Tämän kevään ylioppilaskirjoituksissa riittää ratkottavaa opiskelijoiden lisäksi myös opettajille ja rehtoreille. Työkuormaa ovat lisänneet turvallisuuden varmistaminen, lisäkoepäivät ja ylioppilaskokeiden uusijoiden määrän merkittävä kasvu. Lukioiden uusiin tehtäviin tarvitaan myös resursseja.
Kevään ylioppilaskirjoitukset alkavat jännittyneessä ilmapiirissä. Tämä on jo kolmas kerta, kun kokeet järjestetään koronapandemian aikana.
Tänä keväänä koepäivien määrää lisättiin Ylioppilastutkintolautakunnan (YTL) päätöksellä yhdeksästä kahteentoista, jotta yhtäaikaisten kirjoittajien määrä olisi pienempi. Tämä kuitenkin lisää opettajien työkuormaa.
– OAJ on huolissaan opettajien sekä rehtoreiden jaksamisesta. Järjestö on kuullut viestit, joita jäseniltä on tullut. Kyse ei ole ainoastaan työkuorman lisääntymisestä samalla, kun koepäiviä on lisätty, vaan myös kokeita valvovien opettajien turvallisuudesta, OAJ:n erityisasiantuntija Tuomo Laakso painottaa.
OAJ:n kanta ylioppilastutkinnon järjestelyihin on, että opettajien ja rehtoreiden turvallisuutta ei saa vaarantaa. OAJ, tutkinnon järjestämisestä vastaava YTL ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL ovat yhdessä laatineet tarkentavat ohjeet tutkinnon järjestämisestä koronatilanteessa.
– Lukioissa on tehty kaikki voitava riittävän väljyyden varmistamiseksi ja annettu ohjeet, joilla estetään tarpeettomat kokoontumiset, kun kokelaat esimerkiksi siirtyvät luokkiin tai muihin kokeen järjestämispaikkoihin, Laakso toivoo.
Lisäkoepäivät edellyttävät rehtoreilta työaikaa, ja ne voivat lisätä merkittävästi valvontatarvetta. Valvontatarpeen määrissä on kuitenkin lukiokohtaisia eroja. Lisäpäivien valvontatarve ja lisätyö on OAJ:n mielestä korvattava asianmukaisesti. Lisätyön määrä on arvioitava paikallisesti ja sen jälkeen on sovittava korvauksista.
– Lisäpäivien vuoksi nyt joudutaan jopa perumaan oppitunteja, jotta opettajia riittää ylioppilaskokeiden valvontaan. Ei ole oikein nuorempia opiskelijoita kohtaan, jos opetusta ei pystytä täysimääräisesti antamaan yo-kokeiden järjestämisen takia, Laakso sanoo.
Erityisjärjestelyjä karanteenioppilaille on vaikea järjestää
Linjaus kokeen järjestämisestä erityisjärjestelyin myös karanteenissa olevalle opiskelijalle on herättänyt hämmennystä. Erityisjärjestelyjä on harkittava tapauskohtaisesti terveysviranomaisen kanssa. On myös erikseen selvitettävä, pystyykö lukio järjestämään erilliset tilat, valvonnan ja tekniset järjestelyt. Monet lukiot ovat ymmärrettävästi todenneet, että niillä ei ole mahdollisuuksia järjestää kokeita karanteenissa oleville opiskelijoille.
– Karanteenissa olevien opiskelijoiden kokeiden valvonnan on OAJ:n mielestä perustuttava THL:n kannan mukaisesti vapaaehtoisuuteen. On koulutuksen järjestäjän velvollisuus huolehtia siitä, että opettajat voivat valvoa kokeita turvallisesti, Laakso painottaa.
– Rehtorit ja esimiehet pantiin kyllä ikävään asemaan, koska juuri he joutuvat kohtaamaan pettyneet opiskelijat ja heidän vanhempansa, jos osallistumista ei ole mahdollista järjestää.
Opettajien ja rehtoreiden lisäksi tilanne on hankala myös kevään ylioppilaskirjoituksiin osallistuville.
– Toivomme kaikki, että kevään tutkintokerta sujuu turvallisesti ja opiskelijat saavat annettua näyttönsä ilman huolia. Ylioppilastutkinto on pitkän opiskelun huipentuma, Laakso sanoo.
– Onnea ja menestystä myös kaikille ylioppilaskirjoituksiin osallistuville koronan aiheuttamasta epävarmuudesta huolimatta.
Koemäärät jyrkässä kasvussa
Tutkinnon aiheuttama työmäärä on kasvamassa myös siksi, että kokeisiin ilmoittautuu yhä enemmän opiskelijoita. Tänä keväänä kokeisiin ilmoittautuneita on 11 000 enemmän kuin vuosi sitten. Kaksi vuotta sitten ilmoittautuneita oli 20 000 vähemmän. Kokeiden alustava arvostelu tehdään YTL:n määräämässä aikataulussa, joka on todella tiukka. Arvioitavaa ja valvottavaa on siis yhä enemmän.
– Kehitys ei voi jatkua tällaisena. Ratkaisu työmäärän lisäyksen korvaamiseen on löydettävä nopeasti. Toistaiseksi työnantajaosapuoli ei ole tunnistanut työmäärän kasvua eikä aiheutunutta lisätyötä ole laajasti saatu palkanmaksun piiriin, OAJ:n neuvottelujohtaja Petri Lindroos toteaa.
– Myös lukioiden rahoituksesta vastaavan opetus- ja kulttuuriministeriön on arvioitava tutkintokokonaisuutta uudelleen viimeistään, kun lukiorahoituksesta päätetään. Lisäresursseille on tarvetta, Laakso painottaa.
Tukiresursseja tarvitaan koronatilanteen pitkittyessä
Koronapandemian vuoksi lukiokoulutukseen tarvitaan Laakson mukaan nyt erityisavustusta, joka on kohdennettava poikkeuksellisten opetusjärjestelyiden toteuttamiseen ja ennen kaikkea oppimisen aukkojen paikkaamiseen.
Vuosi sitten lukioille annettiin lisätalousarviossa 17 miljoonaa euroa, joilla oli tarkoitus paikata kevään etäopetusjaksossa tulleita lisäopetustarpeita ja oppimisvajeita. Rahoitus perustui vuoden takaiseen tilanteeseen.
– Lukioissa on nyt huutava tarve tukiopetukselle, pienryhmäopetukselle, kertauskursseille ja myös opiskeluhuollon palveluille. Näihin tulisi nyt kohdentaa lisärahoitusta. Yhteisöllisyyden vahvistamiseen on myös tärkeä panostaa, Laakso toteaa.
Teksti: Milla Eronen
Kuva: Leena Koskela