Valtioneuvosto on antanut eduskunnalle koulutuspoliittisen selonteon. Nyt eduskunnan on otettava kantaa, millaista tulevaisuutta koulutuksella, kasvatuksella ja tutkimuksella halutaan rakentaa. OAJ:n mielestä selonteossa on erittäin hyviä tavoitteita, mutta päätöksentekijät punnitaan siinä, onko heillä valmiutta sitoutua toimiin niiden saavuttamiseksi.
Valtioneuvosto antoi torstaina eduskunnalle koulutuspoliittisen selontekonsa. Seuraavaksi selontekoon pääsee ottamaan kantansa eduskunta, jolla on nyt mahdollisuus näyttää, että Suomi on sitoutunut koulutukseen.
OAJ:n mielestä selonteossa on erittäin hyviä tavoitteita, kuten varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nosto, perusopetuksen oppimistulosten kääntäminen nousuun, toisen asteen tutkinto kaikille, puolelle ikäluokasta korkeakoulututkinto ja huippuluokan tieteen tekeminen.
Ei kuitenkaan ole vielä mikään temppu linjata tällaisia yleisesti kannatettuja tavoitteita.
– Päätöksentekijät punnitaan nyt siinä, onko valmiutta sitoutua myös niihin todellisiin toimiin, jopa vaikeisiin rahoitus- ja priorisointipäätöksiin, joita näiden korvaamattomien tavoitteiden saavuttaminen edellyttää. Ilman sitoutumista myös toimenpiteisiin tavoitteet jäävät helposti vain haaveiksi, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen.
Kaikki nykyiset päätöksentekijät ovat saaneet nauttia suomalaisten jatkuvasti nousseesta koulutus- ja osaamistasosta sekä sen tuottamasta hyvinvoinnista ja kilpailukyvystä yksilöille ja koko yhteiskunnalle.
– Nyt ei ole kyse vähemmästä kuin siitä, voivatko myös tulevat sukupolvet näistä nauttia, Luukkainen toteaa.
Rahoitusvaje tunnistetaan, mutta sen korjaamiseen ei sitouduta
Tärkein esimerkki tavoitteiden ja sitoutumisen ristiriidasta on selonteon lupaukset kasvatuksen, koulutuksen ja tutkimuksen kipeästi kaipaamista resursseista. Selonteko tuo esille hyvin Suomen jälkeenjääneisyyden keskeisimmistä kilpailijamaistamme koulutuksen rahoituksessa, mutta ei esitä sitoutumista takamatkan kuromiseksi kiinni.
Tarvittavaa konkretiaa edustaa selonteon linjaus siitä, että ikäluokkien pienenemisen takia säästyvät valtion resurssit kohdennetaan takaisin koulutukseen. Myös lupaus lisääntyvien korkeakoulututkintojen rahoittamisesta on kiitettävän konkreettinen.
Samanlaista konkretiaa tarvitaan myös muuhun koulutuksen rahoitukseen.
Rahoitustason nostoon tarvitaan selkeä linjaus
Suomi on huomattavasti perässä koulutuksen pohjoismaisesta rahoitustasosta, eikä selontekoesitys sitoudu tilanteen korjaamiseen.
Esimerkiksi varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa, joissa rahoitusero muihin Pohjoismaihin on suurin, asetetaan tavoitteeksi huomattava nousu varhaiskasvatukseen osallistumisessa sekä perusopetuksen oppimistuloksissa. Tämä perustan vahvistaminen on välttämätöntä eriytymiskehityksen katkaisemiseksi, muttei onnistu ilman siihen tarvittavia resursseja.
– Rahoitustason nostoon tarvitaan nyt eduskuntapuolueilta vahva sitoutuminen. Eduskunnalla on nyt mahdollisuus osoittaa Suomen sitoutuminen koulutukseen, Luukkainen sanoo.
OAJ kiittää opettajamitoituksen selvittämistä ja kirjausta laatutavoitteista
Selonteon mukaan OAJ:n pitkään vaatima opettajamitoitus selvitetään, ainakin perusopetuksessa.
OAJ kiittää myös selonteon kirjausta velvoittavista laatutavoitteista, joilla turvataan tasa-arvoa varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa.
Tällaisille laatutavoitteille olisi kuitenkin tarve myös muilla koulutusasteilla, etenkin toisella asteella, jossa koulutuksen järjestämisen tavat ovat suuressa myllerryksessä. Myös tähän OAJ vaatii eduskunnalta tukea.
Selonteko korostaa opettajien osaamisen merkitystä. Tämän osaamisen turvaamiseksi ja jopa nostamiseksi ei kuitenkaan riitä, että vain todetaan, että kelpoisuusvaatimusten taso pidetään korkealla.
– Todellista kunnianhimoa osoittaisi selonteossa pitkäaikainen panostaminen opettajien ja johtajien osaamiseen muun muassa asettamalla tavoitteeksi kelpoisuusvaatimuksiin varhaiskasvatuksen opettajien koulutustason noston maisteriin, korkeakoulujen opettajien pedagogiset opinnot sekä rehtoreiden ja päiväkodinjohtajien johtamisen opinnot, sanoo OAJ:n koulutuspolitiikan päällikkö Jaakko Salo.