Varhaiskasvatus ja eri koulutusmuodot ovat saamassa yhteensä 69 miljoonan euron tuen hallituksen kolmannesta lisätalousarviosta. Tuella pyritään korjaamaan koronatilanteen aiheuttamia ongelmia, muun muassa oppimisvajetta ja opiskelijoiden hyvinvoinnin heikentymistä. Tuki on tulossa lähiviikkoina kuntien ja koulutuksen järjestäjien haettavaksi.
Torstaina eduskunnan käsittelyyn menevässä kolmannessa lisätalousarviossa esitetään yhteensä 111 miljoonan euron avustusta lapsille ja nuorille. Kaikkiaan elvyttäväksi ja koronaongelmia korjaavaksi tarkoitettu lisätalousarvio on yli kahden miljardin suuruinen. Valtiovarainministeriö julkaisi lisätalousarvion rahasummat tiistaina.
Esi- ja perusopetukseen sekä varhaiskasvatukseen ehdotetaan nyt 40 miljoonaa euroa, lukiokoulutukseen 15 miljoonaa euroa sekä vapaaseen sivistystyöhön ja ammatilliseen koulutukseen kumpaankin 5 miljoonaa euroa. Lisäksi korkeakoulujen rahoitukseen ehdotetaan 4 miljoonaa euroa. Uudella koronatuella on tarkoitus saada jatkuvuutta koronatilanteen korjaamiseen.
– OAJ on tyytyväinen, että eduskunta saa vihdoin torstaina esityksen koronatuista. Summa on kuitenkin vaatimattomampi kuin oletimme, koska viime vuonna pelkästään perusopetus sai 70 miljoonaa euroa. Huoli on, ettei rahamäärä tule riittämään koronan aiheuttaman oppimisvajeen korjaamiseen, OAJ:n koulutusjohtaja Heljä Misukka sanoo.
Kaikkia korjaustoimia ei vielä ole ehditty edes aloittaa, koska epidemia on vielä käynnissä ja lisää esimerkiksi koululaisten pakollisia karanteeneja tulee yhä.
– Lukiokoulutuksen 15 miljoonaa euroa tulee todella tarpeeseen, sillä osassa maata on oltu etälukiossa syksystä lähtien useita kuukausia. Opintoja on venytetty, kursseja on jäänyt suorittamatta eivätkä syksyllä toista lukiovuotta aloittavat opiskelijat edes tunne toisiaan. Paljon yhteisöllisyyttä on menetetty. Ammatillinen koulutus sai onneksi lisärahoitusta jo alkuvuodesta. Sielläkin ammattiin oppiminen on häiriintynyt monella todella paljon.
Tukirahoja on haettava erikseen
OAJ korostaa, että tulossa olevan rajallisen rahamäärän käytössä on syytä keskittyä pääasiaan, oppimisvajeen paikkaamiseen opetuksen avulla.
– Kun korona on aiheuttanut oppimisvelkaa, on jokaisen kunnan ja koulutuksen järjestäjän oltava nyt aktiivinen, jotta menetettyä oppimista todella saadaan kurottua kiinni näiden rahojen avulla. Erot ovat alueellisia suuria, joten raha on tarkoitettu nimenomaan sinne, missä tarpeet ovat suurimmat, Misukka muistuttaa.
OAJ kirittää viranomaisia laittamaan rahat jakoon niin nopeasti kuin mahdollista, sillä lukuvuosi on päättymässä ja lisäresurssit tarvitaan heti lukuvuoden alkaessa. Rahaa tulee kuitenkin saada käyttää seuraavan parin vuoden aikana.
– Edellisen hakukierroksen merkittävä kriteeri oli, ettei opettajia voi lomauttaa, jos ottaa korona-avustusta vastaan. Sama kriteeri on tärkeä nytkin. Lisäksi on vaadittava selkeä suunnitelma oppimisvajeiden paikkaamiseksi ja oppimisyhteisöjen hyvinvoinnin edistämiseksi. Myös yliopistojen harjoittelukoulujen tulisi olla avustusten piirissä, Misukka huomauttaa.
Kouluihin voidaan esimerkiksi palkata uusia erityisopettajia tai resurssiopettajia jakamaan ryhmiä. Rahaa voi hakea myös tukiopetustuntien systemaattisempaan antamiseen tai jakotunteihin, joilla suuria ryhmiä jaetaan pienemmiksi. Toisella asteella tarvitaan muun muassa lisä- ja tukiopetusta.
Myös varhaiskasvatuksessa lisärahoituksella pyritään vahvistamaan tukea. Päiväkodeissa tarvetta on muun muassa varhaiskasvatuksen erityisopettajien palkkaamiseen.
Päivitys kello 17.30: Lisätalousarvio on jo kolmas, ei toinen kuten jutussa virheellisesti aluksi mainittiin.