Tänään julkistettu Rehtoribarometri 2021 -tutkimus kertoo, että vastuu koulutuksen jatkumisesta pitkittyneen pandemian kriisioloissa on jäänyt pitkälti rehtoreiden harteille, ja kuluneen vuoden aikana heidän uupumuksensa on syventynyt ja kroonistunut. Myös työn imu on romahtanut vuoden takaisesta.
Vuoden 2021 rehtoribarometri julkistettiin tänään Helsingissä. Tutkimuksen toteuttivat professori Minna Huotilainen, akatemiaprofessori Katariina Salmela-Aro ja australialainen professori Philip Riley.
Viime keväänä rehtoreista uupuneita oli 20 prosenttia, uupumisriskissä 45 prosenttia ja innostuneita 35 prosenttia.
Tilanne on kroonistunut, sillä uupuneiden ja uupumisriskissä olevien määrä on lisääntynyt pandemiaa edeltävästä keväästä 2019 lähtien. Vuonna 2020 kohtalaista ja voimakasta uupumusta oli 17 prosentilla ja tänä vuonna 26 prosentilla.
Unen laatu heikentynyt
Uupumisen syveneminen näkyy professori Minna Huotilaisen tutkimusryhmän tuloksissa. Hän kartoitti fysiologisin mittauksin rehtorien autonomisen hermoston aktiivisuutta, ja sitä kautta stressiä, palautumista ja unta vuosina 2019, 2020 ja 2021.
Rehtorin päivässä on entistä vähemmän rentoa ja enemmän stressaantunutta aikaa. Stressintäyteistä aikaa on keskimäärin jopa yli 15 tuntia vuorokaudessa, ja rento aika jää alle neljään tuntiin.
Rehtoribarometrin julkistustiedotteessa Huotilainen kertoo, että tulokset ovat huonontuneet ja stressioireet kroonistuneet. Rehtoreiden unen laatu on heikentynyt, vaikka määrä on pysynyt suunnilleen ennallaan noin seitsemässä ja puolessa tunnissa.
Lukioiden rehtorit erityisen kovilla
Uupuneimpia ovat lukioiden rehtorit. Heitä ovat kuormittaneet korona-ajan järjestelyjen ohella uusi opetussuunnitelma, ylioppilastutkinnon painoarvon kasvattaminen ja oppivelvollisuuden laajentaminen.
Rehtoreilla on liikaa työtä ja liian vähän tukea. Barometrin julkaisutilaisuudessa OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen korosti sitä, että johtamisjärjestelmät pitää saada kuntoon kaikilla koulutuksenjärjestäjillä.
Oppilaitoksiin tarvitaan lisää esimerkiksi virka-apulaisrehtoreita. Lisäksi tarvitaan toimiva ja kattava mentorointimalli rehtoreille, ja sekin edellyttää lisää henkilöstövoimavaroja.
Myös Suomen Rehtoreiden puheenjohtaja Antti Ikonen korostaa, että koulujen johtamisjärjestelmä kaipaa pikaista remonttia. Nykyiseen hallitusohjelmaan kirjattu uudistus pitää toteuttaa viipymättä.
Rehtorin työ on Ikosen mukaan muuttunut hallinnoinnista yhä enemmän ihmisten johtamiseksi ja koko kouluyhteisön tukemiseksi, mutta Ikosen mielestä rehtoreiden koulutusjärjestelmä ei anna siihen riittäviä eväitä.