Alueyhdistykset järjestivät syksyn kuluessa reilut 20 jäseniltaa eri puolilla Suomea. Tavoitteena oli kartoittaa opettajien toiveita tulevalle neuvottelukierrokselle. Kymenlaakson alueyhdistyksen tilaisuudessa Kouvolassa oli paikalla 90 jäsentä.
OAJ:n hallituksen jäsen, savonlinnalainen Petri Lajunen kertoi Kouvolan tilaisuudessa, miten järjestön neuvottelutavoitteista päätetään ja miten neuvottelut etenevät. Tavoiteasettelun lisäksi Lajunen puhui järjestövalmiudesta ja sen edellyttämästä solidaarisuudesta.
Tavoitevalmistelu alkoi opettajayhdistyksissä, jotka keräsivät kaikkia opettajaryhmiä edustavilta jäseniltä esityksiä kevään 2022 neuvottelujen pohjaksi. Alkusyksystä järjestö lähetti tavoitekyselyn yli 20 000 jäsenelle. Jäsenillat olivat avoimia kaikille jäsenille, joten kuka tahansa pystyi esittämään tärkeinä pitämiään neuvottelutavoitteita.
Tavoiteasettelu lähtee kentän opettajien esityksistä. Jäsenistä koostuvan tulo- ja palkkapoliittisen toimikunnan yhteenvedon jälkeen tavoitteita käsittelee eri jäsenryhmiä edustava hallitus. Hallitus sorvaa järjestön lopulliset tavoitteet valtuuston antamien raamien puitteissa, kertoo Petri Lajunen.
Jäsenistö on avainasemassa myös mahdollisissa työtaistelutoimissa. Uskottava neuvottelutoiminta edellyttää tuekseen vahvoja valmiuksia järjestöllisiin toimenpiteisiin. OAJ:n lakkokassa on kunnossa, mutta onnistuakseen lakko edellyttää jäsenten keskinäistä solidaarisuutta ja valmiutta taistella kaikkein heikoimmassa asemassa olevien jäsenten puolesta.
— Tavoitteenamme on opettajien palvelussuhteen ehtojen oleellinen parantaminen. Tiedämme, että opettajakunnan lakkovalmius on hyvä, ja he ovat valmiita työtaisteluun myös toistensa puolesta, Lajunen sanoo.
Jäsenistö on avainasemassa myös mahdollisissa työtaistelutoimissa. Uskottava neuvottelutoiminta edellyttää tuekseen vahvoja valmiuksia järjestöllisiin toimenpiteisiin.
Kuusankosken Carea-koulun erityisluokanopettaja Tanja Seppälä sai jäsenillasta uutta tietoa muun muassa palkankorotusvaihtoehdoista ja työtaisteluasioista. Hän piti hyödyllisenä myös julkisen ja yksityisen puolen sopimusten eroavaisuuksista saamaansa tietoa
Tanja Seppälä jakaisi tulevan palkankorotuksen yleiskorotuksena eli tasaisesti kaikkien opettajien kesken. Hän ehdottaa, että pienimpiä palkkoja saavan opettajaryhmän eli varhaiskasvatuksen opettajien palkkakehitystä voisi edistää muun muassa erillisellä palkkaohjelmalla tai huomioimalla paremmin työn vaativuuden arviointi tva-menettelyssä.
Seppälä työskentelee vaikeimmin kehitysvammaisten erityisluokanopettajana. Hän tekee myös perushoidollista työtä eli huolehtii vessakäynneistä, ruokailusta ja pukeutumisesta.
— Suunnittelun, paperityöt ja materiaalien hankinnan teen omalla ajalla. Jokaiselle oppilaalle pitää olla kaikille oppitunnille oma suunnitelma. Valmista materiaalia ei ole, vaan opettajat tekevät kaiken itse. Palkka maksetaan kuitenkin vain oppitunneista, Seppälä sanoo.
Seppälän mukaan oppilailla on nykyään paljon psyykkisiä ongelmia sekä vaikeita käyttäytymisen haasteita. Opettajat altistuvat väkivallalle päivittäin. Opettajan laajentunut työrooli pitäisi huomioida myös erityisopettajien palkoissa.
— Ymmärrän toki, että jokainen opettajaryhmä tavoittelee korotusta omaan palkkaansa. Itse painottaisin erityisopettajien sekä varhaiskasvatuksen opettajien palkankorotuksia, Seppälä linjaa.
Seppälä muistuttaa, että varhaiskasvatuksen opettajat tekevät töitä 38 tuntia ja 15 minuuttia viikossa. Pitkät työpäivät ja erityisesti varhaiskasvatuksen erityisopettajien vaativa työ pitäisi hänen mukaansa ottaa paremmin huomioon palkkauksessa.
Erityisluokanopettajana Seppälä teki lähityötä koko koronavaiheen ajan. Oma työnantaja Kouvolan kaupunki kiitti kaikkia opettajia korona-ajan venymisestä maksamalla E-passiin sata euroa. Seppälä aikoo hemmotella itseään jalkahoidossa ja hieronnassa.
Teksti: Maija-Leena Nissilä
Kuva: Johannes Wiehn