, millaiset valtuudet sovittelijalla on sekä millaisia menettelytapoja sovittelussa noudatetaan.
Sovintoehdotuksen tekee valtakunnansovittelija
Työriidan osapuolten on osallistuttava sovitteluun ja annettava sovittelijalle tämän tarvitsemat tiedot. Sovittelija toimii sovittelun puheenjohtajana ja määrää menettelytavat. Sovittelijan tavoite on saada osapuolet määrittelemään riitakohdat täsmällisesti ja rajoittamaan ne mahdollisimman vähiin.
Sovintoon on tarkoitus päästä osapuolten omien ehdotusten ja tarjousten pohjalta. Jos se ei onnistu, sovittelija voi tehdä kirjallisen sovintoehdotuksen ja kehottaa osapuolia hyväksymään sen tietyssä määräajassa. Sovinnon hyväksymisestä osapuolet päättävät kuitenkin itse.
Sovintoehdotus ei ole julkinen ennen kuin sovittelu päättyy tai keskeytyy eikä sitä saa julkistaa ilman sovittelijan suostumusta. Sovittelija voi ehdottaa oikeudenmukaiseksi ja tarkoituksenmukaiseksi katsomiaan myönnytyksiä ja tasoituksia. Tarvittaessa sovittelija voi kuulla asiantuntijoita tai muita tarpeellisia henkilöitä. Jos sovinto saadaan aikaan, sen ehdot merkitään sovittelijan pöytäkirjaan.
Sovittelijalla ei ole valtuuksia pakottaa osapuolia sovintoon silloinkaan, jos lakko tai muu työtaistelutoimi vakavasti uhkaa yhteiskuntaa. Jos osapuolet eivät hyväksy sovintoehdotusta, sovittelija harkitsee, jatketaanko sovittelua vai keskeytetäänkö se. Sovittelija voi tarvittaessa keskeyttää sovittelun tai esittää sovittelulautakunnan perustamista ratkomaan riitaa.
Työnseisauksen eli lakon siirto
Työriitojen sovittelusta annetun lain mukaan työ- ja elinkeinoministeriö voi sovittelijan tai sovittelulautakunnan esityksestä siirtää lakkoa enintään 14 vuorokautta. Siirto on mahdollinen, jos katsotaan, että työnseisaus tai sen laajentaminen kohdistuu yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin tai vahingoittaa huomattavasti yleistä etua. Tarkoitus on myös saada lisäaikaa sovittelulle.
Virkamiesten työtaistelun ministeriö voi sovittelijan tai sovittelulautakunnan esityksestä erityisistä syistä kieltää tuon 14 vuorokauden lisäksi enintään 7 vuorokauden ajaksi.
Teksti: Henna Honkalo ja Eeva Myyrä
Kuva: Leena Koskela