Korona-aika muokkasi suuresti vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen opettajien ja esihenkilöiden työtä. Vaikka kuormitus oli tuntuva, myös opettajien osaaminen kasvoi. Tämä käy ilmi yhteistyössä tehdystä kyselystä, johon vastasi 1 084 alan toimijaa.
Poikkeusolojen seurauksia kansalaisopistojen ja taiteen perusopetuksen työhön selvitettiin laajassa kyselytutkimuksessa, joka toteutettiin marraskuussa 2020. Vastaajia oli kaikkiaan 1 084, ja joukko jakautui puoliksi kansalaisopistoissa ja taiteen perusopetuksessa työskentelevien kesken.
Kyselyn tuloksia ja koronakauden opetuksia puitiin julkistamistilaisuudessa torstaina 16.9. klo 10.00-11.30. Tilaisuuden avasi eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Paula Risikko ja raportin esitteli OAJ:n erityisasiantuntija Hannele Louhelainen. Lisäksi kuultiin muiden yhteistyökumppanien puheenvuorot ja Keski-Helsingin musiikkiopiston esitys.
– Poikkeusolot vaikuttivat kansalaisopistojen ja taiteen perusopetuksen opettajiin vaihtelevasti. Uudet opetusjärjestelyt lisäsivät työmäärää ja kuormitusta. Lisäksi osa opettajista oli lomautettuna tai työttömänä erityisesti keväällä 2020. Korona-ajalla oli kuitenkin myös hyviä seurauksia. Moni vastaaja kertoi, että oma digitaalinen ja pedagoginen osaaminen on parantunut, OAJ:n erityisasiantuntija Tuovi Manninen toteaa.
– Vastaajat olivatkin lähes yksimielisiä siitä, että poikkeusjärjestelyistä saatuja kokemuksia ja osaamista voidaan hyödyntää vastakin ainakin osittain. Toisaalta niin sanottu hybridimalli vaatii opettajilta paljon lisätyötä, mikä pitää ottaa huomioon työn mitoituksessa, Manninen muistuttaa.
Kyselyssä olivat OAJ:n lisäksi mukana Kansalaisopistojen liitto, Taiteen perusopetusliitto, Suomen Kansanopistoyhdistys, Suomen konservatorioliitto, Kuntaliitto, Opetushallitus sekä opetus- ja kulttuuriministeriö.
Uutista on päivitetty 16.9. lisäämällä linkki tutkimustuloksiin.