OAJ, Suomen Psykologiliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Koulukuraattorit ry esittävät kannanotossaan huolensa opiskeluhuollon resursseista koronakriisin aikana ja sen jälkeen.
Hyvinvointi ja oppiminen kulkevat käsi kädessä. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen korona-aikana ja kriisin jälkihoidossa on yhteiskuntamme tärkeimpiä tehtäviä. Kouluilla ja oppilaitoksilla on olennainen rooli lasten ja nuorten arjen ja hyvinvoinnin rakentumisessa.
– Opiskeluhuollon rooli tässä työssä on merkittävä. Koronakriisin myötä koulujen opiskelijahuoltoon on panostettava, ei ajettava sitä hallinnollisiin muutoksiin. Hallituksen esitys opiskeluhuollon psykologien ja kuraattorien siirtämisestä hyvinvointialueille on peruttava, lausuu kannanotossaan OAJ:n koulutusjohtaja Heljä Misukka yhdessä Suomen Psykologiliiton puheenjohtaja Annarilla Ahtolan, Mannerheimin Lastensuojeluliiton pääsihteeri Milla Kalliomaan ja Koulukuraattorit ry:n puheenjohtaja Mira Kumpulan kanssa.
Koronakriisi ja sen jälkihoito on huonoin mahdollinen aika tehdä opiskeluhuoltoa heikentäviä muutoksia. Siirto veisi koulupsykologit ja -kuraattorit pois kouluyhteisöistä tilanteessa, jossa koko kouluyhteisö, niin lapset ja nuoret kuin aikuisetkin, nimenomaan tarvitsee psykososiaalista tukea.
– Koronakriisin jälkihoito vaatii opiskelijahuollon vahvistamista, ei hallinnollista uudistusta. Esitämme, että opiskeluhuollon hallintorakenteesta tehdään selvitys vuonna 2025, kun hyvinvointialueiden toiminta on käynnistynyt ja alkanut vakiintua.
Koronakriisi on mielenterveyden kriisi
Koronakriisi on luonut lapsille ja nuorille turvattomuutta, epävarmuutta, masennusta ja ahdistusta. Mielenterveyden ongelmat heijastuvat suureen joukkoon lapsia, nuoria ja vanhempia ja osa vaikutuksista tulee näkyviin vasta pidemmän ajan kuluessa. Tilanne on erityisen vaikea lapsille ja nuorille, joilla on entuudestaan psyykkistä oireilua tai psyykkistä haurautta.
Koronakriisi on aiheuttanut myös palveluvajetta, kun palveluja on supistettu. Lapsiasianeuvottelukunta on kiinnittänyt huomiota siihen, että samaan aikaan kun perheiden rooli on pandemiassa korostunut entisestään, on hyvinvointivaltion perheille rakentamia turvaverkkoja purettu. Tämä syventää lasten eriarvoisuutta.
– Tilanne kuormittaa myös aikuisia, joten vanhempien mahdollisuudet tukea lasta tai nuorta voivat olla koetuksella. Lasten ja nuorten hyvinvointi on aikuisväestöä enemmän riippuvainen julkisista palveluista.
Resurssit kriisin hoitoon, ei hallintouudistukseen
Opiskeluhuollon resurssit on laitettava viipymättä kuntoon varmistamalla, että opiskeluhuollon työntekijöitä on riittävästi. Riittävät resurssit parantaisivat palveluiden oikea-aikaista saatavuutta ja mahdollistaisi aidosti oppilas- ja opiskelijahuoltolain tavoitteen toteutumisen. Opiskeluhuoltoon tarvitaan sitovat mitoitukset kuraattoreille, psykologeille ja opettajille.
– Poikkeusoloissa ja niiden jälkeen lapsilla ja nuorilla on oltava saatavilla kynnyksetöntä psykososiaalista tukea oppimisen tuen lisäksi. Toimiessaan osana koulua oppilas- ja opiskelijahuolto tekee vaikuttavaa työtä koko yhteisön kanssa ja hyväksi.
Lapsistrategian koronatyöryhmä totesi, että lasten oikeudet ja erityinen asema jäävät poikkeusoloissa helposti huomiotta. Työryhmä painottaa, että lasten, nuorten ja perheiden palvelut tulee toteuttaa lapsi-, nuori- ja perhelähtöisesti järjestelmä- ja organisaatiolähtöisyyden sijaan. Koronakriisin jälkihoidossa on tehtävä systemaattista lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin kohdistuvien vaikutusten arviointia. Tämä koskee myös suunnitelmaa siirtää koulupsykologit ja -kuraattorit hyvinvointialueille. Koulupsykologien ja -kuraattorien siirrosta arviota ei ole tehty, eikä lapsia ja nuoria ole kuultu.