OAJ vaatii, että kehysriiheen kokoontuva hallitus päättää monivuotisesta elpymispaketista oppimisvajeiden kiinni kuromiseksi. Oppimisvajeiden paikkaamiseen tarvitaan kansallinen suunnitelma ja valtion rahoitusta mutta myös kuntien ja koulutuksenjärjestäjien omat suunnitelmat.
Korona on heikentänyt merkittävästi lasten ja nuorten oppimista ja hyvinvointia. Kaikkiaan lähiopetuksen puute on vaurioittanut oppimista kaikilla eri koulutusasteilla aina korkeakoulutukseen asti. Asioita on jäänyt oppimatta ja ammattitaidon omaksuminen jäänyt puutteelliseksi, opinnot ovat monilla keskeytyneet ja mielenterveyden ja hyvinvoinnin ongelmat ovat vakavia.
Opettajilla ja esihenkilöillä työn kuormittavuus on kasvanut merkittävästi sekä työssäjaksaminen vaarantunut. Tilannekuva on todettavissa OAJ:n ja useiden muiden toimijoiden tekemistä selvityksistä.
Hallituksen suunnitelma koronarajoitusten purkamisesta nostaa periaatetasolla kärkeen lapset ja nuoret, mutta se ei sisällä toimia heidän hyväkseen. OAJ vaatii, että hallitus ja koko julkinen sektori tekee nyt yhdessä toimia lasten ja nuorten eteen.
Kuntien ja koulutuksen järjestäjien laadittava tilannekuva-arvio ja toimet oppimisvajeiden paikkaamiseksi
OAJ ehdottaa, että jokainen kunta ja koulutuksen järjestäjä laatii pikaisesti oman tilannekuvansa oppimisen vajeista ja tarvittavista tukitoimista, joiden toimeenpano aloitetaan viimeistään lukuvuoden alkaessa elokuussa. Valtio tukisi toimeenpanoa osoittamalla kunnille ja koulutuksen järjestäjille haettavaksi hankerahaa jaettavaksi erityisenä korvamerkittynä korona-avustuksena.
Periaatepäätös on välttämätöntä tehdä hallituksen riihessä ensi viikolla, jotta kunnat ja koulutuksenjärjestäjät tietävät, että rahoitusta on tulossa.
– Tällöin esimerkiksi parhaillaan koronatuella palkattua ylimääräistä henkilöstöä ei tarvitse välillä irtisanoa ja rekrytoida uudelleen. Jatkuvuus on erittäin tärkeää lasten ja nuorten kanssa työskenneltäessä. Samalla esihenkilöstön turha hallinnollinen kuormitus ei kasva, kuvailee OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen.
Korona-avustuksen hakukriteerien tulee ottaa huomioon, että tilanteet eri koulutusasteilla ja koulutuksen järjestäjillä vaihtelevat suuresti. Tuen on kohdistuttava todelliseen tarpeeseen.
Pääpainon tulee olla nimenomaan oppimisen vajeen paikkaamisessa.
– Sosiaalipalvelujen, kuten lastensuojelun ja mielenterveystyön, voimavaroja tulee tukea, mutta se ei voi tapahtua opetukseen tarkoitetuista resursseista. Kummatkin tarvitsevat omaa korvamerkittyä rahaa, jotta avustus ei mene kuntien budjettien yleiskatteeseen.
Kertaluonteisten lisärahojen muuttaminen pysyviksi entistäkin perustellumpaa
OAJ on jo aiemmin esittänyt kehysriihen listalle muun muassa kertaluonteisten lisärahojen muuttamista pysyviksi. Koronan jälkeisessä tilanteessa se on entistäkin perustellumpaa.
– Esimerkiksi ammatillisen koulutuksen 80 miljoonaa euroa opettajien palkkaamiseen on joka vuosi kiistan aiheena. Nyt vakituista henkilöstöä tarvitaan enemmän kuin koskaan, sillä monilla opiskelu on keskeytynyt eikä ammattitaidon harjaantuminen ole toteutunut.
Pysyvää rahoitusta vaatisi myös se, että tukiopetus säädettäisiin vihdoin lakisääteiseksi toiselle asteelle. Tätä edellyttäisi koronan lisäksi syksyllä voimaan tuleva oppivelvollisuuden laajentaminen toiselle asteelle. Hintalappu on alle 10 miljoonaa, laskee Luukkainen.