Opetusministereiden ja opettajien ammattiliittojen huippukokous ISTP (International Summit on the Teaching Profession) kokoontui Valenciassa 11.–13.5. Tänä vuonna kokous keskittyi päättäjien ja liittojen väliseen yhteistyöhön pandemian jälkeisessä ajassa.
Suomen puheenvuoroissa käsiteltiin kokouksen teemojen mukaisesti digitalisaation potentiaalia opetuksessa sekä koulutusjärjestelmän, koulujen ja opettajien roolia osallistavamman yhteiskunnan ja kestävän kehityksen turvaamisessa.
Opetusministeri Li Andersson totesi omassa puheenvuorossaan pandemian vauhdittaneen digiloikkaa. Loikan etuna on ollut helposti saavutettavien digimateriaalien lisääntyminen. Andersson muistutti kuitenkin, että on muistettava aina mennä pedagogiikka edellä, ei tekniikka.
Myös tohtori Olli Luukkainen korosti digitaalisen osaamisen merkitystä puheessaan. Hän totesi digitaitojen olevan yleissivistystä, jota ilman tasa-arvoinen osallistuminen opiskelu- ja työelämään ja pääsy yhteiskunnan palveluihin ei ole mahdollista.
- Ilman tätä osaamista altistuu muun muassa hybridivaikuttamiselle sekä tietoturvauhille. Kattavaa digiosaamista ei uskomuksista huolimatta ole sisäsyntyisesti edes ns. diginatiivien sukupolvilla, vaan tämä osaaminen pitää oppia ja siis opettaa.
Luukkainen nosti kokouksessa esiin myös opettajankoulutuksen tärkeyden. Hänen mukaansa koulutusta pitää lisätä ja kehittää siten, että opettajilla on oikeita työkaluja jatkuvasti kehittyvällä alalla.
- OKM:n alaisuudessa toiminut opefoorumi perustettiin 2016, mikä oli hyvä alku suunnitelmalliselle perus-, perehdyttämis- ja täydennyskoulutuksen kehittämiselle. Mielestäni foorumin pitäisi olla pysyvä ja olisi tärkeää, että sille löytyisi rahoitusta jokaisella hallituskaudella.
Kestävän kehityksen teemasta keskusteltaessa Luukkainen totesi, että maassamme tulisi käynnistää valtiovallan rahoittamia ja koordinoimia ohjelmia, jotta kestävä kehitys saisi päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa oikeat mittasuhteet ja kansallisten tavoitteiden mukaisen aseman.
- Suomessa kestävä kehitys on vahvasti mukana eri koulutusasteiden opetussuunnitelmissa, mutta toteutus on ollut vaihtelevaa ja se jää usein vain asialle omistautuneen opettajan harteille, avasi Luukkainen nykytilannetta.
Lisäksi Luukkainen esitti huolensa ihmisoikeuksien ja demokratian toteutumisesta. Monissa kehitysmaissa kasvatus- ja opetusalan henkilöstö joutuu painostuksen, uhkailun ja jopa väkivallan kohteeksi, kun heidän toimintaansa pyritään vaikuttamaan tai sitä pyritään estämään.
- Ihmisoikeusloukkaukset kasvatus- ja koulutussektorilla estävät kestävän kehityksen toteuttamista. Tyttöjen koulutusmahdollisuuksia parantamalla on saavutettu merkittäviä tuloksia tasa-arvon ja demokratian edistämiseksi. Siksi mahdollisuuksien edistäminen tulisi nostaa keskeiseksi tavoitteeksi sekä kansallisessa että kansainvälisessä kestävän kehityksen edistämistyössä, Luukkainen linjasi.
Kokouksen päätteeksi osallistujamaat julkaisivat tuttuun tapaan omat sitoumuksensa. Suomi antoi kolme sitoumusta:
- Meidän on varmistettava, että lapsille ja nuorille voidaan taata riittävä oppimisen tuki.
- Opettajien työoloja on parannettava siten, että he haluavat tehdä tärkeää työtään ja jaksavat tukea oppimista ja henkistä kasvua.
- Koulutusjärjestelmää tulee kehittää tutkitun tiedon perusteella siten, että koko opintopolku varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle otetaan entistä paremmin huomioon.
ISTP
- International Summit on the Teaching Profession (ISTP) on maailman koulutuksen huippumaiden vuosittainen kokous, jonka järjestävät yhteistyössä OECD, opettajajärjestöjen kansainvälinen katto-organisaatio Education International sekä järjestäjäksi valittu isäntämaa.
- 11.–13.5.. 2022 järjestettyä huippukokousta isännöi Espanja
- Suomen viralliseen delegaatioon kuuluivat opetusministeri Li Andersson, tohtori Olli Luukkainen sekä rehtori ja OAJ:n hallituksen jäsen Jukka Sarpila