Kokemus työn merkityksellisyydestä on suuri voimavara, mutta toisinaan kutsumus voi saada työntekijän sietämään työssään sellaista, mitä ei kannattaisi. Tutkijatohtori Frank Martela puhui Yliopistopäivät-webinaarissa työn merkityksellisyydestä. Moni yliopistolainen tunnisti niin merkityksen voiman kuin myös kutsumuksen sudenkuopat. Tämän jutun lopussa on linkki Yliopistopäivien tallenteeseen.
Elämästä merkityksellisen tekevät hyvät ihmissuhteet, kokemus hyvän tekemisestä muille ja itsensä toteuttaminen. Näin kertoi merkityksellisyyttä ja työhyvinvointia tutkinut tutkijatohtori Frank Martela Yliopistopäivät-webinaarissa 26.11. Samat elementit ovat läsnä myös merkityksellisessä työssä.
Merkityksellisyyden kokemus tuo työhön paljon hyvää, mutta moni yliopistossa työskentelevä tunnisti myös kutsumustyön kääntöpuolen.
– Vahva kutsumuksellisuus voi saada ihmisen hyväksymään työolosuhteet, joista muut kieltäytyisivät, Martela sanoi.
Autonomiaan kuuluu omasta jaksamisesta huolehtiminen
Yliopistonlehtori Sampo Mielityinen Itä-Suomen yliopistosta totesi, että on hirvittävän vaikea pitää yllä merkityksellisyyden tunnetta, jos työtä on liikaa ja elämän eri palasten yhteensovittaminen on kohtuuttoman vaikeaa.
– Millä tavalla työnkuvien hallintaa voitaisiin kehittää niin, että voisimme ajoissa tunnistaa riskipaikat? Mielityinen pohti.
YLLin puheenjohtaja Santeri Palviainen korosti etenkin yliopistolaisten autonomian kokemusta. Yliopiston henkilöstölle on tärkeää, että kukin voi tehdä työtä oman tyylinsä mukaan. Autonomiaan liittyy oman työn johtaminen.
– Voisimme ehkä ottaa tähän enemmän myös oman työn edunvalvonnan näkökulmaa. Huolehditaan siitä, että työaika ja välineet ovat riittävät, ja mennään oma työ ja jaksaminen edellä.
Hyvä lähijohtaminen olennaista
Vuoden tieteentekijäksi valittu akateeminen rehtori Tapio Määttä Itä-Suomen yliopistosta näki avaimena henkilöstön lähijohtamisen vahvistamisen.
– Tiukentuva rekrytointikilpailu pakottaa meidät miettimään työhyvinvointikysymyksiä ihan eri tavalla kuin aikaisemmin.
Myös Tieteentekijöiden puheenjohtaja Maija S. Peltola korosti hyvän johtamisen merkitystä.
– On tärkeää, että työntekijöitä kuunnellaan. Pelisäännöt pitää tuoda esiin selkeästi, jotta kaikki tietävät, mitä heiltä odotetaan. Hyvä akateeminen johtajuus turvaa tulevaisuutta ja on äärimmäisen keskeistä, jotta yliopistolaiset jaksavat.
Katso Yliopistopäivien tallenne
Tallenne on nähtävissä kuukauden ajan.
Teksti: Heta Lievonen
Kuva: Leena Koskela